Jo esikristillisell\u00e4 ajalla koettiin vaikeutena eri uskontojen pyhien tekstien k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen sellaiselle kielelle, jota kansa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Meit\u00e4 kiinnostavista uskonnoista juutalaiset eiv\u00e4t ilmeisesti koskaan voineet t\u00e4ysin ongelmaa ratkaista. Tosin on viittauksia siihen suuntaan, ett\u00e4 kansankielt\u00e4 koetettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Itse Raamatussakin on tunnetusti jo osia Vanhasta Testamentista kirjoitettu aramean kielell\u00e4, my\u00f6hemmin jopa kreikaksi. Esimerkiksi kolmas Makkabealaiskirja ik\u00e4\u00e4n kuin sen merkiksi, ett\u00e4 kansankielt\u00e4 on pidetty t\u00e4ysin kelvollisena pyhien asioitten ilmaisemiseen.<\/p>\n\n\n\n
Toisaalta ilmeisesti yht\u00e4 varhaisilta ajoilta asti juutalaiset lukivat hebreaksi kirjoitettuja osia yksinomaan t\u00e4ll\u00e4 kielell\u00e4. Er\u00e4it\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4kin tehtiin. Kuuluisin varmaan kreikankielinen Septuagintan k\u00e4\u00e4nn\u00f6s, mutta ne eiv\u00e4t koskaan saavuttaneet virallista asemaa.<\/p>\n\n\n\n
Kuitenkin ongelma tekstin ymm\u00e4rt\u00e4miseksi oli olemassa. Jotakin t\u00e4ytyi tehd\u00e4. Koska uskottiin, ett\u00e4 pyh\u00e4t tekstit ovat inspiroituja jopa siihen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n asti, ett\u00e4 voitiin v\u00e4itt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 Jumalan itsens\u00e4 sanelemiksi virheineen kaikkineen, on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 niit\u00e4 ei mielell\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4nnetty.<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4\u00e4nnett\u00e4ess\u00e4h\u00e4n aina menetet\u00e4\u00e4n jotakin alkuper\u00e4isen kielen sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4, mutta kuitenkin… Ja toisaalta uusi kieli sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 joukon uusia \u201dviittauksia\u201d, joita alkukieli ei tuntenut.<\/p>\n\n\n\n
Er\u00e4s ratkaisu, johon juuri juutalaiset p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t, oli lukea teksti aina ensin alkukielell\u00e4 eli hebreaksi ja esitt\u00e4\u00e4 siit\u00e4 sitten k\u00e4\u00e4nn\u00f6s tai selitys, jonka ei suinkaan tarvinnut olla sanatarkka, etenk\u00e4\u00e4n kun se oli tarkoitettu ainutkertaiseksi, sill\u00e4 nimenomaisella hetkell\u00e4 tapahtuvaksi tulkinnaksi.<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4in syntyi er\u00e4\u00e4nlainen nykyaikaisen saarnan esimuoto. Itse Jeesuksen toiminnasta meill\u00e4 on esimerkki t\u00e4llaisesta menettelyst\u00e4. Er\u00e4it\u00e4 t\u00e4llaisia arameankielisi\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 ja selityksi\u00e4 meille on s\u00e4ilynyt nimell\u00e4 Targum.<\/em><\/p>\n\n\n\n Kun kristinusko levisi, kohdattiin kuitenkin heti ongelma aivan uudelta kannalta. Juutalaiset olivat useinkin vastahakoisia edes kuulemaan uudesta opista. Pakanat taas, joiden joukosta uusi seurakunta muodostettiin, eiv\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4neet \u201dpyh\u00e4\u00e4 kielt\u00e4\u201d hebreaa lainkaan. Eiv\u00e4th\u00e4n he olleet koskaan saaneet sill\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaista opetustakaan.