Vanhat kansat k\u00e4yttiv\u00e4t vuosien laskemiseen joko kuun- tai auringonkiertoon perustuvaa kalenteria. Tunnetuimpia kuukalentereja lienee juutalainen, tunnetuimpia aurinkokalentereja taas muinaisegyptil\u00e4inen, jonka kreikkalaiset omaksuivat melkein sellaisenaan ja heid\u00e4n j\u00e4lkeens\u00e4 roomalaiset ja sitten \u201dkoko maailma\u201d.<\/p>\n\n\n\n
Egyptil\u00e4isten aurinkokalenteri oli varsin tarkka: heid\u00e4n vuotensa oli vain noin nelj\u00e4nnesvuorokauden liian lyhyt. Ja kun vuodenajat olivat sellaisia, mit\u00e4 ne Egyptiss\u00e4 ovat, ei t\u00e4m\u00e4 virhe heit\u00e4 tuntunut huolestuttavan: ainakaan sille ei tehty mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Kreikkalaiset, jotka olivat pikkutarkkuuden huippuja, kuitenkin hermostuivat moisesta lev\u00e4per\u00e4isyydest\u00e4 ja korjasivat asian joka nelj\u00e4s vuosi toistuvalla karkausvuodella. Ja voidaankin sanoa, ett\u00e4 Julius Caesar<\/strong> sitten saikin kalenterin t\u00e4llaisessa muodossa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 Aleksandrian kreikkalaisilta.<\/p>\n\n\n\n Jostain syyst\u00e4 Julius Caesar sai p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4, ett\u00e4 uusi vuosi on alkava vuoden lyhyint\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 seuraavana t\u00e4yten\u00e4kuuna. Ja kun sitten oli p\u00e4\u00e4tetty, ett\u00e4 uusi mainio kalenteri astuisi voimaan vuonna 46 eKr. jouduttiin vuoteen 47 eKr. lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n koko joukko p\u00e4ivi\u00e4: siit\u00e4 vuodesta tuli 455 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 pitk\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Historiassa t\u00e4m\u00e4 vuosi kulkee nimell\u00e4 annus confusionis<\/em>, sekaannuksen vuosi. Mutta siihen sekavuus sitten loppuikin, ainakin sen piti loppua.<\/p>\n\n\n\n P\u00e4\u00e4si\u00e4inen kuukalenterin mukaan<\/strong><\/p>\n\n\n\n Oikeastaan vasta kristinusko toi ajanlaskuun lis\u00e4\u00e4 hankaluutta, kristityt kun eiv\u00e4t kapinamielisen\u00e4 joukkona tyytyneet keisarin kalenteriin, vaan v\u00e4en v\u00e4ng\u00e4ll\u00e4 halusivat m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isen, t\u00e4rkeimm\u00e4n pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4, kuukalenterin mukaan.<\/p>\n\n\n\n Vuonna 325 kokoontunut Nikean ekumeeninen kirkolliskokous m\u00e4\u00e4r\u00e4si, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 on vietett\u00e4v\u00e4 kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4ntasausta seuraavan t\u00e4ydenkuun j\u00e4lkeisen\u00e4 sunnuntaina.<\/p>\n\n\n\n Siit\u00e4 alkoi laskeminen: tarvittiin kuunpiiri\u00e4 ja auringonpiiri\u00e4, aina v\u00e4lill\u00e4 mausteeksi indiktiotakin, jolla ei muuten ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isen tai muittenkaan kirkollisten juhlien kanssa. Ja laskemista riitti, aina siihen asti, kunnes joku keksi yst\u00e4v\u00e4llisesti ruveta painamaan seuraavan vuoden almanakkaa hyviss\u00e4 ajoin ennen uutta vuotta.<\/p>\n\n\n\n Julius Caesar alkoi vuotensa milloin alkoi ja lykk\u00e4ili karkausp\u00e4ivi\u00e4kin v\u00e4h\u00e4n miten sattui, oikeastaan aivan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti helmikuun 23:nnen ja 24:nnen p\u00e4iv\u00e4n v\u00e4liin, aina kuitenkin varsin hankalasti ajanlaskun kannalta.