Nikeforoksen <\/strong>(758\u2013828) kokoelma katumusrangaistuksista ei saanut hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\nJustinianoksen Novellaen lait luostareita varten olivat menett\u00e4neet merkityksens\u00e4, koska ikonoklasmi oli sulkenut kaikki luostarit ja niiden omaisuus oli takavarikoitu. Nikean II synodin munkkeja ja nunnia koskevien kanonien suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 selittyy sill\u00e4, ett\u00e4 luostarit oli p\u00e4\u00e4tetty rehabilitoida.<\/p>\n\n\n\n
Nikean kanonien merkitys huomioitiin Aix\u2013la\u2013Chapelle\u2019n konsiilissa vuonna 789, joka m\u00e4\u00e4r\u00e4si, ett\u00e4 jokaisen papin pit\u00e4\u00e4 tuntea kanonit tai muuten h\u00e4net erotetaan (kanonit 55, 58).<\/p>\n\n\n\n
It\u00e4\u2013Rooman hallinnon kieleksi vaihtui 700\u2013luvulla kreikka ja oikeustieteess\u00e4 alkoi bysanttilainen aika. Justinianoksen neliosaisesta lakikorpuksesta (Codex, Digesta, Institutes, Novellae)<\/em> alkoi vallata alaa Digestan \u201dkaiken sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4ksi\u201d (\u03c0\u03b1\u03bd\u03b4\u03ad\u03ba\u03c4\u03b7\u03c2) <\/em>otsikoitu kommentaariosa.<\/p>\n\n\n\nEnsimm\u00e4inen kreikankielinen versio Digestasta oli keisari Leo III:n<\/strong> vuonna 726 julkaisema selektio (<\/em>\u1f10<\/em>\u03ba\u03bb\u03bf\u03b3\u03ae)<\/em>. Latinaksi k\u00e4\u00e4nnetty (Ecloga Legum) <\/em>Leon selektio sis\u00e4lsi lievennyksi\u00e4 Justinianoksen rangaistusasteikkoon. Roomalaisen oikeuden perheenis\u00e4lle antamia oikeuksia (patria potestas) <\/em>kavennettiin vaimon, lesken, lasten ja orpojen hyv\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\nVanhan testamentin tappamiskielto (2. Moos. 20:13) hyv\u00e4ksyttiin kirjaimellisesti ja rangaistukset korvattiin mutilaatioilla, joilla katsottiin olevan Uuden testamentin hyv\u00e4ksynt\u00e4: \u201dJos oikea silm\u00e4si viettelee sinua, rep\u00e4ise se irti\u201d (Matt. 5:29), \u201djos k\u00e4tesi viettelee sinua, hakkaa se pois\u201d (Mark. 9:43), \u201djos jalkasi viettelee sinua, hakkaa se pois\u201d (Mark. 9:45).<\/p>\n\n\n\n
Leo III:n aikaan ajoittui my\u00f6s ensimm\u00e4inen jokamiehen oikeuksia edelt\u00e4nyt laki, jonka nimi oli \u201dmaanviljelij\u00e4n laki\u201d (\u03bd\u03cc\u03bc\u03bf\u03c2 \u03b3\u03b5\u03c9\u03c1\u03b3\u03b9\u03ba\u03cc\u03c2).<\/em><\/p>\n\n\n\nKanoni\u2013termin k\u00e4ytt\u00f6 laajeni s\u00e4\u00e4d\u00f6ksist\u00e4 antiikin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tapaan runouteen. Andreas<\/strong> Kreetalainen, veljekset Johannes <\/strong>ja Kosmas<\/strong> Damaskoslaiset ja Teodoros<\/strong> Studionilainen ryhtyiv\u00e4t kirjoittamaan kanoneiksi kutsuttavaa liturgista runoutta. <\/p>\n\n\n\n800\u2013luku: kirkko vai imperiumi?