<\/p>\n\n\n\n Ensimm\u00e4iset l\u00e4hetyssaarnaajat, apostolit, k\u00e4yttiv\u00e4t kansan kielt\u00e4, meille s\u00e4ilyneitten todisteitten mukaan erikoisesti kreikkaa, joka siihen aikaan olikin levinnein kieli. He olivat kuitenkin kaikki kotoisin alueelta, jolla puhuttiin p\u00e4\u00e4asiassa arameaa eli syyriaa. Se on sellaisenaan jo sukua hebrean kielelle ja niin ollen syyriankieliset ihmiset varmaan ymm\u00e4rsiv\u00e4t syntyper\u00e4\u00e4n katsomatta jotakin hebrealaisestakin tekstist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Suurin osa Rooman valtakunnan asukkaista ei suinkaan puhunut syyriaa tai mit\u00e4\u00e4n muutakaan seemil\u00e4ist\u00e4 kielt\u00e4. Kieli\u00e4 oli monia, yksin V\u00e4h\u00e4ss\u00e4-Aasiassa kymmenitt\u00e4in. Jonkinlaisena yleiskielen\u00e4 k\u00e4vi kreikka, mutta on luonnollista, ett\u00e4 se kreikka, koinee,<\/em> jota k\u00e4ytettiin, oli ilmaisuvaroiltaan varsin j\u00e4hmettynytt\u00e4 tai sitten p\u00e4invastoin aivan ilmi\u00f6m\u00e4isen vapaasti k\u00e4ytelty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Miten esitt\u00e4\u00e4 Jeesuksen sanoma sellaisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4?<\/p>\n\n\n\n Esiteoriaa pyhien tekstien k\u00e4\u00e4nt\u00e4miselle<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kun tarkastelemme sit\u00e4 apostolisten kirjoitusten kokoelmaa, joka meill\u00e4 on s\u00e4ilynyt eli Uutta testamenttia huomaamme pian, ett\u00e4 Vanhan testamentin tekstej\u00e4 puolittain k\u00e4\u00e4nnettiin ja puolittain selitettiin niit\u00e4 siteerattaessa.<\/p>\n\n\n\n Mit\u00e4\u00e4n yhten\u00e4ist\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6smuotoa Uuden testamentin kirjoittajat eiv\u00e4t tunnu noudattavan. Tied\u00e4mme my\u00f6s kirkkohistoriasta, ett\u00e4 varhainen kreikankielinen kirkko k\u00e4ytti mielell\u00e4\u00e4n Septuagintan k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4, olihan se juutalaisten itsens\u00e4 tekem\u00e4 ja sellaisena varmaankin luotettava.<\/p>\n\n\n\n Mutta tied\u00e4mme my\u00f6s, ett\u00e4 kaikkien Vanhan testamentin kirjojen kohdalla n\u00e4in ei tapahtunut, vaan toisinaan k\u00e4ytettiin muitakin k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4. Esimerkiksi Kreikan kirkko k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 niin sanottua Theodotionin<\/strong> k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 muun muassa Danielin<\/strong> kirjan kohdalla.<\/p>\n\n\n\n Kumpi sitten olisi oikea menetelm\u00e4? K\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jotakin inspiroitua \u201dalkuteksti\u00e4\u201d, vai laatia yh\u00e4 uusia ja uusia k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 kansan tarpeitten ja puhekielen mukaan?<\/p>\n\n\n\n Se oli ongelma, joka kohtasi alkukirkkoa heti. Emme tied\u00e4 paljoakaan k\u00e4\u00e4nn\u00f6sten varhaisimmasta historiasta, mutta voimme helposti panna merkille, ett\u00e4 jo aikaisin kirkossa oli mahdollisuus k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 toisellakin tavalla. N\u00e4in id\u00e4ss\u00e4kin l\u00e4hes kaikkialla, miss\u00e4 ainoana oikeana menettelyn\u00e4 turvauduttiin \u201dinspiroituun\u201d tekstiin, jota tarpeen mukaan selitettiin kansankielell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Molemmat menetelm\u00e4t ovat tavallaan hyvi\u00e4, molemmat my\u00f6s johtavat helposti hankaluuksiin.<\/p>\n\n\n\n Id\u00e4n kirkko nimenomaan otti k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Mutta samalla kehittyi heti my\u00f6s ongelma siit\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin jokin yksityinen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s on \u201doikea\u201d ja voitaisiinko teksti mahdollisesti k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 toisellakin tavalla.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4in id\u00e4ss\u00e4kin l\u00e4hes kaikkialla p\u00e4\u00e4dyttiin ajan mittaan samaan mihin l\u00e4nness\u00e4kin: muodostui joukko \u201dinspiroituja\u201d k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, joita pidettiin erehtym\u00e4tt\u00f6min\u00e4 ja joita ei en\u00e4\u00e4 haluttu uudelleen k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4. Ei sittenk\u00e4\u00e4n, vaikka olisi ollut selv\u00e4\u00e4, ettei oikeastaan kukaan, muutamia oppineita lukuun ottamatta, kyennyt ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n teksti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Nykyaikana kohtaamme yll\u00e4tt\u00e4en saman ongelman uudestaan, kuitenkin nyt muodossa: pit\u00e4isik\u00f6 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen olla mahdollisimman sanatarkka, vai saammeko k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 vapaasti, ajatuksen mukaisesti?