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hinn\u00e4 id\u00e4ss\u00e4 asioita korjailtiin edes hiukan: uusi vuosi p\u00e4\u00e4tettiin alkaa maaliskuusta ja karkausp\u00e4iv\u00e4 sijoittaa helmikuun 28:nnen j\u00e4lkeen. N\u00e4in saatiin edes jotakin j\u00e4rjestyst\u00e4. L\u00e4nness\u00e4 tosin kamppaillaan viel\u00e4kin karkausp\u00e4iv\u00e4n kanssa helmikuun 23:nnen ja 24:nnen p\u00e4iv\u00e4n v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Mutta jotteivat ihmiset tyystin kyll\u00e4styisi ajanlaskuleikkiin, p\u00e4\u00e4tettiin tuo muuten tarpeeton indiktio ja sen mukana maailman luomisen vuosi alkaa syyskuun 1:sest\u00e4. Ja jossain vaiheessa kuvaan tuli mukaan my\u00f6s tammikuun 1:n p\u00e4iv\u00e4. Niin ett\u00e4 uusia vuosia riitt\u00e4\u00e4, mutta eih\u00e4n hyvi\u00e4 juhlia ole koskaan liikaa.<\/p>\n\n\n\n Kuunpiiri, epakti ja auringonpiiri<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kuun vaiheitten laskemiseksi k\u00e4ytettiin kuunpiiri\u00e4 eli sykli\u00e4, joka saadaan jakamalla vuosiluku 19:ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Id\u00e4ss\u00e4 alku oli j\u00e4lkeen maailman luomisen (jml) ja l\u00e4nness\u00e4 j\u00e4lkeen Kristuksen syntym\u00e4n (jKr). Jos jako menee tasan, kuunpiiri on 19. Periaatteessa t\u00e4m\u00e4n luvun pit\u00e4isi ilmoittaa kuun ik\u00e4 vuoden alussa. Mutta milloin se uusi vuosi olikaan? Melkein samaa tarkoittaa l\u00e4nness\u00e4 epakti, jakoj\u00e4\u00e4nn\u00f6kseen lis\u00e4t\u00e4\u00e4n vain 1, kuitenkin niin, ett\u00e4 epakti on kuuvuoden ja aurinkovuoden v\u00e4linen erotus. Kuuvuosi lyhyemp\u00e4n\u00e4 loppuu tietenkin ennen aurinkovuotta.<\/p>\n\n\n\n Monimutkaisilla laskutempuilla saadaan kuunpiirin avulla selville, milloin kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4n tasausta seuraava t\u00e4ysikuu on. Jotta saataisiin selville, milloin kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4ntasausta seuraavan t\u00e4ydenkuun j\u00e4lkeinen sunnuntai on, t\u00e4ytyy turvautua auringonpiiriin, sykliin.Vuosiluku jaetaan nyt 28:lla ja jakoj\u00e4\u00e4nn\u00e4s on auringonpiiri. Jos jako menee tasan piiri on 28. Taas laskukone surraamaan, ja viikonp\u00e4iv\u00e4 tulee esille.<\/p>\n\n\n\n Kokeillaan nyt ensiksi vanhaa kunnon juliaanista kalenteria, ei viel\u00e4 uskalleta gregoriaanisiin uudistushienouksiin. Ortodokseina laskemme ajan maailman luomisesta. Esimerkiksi vuonna 1979 meill\u00e4 on vuosi 7487 j\u00e4lkeen maailman luomisen (jml). Siit\u00e4 laskemme nuo kolme t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sykli\u00e4: auringonpiiriksi saamme 11 ja kuunpiiriksi saamme 1. Ja tarpeettomaksi indiktioksi saamme 2, mutta otetaan nyt sekin mukaan, siis jakamalla vuosiluku 15:ll\u00e4: j\u00e4\u00e4nn\u00f6s on indiktio, 0=15.<\/p>\n\n\n\n Kuun perusta ja lain p\u00e4\u00e4si\u00e4inen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Aletaan nyt sitten kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4n tasausta seuraavasta t\u00e4ysikuusta. Jotta saisimme sen selville, tarvitsemme jotain, jonka nimi kreikaksi on \u03a3\u03b5\u03bb\u03ae\u03bd\u03b7\u03c2 \u0398\u03b5\u03bc\u03ad\u03bb\u03b9\u03bf\u03bd<\/em> eli kuun perusta.<\/p>\n\n\n\n Sen voi laskea vaikkapa n\u00e4in: kuunpiiri kerrotaan 11:ll\u00e4 ja tuloon lis\u00e4t\u00e4\u00e4n 3. Tulos jaetaan 30:ll\u00e4 ja j\u00e4\u00e4nn\u00f6s on kuun perusta. Siis meid\u00e4n vuodellemme 1979 se on 14. T\u00e4st\u00e4 saadaan k\u00e4tev\u00e4sti mainittu t\u00e4ysikuu, joka muuten on sama kuin juutalaisten p\u00e4\u00e4si\u00e4inen ja jonka takia se saikin kreikankielisen nimen \u201dlain p\u00e4\u00e4si\u00e4inen\u201d.