<\/strong><\/p>\n\n\n\nKanonisen hallinnon periaate oli territoriaalinen. Vanhassa Rooman valtakunnassa piispan hallintoalue oli ollut sama kuin siviilihallinnossa. Hiippakunta (diocesis)<\/em> oli synonyymi kaupungille (civitas). <\/em>Kaupunkien kasvaessa keskusta ja sen ymp\u00e4rille muotoutuva agglomeraatio (suburbium) <\/em>erotettiin toisistaan.<\/p>\n\n\n\nKansallisvaltioiden muodostuminen alkoi vuonna 843, kun Ranskan kuningaskunta jakaantui l\u00e4nnen frankkien ja id\u00e4n germaanien valtakunniksi. Englannissa seitsem\u00e4n pient\u00e4 ruhtinaskuntaa (heptarkhia) <\/em>yhdistyi nelj\u00e4ksi kuningaskunnaksi.<\/p>\n\n\n\nEnsimm\u00e4inen my\u00f6nnytys territoriaalisen hallinnon periaatteeseen oli jouduttu tekem\u00e4\u00e4n jo Nikean ensimm\u00e4isess\u00e4 synodissa.<\/p>\n\n\n\n
Puritaaniset kataaripiispat armahdettiin ja he saivat pit\u00e4\u00e4 arvonsa sill\u00e4 ehdolla, etteiv\u00e4t muodosta viralliseen kirkkoon rinnakkaisjurisditioita. Kahden kaupunkipiispan kiista ratkaistiin (8. kanoni) Nikeassa sill\u00e4, ett\u00e4 toisen oli suostuttava maalaispiispan (\u03c7\u03c9\u03c1\u03b5\u03c0\u03af\u03c3\u03ba\u03bf\u03c0\u03bf\u03c2) arvoon.<\/p>\n\n\n\n
Justinianoksen Corpus oli m\u00e4\u00e4ritt\u00e4nyt piispan valinnan kuuluvan hallitsijalle ja papistolle. T\u00e4m\u00e4n rinnalla eli kuitenkin periaate molemminpuolisesta hyv\u00e4ksynn\u00e4st\u00e4 (consentement) <\/em>eli piispan valintaan tuli sis\u00e4lty\u00e4 my\u00f6s kansalaisten my\u00f6nteinen kanta. <\/em>T\u00e4m\u00e4 toteutui sill\u00e4, ett\u00e4 piispan vaalitilaisuudessa katedraalissa kansa ilmaisi hyv\u00e4ksymisens\u00e4 aplodein. Niist\u00e4 syntyi sanonta \u201dvox populi, vox Dei\u201d. <\/em>Pappien valinnassa oli kaksi k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4: demokraattinen ja piispan privilegioon perustuva.<\/p>\n\n\n\nId\u00e4n kuvakielto oli kumottu Nikean toisessa synodissa ja vahvistettu l\u00e4nness\u00e4 Pariisiin paikalliskonsiilissa vuonna 825. Ikonoklasmin luoman poliittisen hajaannuksen vaikein osa oli luostarien j\u00e4lleenrakennus. Konstantinopolin paikallissynodissa vuonna 861 luostareiden rakentaminen m\u00e4\u00e4riteltiin pyh\u00e4ksi ja kunnioitettavaksi perinn\u00f6ksi.<\/p>\n\n\n\n
Nikean II synodin sopu id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4lill\u00e4 ei kest\u00e4nyt, vaan vanhoja kiistoja ratkottiin kuudessa (815\u2013879) synodissa Konstantinopolissa. Latinan vaihtumisella kreikaksi oikeudenk\u00e4yt\u00f6n ja diplomatian kielen\u00e4 oli kohtalokkaat seuraukset. Ep\u00e4tarkat k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset johtivat pitk\u00e4\u00e4n Fotioksen<\/strong> skismaan, jonka kanoninen kysymys koski patriarkan viraltapanoa.<\/p>\n\n\n\nViidess\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 (20.\u201325.12.858) maallikosta patriarkaksi noussut Fotios kirjoitti valinnastaan muille pentarkian patriarkoille Roomaan, Aleksandriaan, Antiokiaan ja Jerusalemiin. Rooma ei valintaa hyv\u00e4ksynyt.<\/p>\n\n\n\n