<\/p>\n\n\n\n Ongelma piilee siin\u00e4, ettemme en\u00e4\u00e4 ole suinkaan aina varmoja alkuper\u00e4isest\u00e4 ajatuksesta, vaan jokainen meist\u00e4 kuvittelee jos jonkinlaisia tulkintoja alkutekstille.<\/p>\n\n\n\n K\u00e4rjistettyn\u00e4 esimerkkin\u00e4 voisimme pit\u00e4\u00e4 niin sanottuja l\u00e4nsimaisen klassisen sivistyksen saaneita kielimiehi\u00e4. He ovat aivan vakuuttuneita siit\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi apostoli Paavali<\/strong> k\u00e4sitti kreikankielens\u00e4 aivan samoin kuin Homeros<\/strong> Iliaassaan<\/em> ja Odysseiassaan<\/em>.<\/p>\n\n\n\n V\u00e4ite on mielet\u00f6n, mutta kummallisen usein Raamattua tulkitaan sill\u00e4 periaatteella.<\/p>\n\n\n\n Raamatun alkukielist\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Pyh\u00e4 kirkkomme on alusta l\u00e4htien n\u00e4hnyt erikoisen t\u00e4rke\u00e4ksi sen seikan, ett\u00e4 jokaiselle kansalle julistetaan evankeliumia, Jumalan pyh\u00e4\u00e4 tahtoa, jokaisen omalla kielell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Uskomme, ett\u00e4 niin tulee tapahtua, jo senkin perusteella, ett\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 helluntaina, kun Pyh\u00e4 Henki tulisten kielten muodossa laskeutui apostolien p\u00e4\u00e4lle ik\u00e4\u00e4n kuin l\u00e4ht\u00f6merkkin\u00e4 kirkon maanp\u00e4\u00e4lliselle toiminnalle, niin pyh\u00e4t apostolit \u201dalkoivat puhua muilla kielill\u00e4\u201d<\/em> ja\u201dkukin kuuli heid\u00e4n puhuvan omaa kielt\u00e4ns\u00e4\u201d<\/em>.<\/p>\n\n\n\n Uskomme, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tapahtui merkkin\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 evankeliumia tulee aina julistaa ihmisten omilla kielill\u00e4, eik\u00e4 mill\u00e4\u00e4n yhdell\u00e4 pyh\u00e4ll\u00e4 kielell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kuitenkin on luonnollista, ett\u00e4 kun haluamme tarkasti tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 Raamatussa todella sanotaan, emme saata tyyty\u00e4 yhteenk\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4nn\u00f6kseen, vaan turvaudumme Raamatun alkuper\u00e4iseen tekstiin, sik\u00e4li kuin se on meille tunnettu. Tekstin s\u00e4ilymisen ongelma on jatkuvasti erityisten tiedemiesten tutkimuksen kohteena.<\/p>\n\n\n\n Me uskomme, ett\u00e4 Raamatun teksti on sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n Jumalan inspiroima, ett\u00e4 sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 oppi Jumalasta ja h\u00e4nen suhteestaan maailmaan ja ihmisiin on erehtym\u00e4t\u00f6nt\u00e4, mutta Raamatun tekstin j\u00e4ljent\u00e4j\u00e4t eri aikoina ovat saattaneet tehd\u00e4 virheit\u00e4, ja tietenkin haluamme saada kaikki erehdykset korjattua.<\/p>\n\n\n\n Kyet\u00e4ksemme tutkimaan Raamattua sen alkukielell\u00e4, meid\u00e4n on ehdottomasti hallittava kolmea kielt\u00e4: hebreaa, arameaa ja kreikkaa.<\/p>\n\n\n\n Varsinkin hebrean kielen kohdalla vaikeudet ovat suuret, sill\u00e4 hebrean kieli sellaisena kuin sit\u00e4 on Raamatussa k\u00e4ytetty, lakkasi olemasta el\u00e4v\u00e4 kieli jo kauan ennen ajanlaskumme alkua niin sanotun Baabelin vankeuden aikana. Siit\u00e4 johtuu, ett\u00e4 on monia sanoja, joiden tarkkaa merkityst\u00e4 on vaikea saada selville.