<\/p>\n\n\n\n On eri tapoja laskea p\u00e4\u00e4si\u00e4inen. Yksi mahdollisuus on, jos kuun perusta on pienempi kuin 16, v\u00e4hent\u00e4\u00e4 se 16:sta, ja saatu tulos on p\u00e4\u00e4si\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 huhtikuussa, t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa ilmaistuna juliaanisen kalenterin eli vanhan luvun mukaan. Jos kuun perusta on suurempi kuin 16, siit\u00e4 v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n 16 ja n\u00e4in saatu j\u00e4\u00e4nn\u00f6s v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n 31:st\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in saadaan p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 maaliskuussa, paitsi jos j\u00e4\u00e4nn\u00f6s on pienempi kuin 21, kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4n tasaus on maaliskuun 21:s, niin siit\u00e4 v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n viel\u00e4 1, jolloin saadaan p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 huhtikuussa.<\/p>\n\n\n\n Varmaan jokainen jo huomaakin, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4inen t\u00e4ll\u00e4 tavalla osuu v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 jollekin p\u00e4ivist\u00e4 22.3.\u201325.4. Esimerkkivuotenamme se on 2.4. P\u00e4\u00e4si\u00e4isen voi laskea my\u00f6s toisella tavalla: Kuunpiiriin lis\u00e4t\u00e4\u00e4n 2 ja jos summa on 19, 20 tai 21, v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n 19 ja saadaan 0, 1 tai 2 ja summa kerrotaan 19:ll\u00e4. Tulokseen lis\u00e4t\u00e4\u00e4n 15 ja summa jaetaan 30:ll\u00e4. J\u00e4\u00e4nn\u00f6s ilmoittaa, montako p\u00e4iv\u00e4\u00e4 21.3. j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4si\u00e4inen on. Jos muuten tulos osoittautuu olevan sunnuntaina, p\u00e4\u00e4si\u00e4inen on sit\u00e4 seuraava sunnuntai. Jos tyytyy summittaiseen tulokseen, kuun perustan voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 luvusta 48 ja erotuksesta mahdollisesti 31 ja pit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4 n\u00e4in saatua lukua.<\/p>\n\n\n\n Hyv\u00e4\u00e4h\u00e4n ei koskaan saa liikaa, joten voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 epaktiakin, jota ei saa sotkea l\u00e4ntiseen epaktiin. Se saadaan, kun kuun perusta v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n luvusta 21 jos se on negatiivinen, erotukseen lis\u00e4t\u00e4\u00e4n 30. T\u00e4t\u00e4 lukua k\u00e4ytt\u00e4en saadaan p\u00e4\u00e4si\u00e4inen v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 siit\u00e4 3, jos j\u00e4\u00e4nn\u00f6s on negatiivinen, lis\u00e4t\u00e4\u00e4n viel\u00e4 30, tai lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 28 ja v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 31.<\/p>\n\n\n\n P\u00e4\u00e4si\u00e4isen ajankohdan laskeminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Nyt meilt\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 puutukaan muuta kuin tieto siit\u00e4, mille viikonp\u00e4iv\u00e4lle p\u00e4\u00e4si\u00e4inen osuu, ja siis milloin sit\u00e4 seuraava sunnuntai eli p\u00e4\u00e4si\u00e4inen on. Nyt tarvitaan auringonpiiri\u00e4. Otamme sen, lis\u00e4\u00e4mme siihen sen luvun, kuinka monta kertaa siihen sis\u00e4ltyy 4 eli karkausvuodet, lis\u00e4\u00e4mme edelleen er\u00e4\u00e4nlaisen apunumeron, jota muuten my\u00f6s kutsutaan epaktiksi, sek\u00e4 jaamme summan seitsem\u00e4ll\u00e4. Jakoj\u00e4\u00e4nn\u00f6s ilmaisee viikonp\u00e4iv\u00e4n nimen halutun kuukauden ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 (0=7).