Paavi Nikolaus<\/strong> I ilmoitti kaksi kanonista laiminly\u00f6nti\u00e4: edellinen patriarkka Ignatios<\/strong> oli erotettu ilman Rooman konsultointia ja maallikosta patriarkaksi noussutta Fotiosta oli pidett\u00e4v\u00e4 \u00e4sken k\u00e4\u00e4ntyneen\u00e4 (neophytus)<\/em>, jollaisen vihkimisen pyhien apostolien (80. kanoni) ja Nikean I:n synodin (2. kanoni) s\u00e4\u00e4nn\u00f6t kielt\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n\n\n\nKolmas Fotioksen skisman ongelma koski kanonisen territoriaalisuuden pysyvyytt\u00e4. Fotioksen mukaan bulgaarien alue Balkanilla kuului Konstantinopolin patriarkaatille, Rooman mukaan paikalliselle hallitsijalle.<\/p>\n\n\n\n
Skisman j\u00e4lkeen Fotios j\u00e4i id\u00e4ss\u00e4 historiaan pyh\u00e4n\u00e4 ja l\u00e4nness\u00e4 konnana. H\u00e4nen toinen depositio patriarkan virasta oli esin\u00e4yt\u00f6s Borgian paavien vaiheista: Fotioksen seuraajaksi patriarkkana tuli h\u00e4nen 19\u2013vuotias veljens\u00e4 Stefanos<\/strong>.<\/p>\n\n\n\nKeisari Basileios<\/strong> I:n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n valmisteltiin vuonna 886 revisio Leo III:n lakiselektiosta (Ecloga Legum)<\/em>. Uusi editio oli nimelt\u00e4\u00e4n Epanagoge ja sis\u00e4lsi 40 osaa.<\/p>\n\n\n\nEpanagoge ja sai nimens\u00e4 ilmaisuista ”paluu olennaiseen” (e\u03c0\u03b1\u03bd\u03b1\u03b3\u03c9\u03b3\u03ae)<\/em>. Siit\u00e4 k\u00e4ytettiin my\u00f6s johdantoa (e<\/em>\u1f30<\/em>\u03c3\u03b1\u03b3\u03c9\u03b3\u03ae) <\/em>tarkoittavaa otsikkoa Eisagoge.<\/em><\/p>\n\n\n\nJustinianoksen perinteet n\u00e4kyiv\u00e4t Epanagogen valmistelussa: lain johdannon maallisen ja hengellisen vallan sinfoniasta kirjoitti patriarkka Fotios. Epanagogen ero Justinianoksen Codexin linjauksiin oli hallitsijan ja patriarkan suhteissa. Codexissa ja Trullon kanoneissa maalliset (\u03c0\u03bf\u03bb\u03b9\u03c4\u03b9\u03ba\u03bf\u03af)<\/em> ja jumalalliset (<\/em>\u03d1<\/em>\u03b5\u03af\u03bf\u03c2) <\/em>asiat oli eroteltu. Epanagogessa niill\u00e4 ei ollut funktionaalisia eroja.<\/p>\n\n\n\nEpanagoge oli ensimm\u00e4inen lakikirja, jonka alkukieli oli latinan sijaan kreikka. Se oli my\u00f6s ensimm\u00e4inen lakiteos, joka k\u00e4\u00e4nnettiin Konstantinopolin uusille liittolaisille ruseille. Siit\u00e4 tuli ensimm\u00e4inen bysanttilaisen oikeuden ven\u00e4j\u00e4nkielinen teos, kanoninen ohjauskirja (\u043a\u043e\u0440\u043c\u0447\u0430\u044f \u043a\u043d\u0438\u0433\u0430)<\/em>. Teoksen linjaus keisarin ja patriarkan suhteista tuli n\u00e4yttelem\u00e4\u00e4n keskeist\u00e4 osaa 1600\u2013luvun skismassa Ven\u00e4j\u00e4n tsaarin Aleksein ja Moskovan patriarkan Nikonin v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\nPatriarkka Johannes Skolastikoksen<\/strong> vuonna 560 julkaisema kokoelma Synagoge (\u03a3\u03c5\u03bd\u03b1\u03b3\u03bf\u03b3\u03b7 \u03ba\u03b1\u03bd\u03bf\u03bd\u03bf\u03bd) <\/em>oli aloittanut lakien ja kanonien yhdist\u00e4v\u00e4n nomokanoni\u2013perinteen.