<\/p>\n\n\n\n Hebreankielinen teksti muutenkin, siin\u00e4 muodossa kuin se on meille s\u00e4ilynyt, ilmeisesti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 \u201dpainovirheit\u00e4\u201d, sanoja ja sanontoja, joita on mahdoton k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Septuagintan merkitys<\/strong><\/p>\n\n\n\n Vaikka ortodoksinen kirkko tunnustaakin hebrealaisen tekstin alkutekstiksi ja inspiroiduksi panee kuitenkin suuren painon er\u00e4\u00e4lle siit\u00e4 tehdylle k\u00e4\u00e4nn\u00f6kselle, nimitt\u00e4in kreikkalaiselle Septuaginta-k\u00e4\u00e4nn\u00f6kselle.<\/p>\n\n\n\n Nimi johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 kerrotaan Egyptin kuningas Ptolemaioksen<\/strong> hankkineen 70 tai 72 oppinutta k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen tekij\u00f6iksi. Uskomme, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6s edustaa oikeata tulkintaa alkutekstist\u00e4 silloinkin, kun se on h\u00e4m\u00e4r\u00e4 merkitykselt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Suurin osa Vanhaa testamenttia on kirjoitettu hebreaksi. Vain varsin pieni osa siit\u00e4 on alun perin kirjoitettu arameaksi ja Vanhan testamentin viimeiset kirjat, jotka Suomessa tunnetaan useimmiten apokryfikirjoina, ovat kirjoitetut tai s\u00e4ilyneet kreikaksi.<\/p>\n\n\n\n Koko Uusi testamentti taas on kirjoitettu kreikaksi. Sek\u00e4 hebrea ett\u00e4 aramea kuuluvat niin kutsuttuihin seemil\u00e4isiin kieliin, ja ovat siis sukua esimerkiksi arabian kielelle. Verrattuna eurooppalaisiin meille tutumpiin kieliin panemme merkille, ett\u00e4 ne eroavat niist\u00e4 ennen kaikkea ajattelunsa puolesta.<\/p>\n\n\n\n Hieman liioitellen voisi v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 niiss\u00e4 on pelkki\u00e4 verbej\u00e4, jotka lukemattomilla muodoillaan voivat ilmaista kaikkia muitakin sanaluokkia. Mutta verbienk\u00e4\u00e4n kohdalla emme voi puhua aikamuodoista, tempuksista samassa mieless\u00e4 kuin mihin olemme tottuneet.<\/p>\n\n\n\n Olisi ehk\u00e4 oikeampaa puhua pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n moduksista. Siit\u00e4 johtuukin niiden suuri vaikeus eurooppalaisen opiskelijan kannalta. Jollakin tavalla niit\u00e4 voi oppia ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n siin\u00e4 kuin kaikkia muitakin kieli\u00e4, mutta jotta todella ymm\u00e4rt\u00e4isi, mit\u00e4 kirjoittaja on tarkoittanut, vaaditaan tavattoman pitk\u00e4\u00e4 ja sitke\u00e4\u00e4 opiskelua.<\/p>\n\n\n\n Kreikan kieli puolestaan kuuluu indoeurooppalaisiin kieliin, ja sellaisena on sukua useimmille Euroopan kielille. Senk\u00e4\u00e4n oppiminen ei ehk\u00e4 ole aivan ongelmatonta, onhan juuri Raamatun edustama niin sanottu koinee-kreikka t\u00e4ynn\u00e4 muun muassa seemil\u00e4isper\u00e4isi\u00e4 sanontoja, niin kuitenkin ilmeisesti sit\u00e4 oppii paljon helpommin kuin hebreaa.<\/p>\n\n\n\n Kauan pidettiin hebreaa Jumalan omana kielen\u00e4. Esimerkiksi Origenes<\/strong> uskoi, ett\u00e4 Jumala opetti t\u00e4m\u00e4n kielen israelilaisille salaper\u00e4isell\u00e4 tavalla, yht\u00e4kki\u00e4, kun he l\u00e4htiv\u00e4t Egyptist\u00e4 Mooseksen<\/strong> johdolla.<\/p>\n\n\n\n Kirjoitettuna kielen\u00e4 hebrea kuuluu joka tapauksessa vanhimpiin kieliin ja nykyisist\u00e4 kielist\u00e4 ehk\u00e4 vain kiina ja koptinkieli voivat kehua yht\u00e4 vanhalla, jatkuvalla historialla. Kopti, jota Egyptin koptilaiset yh\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kirkkokielen\u00e4\u00e4n, on muinaisen egyptinkielen suora jatke.<\/p>\n\n\n\n Juutalaiset k\u00e4yttiv\u00e4t hebreaa jumalanpalveluskielen\u00e4\u00e4n ja oppineitten rabbiinien kielen\u00e4 kautta aikojen, my\u00f6s siell\u00e4, miss\u00e4 heid\u00e4n puhekielens\u00e4 oli aivan toisenlainen, esimerkiksi saksa, ranska tai espanja. Onpa hebrean kieli onnistuttu nykyisess\u00e4 Israelin valtiossa uudelleen her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n puhekieleksikin, joskin ehk\u00e4 nykyaikaistetussa muodossa.