<\/p>\n\n\n\n Muistakaamme edelleen, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4mme t\u00e4ss\u00e4 vanhaa lukua. Jos haluamme tiet\u00e4\u00e4 vastaavasti viikonp\u00e4iv\u00e4t uuden luvun mukaan, lis\u00e4\u00e4mme aina vuoteen 2099 asti ykk\u00f6sen. 1=sunnuntai, 2=maanantai ja niin edelleen. N\u00e4m\u00e4 epaktit eli suhdeluvut, jotka on kunkin kuukauden kohdalla lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4, ovat: maaliskuu 5 \u2013huomioitava, ett\u00e4 nyt vuosi alkaa maaliskuusta \u2013, huhtikuu 1, toukokuu 3, kes\u00e4kuu 6, hein\u00e4kuu 1, elokuu 4, syyskuu 7, lokakuu 2, marraskuu 5, joulukuu 7, tammikuu 3 ja viimeisen\u00e4 helmikuu 6.<\/p>\n\n\n\n Nyt onkin pikkujuttu laskea, ett\u00e4 esimerkkivuotenamme 1979 juutalaista p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 (2.4) seuraava sunnuntai ja siis p\u00e4\u00e4si\u00e4inen on 9.4. Uuden luvun mukaan 9+13=22.4. Jotta asia k\u00e4visi hieman ketter\u00e4mmin \u2013 tarvitaanhan viikonp\u00e4ivi\u00e4 muulloinkin kuin p\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4 \u2013 keksittiin ruveta k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sunnuntaikirjainta joka p\u00e4iv\u00e4n kohdalla, niin ett\u00e4 maaliskuun 1. on A, toinen B jaa niin edelleen takaperoisessa aakkosj\u00e4rjestyksess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Sunnuntaikirjaimia on seitsem\u00e4n ja oikeastaan ne ovat numeroita. Sama viikonp\u00e4iv\u00e4 vastaa yhten\u00e4 vuotena aina yht\u00e4 kirjainta. Sunnuntai siis on jokainen p\u00e4iv\u00e4, jonka kohdalla kunkin vuoden sunnuntaikirjain on. T\u00e4ss\u00e4kin vuosi alkaa maaliskuusta, ja karkausp\u00e4iv\u00e4 on vuoden viimeinen eli helmikuun 29:s.<\/p>\n\n\n\n Sunnuntaikirjain voidaan laskea jakamalla auringonpiiri lis\u00e4ttyn\u00e4 karkausvuosinumerolla, eli sill\u00e4 luvulla, kuinka monta kertaa luku nelj\u00e4 siihen sis\u00e4ltyy, seitsem\u00e4ll\u00e4. J\u00e4\u00e4nn\u00f6s on sunnuntaikirjain; A=1, B=2, C=3, D=4, E=5, X=6 ja Z=7. Kun n\u00e4in tied\u00e4mme, ett\u00e4 vuoden 1979 sunnuntaikirjain on X, voimme etuk\u00e4teen valmistamasta kalenteristamme lukea suoraan, ett\u00e4 2.4. peshahia seuraava sunnuntai on 9.4.<\/p>\n\n\n\n Latinalainen p\u00e4\u00e4si\u00e4inen epaktin avulla<\/strong><\/p>\n\n\n\n Samoja laskumenetelmi\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00e4s gregoriaanisen kalenterin kohdalla, ja tulokseksi saadaan tietysti latinalainen p\u00e4\u00e4si\u00e4inen. On vain koko ajan muistettava, ett\u00e4 tarpeelliset piirit lasketaan vuodesta jKr.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6s viikonp\u00e4iv\u00e4\u00e4, kuukauden ensimm\u00e4ist\u00e4, laskettaessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n toisenlaisia suhdelukuja, nimitt\u00e4in epakteja, jotka ovat: maalis=3, huhti=6, touko=1, kes\u00e4=4, hein\u00e4=6, elo=2, syys=5, loka=6, marras=3, joulu=5, tammi=1 ja helmi=4. N\u00e4in esimerkkivuotenamme 1979 auringon l\u00e4ntinen piiri on 19, kuun 1. piiri 3, kuun perusta 6 ja peshah 10.4, joten siis p\u00e4\u00e4si\u00e4inen on 15.4.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4nsimaisittain oikeaoppisempaa on k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niin sanottua kultaista lukua eli l\u00e4ntist\u00e4 epaktia, joka saadaan jakamalla vuosiluku 19:ll\u00e4 \u2013 siis sama kuin kuunpiiri \u2013 ja lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 numeron 1. Taulukosta voidaan suoraan lukea kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4ntasausta seuraava t\u00e4ysikuu: 1=14.4.; 2=3.4.; 3=23.3.; 4=11.4.; 5=31.3.; 6=18.4.; 7=8.4.; 8=28.3.; 9=16.4.; 10=5.4.; 11=25.3.; 12=13.4.; 13=13.4.; 14=22.3.; 15=10.4.; 16=30.3.; 17=17.4.; 18=7.4.; 19=27.3.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4in olisi kaikki muuten hyvin, ellei gregoriaaninen eli uusi luku olisi tehnyt sit\u00e4 onnetonta keksint\u00e4\u00e4, jonka mukaan sadalla tasajaollisista vuosista vain 400:lla tasan jaolliset ovat karkausvuosia.<\/p>\n\n\n\n Siit\u00e4 johtuu, ett\u00e4 joka sadas vuosi \u2013 paitsi tietyst\u00e4 joka 400:tt\u00e4 \u2013 ero vanhan ja uuden luvun v\u00e4lill\u00e4 kasvaa yhdell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4. 1900- ja 2000-luvulla ero on 13 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Kun kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4ntasauskin n\u00e4in siirtyy, ei ihme, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4iset eiv\u00e4t t\u00e4sm\u00e4\u00e4 eri kalentereissa.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4nsimainen kalenteri I ekumeenisen synodin vastainen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Suurin syy siihen, ett\u00e4 id\u00e4n ortodoksiset kirkot poikkeuksia, muun muassa Suomen kirkkoa, lukuun ottamatta eiv\u00e4t ole suostuneet siirtym\u00e4\u00e4n ainakaan p\u00e4\u00e4si\u00e4isen m\u00e4\u00e4rittelemisess\u00e4 uuteen lukuun, on tietenkin, ett\u00e4 se on paavin keksint\u00e4\u00e4. Mutta taustalla vaikuttaa my\u00f6s I ekumeenisen kirkolliskokouksen m\u00e4\u00e4r\u00e4ys, jossa p\u00e4\u00e4si\u00e4inen m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4ntasausta seuraavan t\u00e4ydenkuun j\u00e4lkeiseksi sunnuntaiksi mutta viel\u00e4 nimenomaan kiellet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4si\u00e4isen viett\u00e4minen juutalaisten kanssa.<\/p>\n\n\n\n Kun t\u00e4m\u00e4 tulkitaan niin, ettei p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 saa viett\u00e4\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ennen juutalaisten p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4, ja kun juutalaiset eiv\u00e4t ole korjanneet omaa kalenteriaan, sattuu l\u00e4nsimainen p\u00e4\u00e4si\u00e4inen silloin t\u00e4ll\u00f6in ennen juutalaista, mik\u00e4 on tietenkin aivan kauheaa. Asiassa ei auta edes se, ett\u00e4 nykyinen tapa laskea p\u00e4\u00e4si\u00e4inen on oikeastaan sekin paavin keksint\u00e4\u00e4; aikaisemmin id\u00e4ss\u00e4 vietettiin juutalaisten p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 ja paavi oli silloin viel\u00e4 ortodoksi.<\/p>\n\n\n\n Sit\u00e4 paitsi juliaanisen kalenterin alati toistuva jakso \u2013 alfa eli 532 vuoden kierto \u2013 helpottaa kovasti kalenterien laatimiseen liittyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, koska aina 532 vuoden kuluttua voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tarkalleen samaa kalenteria!