<\/p>\n\n\n\n Alun perin se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olleen varsin yleinen kieli muinaisessa Kanaanissa, mutta v\u00e4hitellen aramean kieli syrj\u00e4ytti sen er\u00e4\u00e4nlaisena kansainv\u00e4lisen\u00e4 kielen\u00e4, ja kolmannella vuosisadalla ennen Kristusta aramea tuntuu syrj\u00e4ytt\u00e4neen kokonaan hebrean. Siihen viittaa sekin, ett\u00e4 hebrean oma alkuper\u00e4inen aakkosto, joka oli samanlainen kuin foinikialaisten k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4, korvattiin aramealaisella kirjoituksella.<\/p>\n\n\n\n Kun puhumme arameasta, tarkoitamme oikeastaan kokonaista ryhm\u00e4\u00e4 l\u00e4hisukuisia kieli\u00e4. Toisinaan taas rajoitamme nimityksen tarkoittamaan yksinomaan juutalaisten k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 kielt\u00e4 ja kutsumme muitten kielt\u00e4 muilla nimill\u00e4. Esimerkiksi syyria on vain aramean yksi murre, jota kuitenkin kirjoitettiin hieman toisenlaisilla kirjaimilla.<\/p>\n\n\n\n Nyky\u00e4\u00e4n on aramea melkein kokonaan j\u00e4\u00e4nyt k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 puhekielen\u00e4, vain pienet ihmisryhm\u00e4t en\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t sit\u00e4, sill\u00e4 arabia on vuorostaan syrj\u00e4ytt\u00e4nyt sen.<\/p>\n\n\n\n Ennen arabiankielen tuloa levisi L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4nkin kuitenkin kreikan kieli, varsinkin Aleksanteri Suuren valloitusten j\u00e4lkeen, ja viel\u00e4 roomalaisetkin k\u00e4yttiv\u00e4t runsaasti kreikkaa kanssak\u00e4ymisess\u00e4\u00e4n muitten kansojen kanssa.<\/p>\n\n\n\n Jostakin syyst\u00e4 latina ei levinnyt it\u00e4\u00e4n p\u00e4in. Apostolien aikana kreikka oli laajimmalle levinnyt, yleisimmin osattu kieli, ja siit\u00e4 johtuu, ett\u00e4 kaikki Uuden testamentin kirjoitukset on tehty sill\u00e4 kielell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n On syyt\u00e4 korostaa t\u00e4ss\u00e4kin sit\u00e4, ett\u00e4 uskomme n\u00e4idenkin tekstien olevan inspiroituja sis\u00e4lt\u00f6ns\u00e4 puolesta, vaikka niiss\u00e4 voidaan selv\u00e4sti erottaa eri kirjoittajien henkil\u00f6kohtaisen kielitaidon eroja.<\/p>\n\n\n\n 25.4.2025<\/p>\n\n\n\n rovasti Johannes Sepp\u00e4l\u00e4 1979<\/em><\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Jo esikristillisell\u00e4 ajalla koettiin vaikeutena eri uskontojen pyhien tekstien k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen sellaiselle kielelle, jota kansa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Meit\u00e4 kiinnostavista uskonnoista juutalaiset eiv\u00e4t ilmeisesti koskaan voineet t\u00e4ysin ongelmaa ratkaista. Tosin on viittauksia siihen suuntaan, ett\u00e4 kansankielt\u00e4 koetettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Itse Raamatussakin on tunnetusti jo osia Vanhasta Testamentista kirjoitettu aramean kielell\u00e4, my\u00f6hemmin jopa kreikaksi. Esimerkiksi kolmas Makkabealaiskirja ik\u00e4\u00e4n kuin sen […]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":11579,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","footnotes":""},"categories":[41],"tags":[],"class_list":["post-11577","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kanonit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11577","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11577"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11577\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12477,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11577\/revisions\/12477"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11579"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11577"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11577"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11577"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}