<\/p>\n\n\n\n P\u00e4\u00e4si\u00e4isen vietosta Kreikassa<\/strong><\/p>\n\n\n\n P\u00e4\u00e4si\u00e4inen, yl\u00f6snousemuksen juhla, merkitsee Kreikassa my\u00f6s luonnon yl\u00f6snousemusta, sill\u00e4 useinkin on luonto juuri silloin kauneimmillaan. Vuorten rinteet, jotka kes\u00e4isin ovat yksitoikkoisen ruskeita, taikka vain piikkisten pensaitten peitt\u00e4mi\u00e4, muuttuvat silloin v\u00e4rikk\u00e4\u00e4ksi kukkamereksi. Se auttaa ulkonaisena seikkana ihmisi\u00e4kin kokemaan yl\u00f6snousemuksen p\u00e4\u00e4si\u00e4isriemun voimakkaana ja todellisena.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4t\u00e4 tunnetta korostaa viel\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 edelt\u00e4nyt pitk\u00e4 paaston aika. Paasto ei supistu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyjen ruokien karttamiseen, vaan my\u00f6s erilaisia juhlia v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n, ja siirret\u00e4\u00e4n ne mahdollisuuksien mukaan my\u00f6hemm\u00e4ksi. Tuntuu, kuin luontokin paastoaisi juuri samaan aikaan kuin ihmisetkin, sill\u00e4 talven kylmyys ja sateet ovat muuttaneet kaiken mustaksi ja ik\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n Suurella viikolla aletaan varsinaiset p\u00e4\u00e4si\u00e4isvalmistelut. Jokainen, joka suinkin kykenee, hankkii kokonaisen lampaan sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi p\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4, kokonaiset kyl\u00e4t valmistavat yhdess\u00e4 suuria juhlia, joihin my\u00f6s vieraat ovat tervetulleita.<\/p>\n\n\n\n Ruokien valmistaminen on kuitenkin suhteellisen yksinkertaista: lampaasta saadaan kaikki liharuoka. Ruho paistetaan vartaassa, sis\u00e4elimist\u00e4 valmistetaan keittoa ja osittain niit\u00e4kin paistetaan hiilloksella. Kananmunia v\u00e4rj\u00e4t\u00e4\u00e4n punaisiksi ja keitet\u00e4\u00e4n. Niit\u00e4kin pit\u00e4\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 annettavaksi jokaiselle p\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4. Leivotaan my\u00f6s p\u00e4\u00e4si\u00e4iskakku, saframipulla, jonka keskell\u00e4 on kananmuna.<\/p>\n\n\n\n Suuren lauantain iltana kaikki, vanhat ja nuoret, aikuiset ja lapset, kokoontuvat kirkkoihin. Viel\u00e4 lauletaan suuren lauantain veisuja, joissa kyll\u00e4 kuuluu jo yl\u00f6snousemuksen lupaus, mutta jotka viel\u00e4 ovat s\u00e4vylt\u00e4\u00e4n alakuloisia. Vihdoin, puoliy\u00f6n aikaan, kaikki siirtyv\u00e4t ulos ristisaatossa. Saatto pys\u00e4htyy kirkon pihalle rakennetulle korokkeelle, jolta diakoni lukee ensimm\u00e4isen evankeliumin, ja jolla toimitetaan my\u00f6s koko aamupalvelus. Yleens\u00e4 ilmat ovat jo niin l\u00e4mpimi\u00e4, ett\u00e4 on miellytt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 olla ulkosalla.<\/p>\n\n\n\n Liturgiaa varten kuitenkin siirryt\u00e4\u00e4n kirkkoon sis\u00e4lle. Usein kuitenkin k\u00e4rsim\u00e4tt\u00f6mimm\u00e4t ovat jo silloin l\u00e4hteneet sy\u00f6m\u00e4\u00e4n, jaksamatta kuulla liturgiaa. Lapsilla on ollut ev\u00e4it\u00e4 jo taskussaan, kirkkoon tullessaan, ja heti kun pappi on ensi kertaa julistanut yl\u00f6snousemuksen sanoman, he keskittyv\u00e4t sy\u00f6m\u00e4\u00e4n. Aamupalveluksesta on vaikea l\u00e4hell\u00e4 olevienkaan kuulla mit\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 kelloja soitetaan lakkaamatta, ilotulistusraketteja ammutaan ja pidet\u00e4\u00e4n melua kaikilla muillakin tavoilla.<\/p>\n\n\n\n Liturgiakin toimitetaan ehk\u00e4 tavallista nopeammassa tahdissa, onhan suuri riemujuhla, eik\u00e4 silloin tarvitse ep\u00e4r\u00f6id\u00e4. Kuitenkin y\u00f6n jumalanpalvelukset ovat vain juhlimisen alkua, ja vaikka ei nykyaikana voidakaan juhlia ehk\u00e4 kahdeksaa p\u00e4iv\u00e4\u00e4, niin pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 ainakin viett\u00e4\u00e4 juhlassa. Jo y\u00f6ll\u00e4 monet siirtyv\u00e4t paistamaan lampaitaan hiilloksella, ja niiden kypsymist\u00e4 odoteltaessa sy\u00f6d\u00e4\u00e4n keittoa. Parhaat viinit on my\u00f6s varattu suurta juhlaa varten, on hankittu my\u00f6s soittajia paikalle ja juhlaa vietet\u00e4\u00e4n sy\u00f6den, tanssien ja tanssijoita katsellen.<\/p>\n\n\n\n Ensimm\u00e4inen p\u00e4\u00e4si\u00e4isp\u00e4iv\u00e4 kuluukin yleens\u00e4 kokonaan juhlinnassa, innokkaimmat jatkavat viel\u00e4 seuraavanakin y\u00f6n\u00e4. Vaikka hurjin juhlinta yleens\u00e4 kuitenkin loppuu jo sunnuntaina, niin p\u00e4\u00e4si\u00e4inen jatkuu. Maanantaina on kirkoissa niin sanottu toinen yl\u00f6snousemus, ehtoopalvelus, johon tuodaan erikoisesti lapset. Vaikka lapset saivat ollakin mukana p\u00e4\u00e4si\u00e4isy\u00f6n\u00e4, niin ehk\u00e4 he kuitenkin tajuavat paremmin t\u00e4m\u00e4n \u201dtoisen yl\u00f6snousemuksen\u201d, ovathan he silloin virke\u00e4mpi\u00e4, ja palveluksenakin se on lyhyt.<\/p>\n\n\n\n Silloin jaetaan j\u00e4lleen kananmunia, kultaisia ja punaisia, kirkoissa, niin kuin niit\u00e4 jaettiin jo p\u00e4\u00e4si\u00e4isy\u00f6n liturgiankin j\u00e4lkeen. Kirkko on koristeltu samoin kuin y\u00f6ll\u00e4, ja lapset saavat pit\u00e4\u00e4 palavia kynttil\u00e4it\u00e4, aina valkoisia, k\u00e4siss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n 1.5.2025<\/p>\n\n\n\n rovasti Johannes Sepp\u00e4l\u00e4 (1979)<\/em><\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Vanhat kansat k\u00e4yttiv\u00e4t vuosien laskemiseen joko kuun- tai auringonkiertoon perustuvaa kalenteria. Tunnetuimpia kuukalentereja lienee juutalainen, tunnetuimpia aurinkokalentereja taas muinaisegyptil\u00e4inen, jonka kreikkalaiset omaksuivat melkein sellaisenaan ja heid\u00e4n j\u00e4lkeens\u00e4 roomalaiset ja sitten \u201dkoko maailma\u201d. Egyptil\u00e4isten aurinkokalenteri oli varsin tarkka: heid\u00e4n vuotensa oli vain noin nelj\u00e4nnesvuorokauden liian lyhyt. Ja kun vuodenajat olivat sellaisia, mit\u00e4 ne Egyptiss\u00e4 ovat, ei […]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":11615,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","footnotes":""},"categories":[41],"tags":[],"class_list":["post-11613","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kanonit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11613","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11613"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11613\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12475,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11613\/revisions\/12475"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11615"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11613"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11613"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11613"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}