<\/p>\n\n\n\nVuonna 883 patriarkka Fotios laati Skolastikoksen kokoelmasta ja sen kolmesta p\u00e4ivityksest\u00e4 (Nomokanon 50 Titulorum, Nomokanon 14 Titulorum<\/em>, Syntagma 14 Titulorum<\/em>) viidennen nomokanoni\u2013edition, joka sai nimen patriarkka Fotioksen nomokanoni (\u039d\u03bf\u03bc\u03bf\u03ba\u03ac\u03bd\u03c9\u03bd \u03c4\u03bf\u03c5 \u03a0\u03b1\u03c4\u03c1\u03b9\u03ac\u03c1\u03c7\u03b7 \u03a6\u03c9\u03c4\u03af\u03bf\u03c5)<\/em>. Fotioksen kokoelma sis\u00e4lsi Trullon, Nikean II:n ja kahden Konstantinopolin paikallissynodin (861 ja 869) kanonit sek\u00e4 imperiumin lakeja.<\/p>\n\n\n\nFotioksen nomokanonissa kirkkoisien kanonisten kirjeiden luetteloon lis\u00e4ttiin Nikean toisen synodin puheenjohtajan patriarkka Tarasioksen kirje simoniasta. My\u00f6s paavi Nikolaus I hyv\u00e4ksyi Skolastikoksen kokoelman antamalla sille nimen Concordia canonum.<\/p>\n\n\n\n
Johannes Skolastikoksen Synagogen aloittamasta ja patriarkka Fotioksen viidenteen editioon jatkamasta nomokanoni\u2013perinteest\u00e4 tuli id\u00e4lle samanlainen kanonisen oikeuden perusta kuin l\u00e4nnen kahdesta kokoelmasta.<\/em><\/p>\n\n\n\nNiist\u00e4 ensimm\u00e4inen (Codex canonum Ecclesi\u00e6 Univers\u00e6) <\/em>oli Dionysios Exiguuksen<\/strong> editoima ja se sis\u00e4lsi kommentaarit nelj\u00e4n ekumeenisen synodin ja paikallissynodien kanoneihin. Toinen (Concordia canonum)<\/em> oli Cresconius Africanuksen<\/strong> kokoama. Sit\u00e4 k\u00e4ytettiin keskiajalla Afrikan ja Gallian alueilla ja Concordia sis\u00e4lsi pyhien apostolien kanonit, synodien kanonit ja paavin kiertokirjeet 400\u2013luvulle saakka.<\/p>\n\n\n\nHallitsija oli kirkon suojelija. Papiston valintojen vahvistaminen oli h\u00e4nen prerogatiivinsa, jonka hallitsija antoi vaalin alla kandidaattien vahvistuskirjalla (concessio regalis). <\/em>Piispojen valinnan kohdalla voitiin puhua kahdesta vaalista: kanonisesta ja kuninkaallisesta.<\/p>\n\n\n\nJustinianoksen periaate maallisen ja kirkollisen vallan sinfoniasta levisi l\u00e4nteen. Kaikkialla L\u00e4nsi\u2013Euroopassa keisari, kuningas, prinssi tai ruhtinas osallistui virkansa vuoksi (ex officio)<\/em> kirkollisen hierarkian valintaan.<\/p>\n\n\n\nPrinssin, papiston tai kansan valinta tai vaali ei kuitenkaan tehnyt piispaa. Se tapahtui vasta sitten, kun muut piispat olivat antaneet valinnalle oman kanonisen vahvistuksensa. Se tapahtui ordinaatiossa, jossa piispat vahvistivat valinnan panemalla k\u00e4tens\u00e4 valitun p\u00e4\u00e4lle. Piispat vetosivat valinnassa Nikean toisen synodin kanoniin: \u201dh\u00e4net, joka aikoo kohota piispan arvoon, tulee piispojen valita\u201d (3. kanoni).<\/p>\n\n\n\n
Vuonna 892 valmistunut Leo Viisaan<\/strong> Basilica Nomina (\u0392\u03b1\u03c3\u03b9\u03bb\u03b9\u03ba\u03ac) <\/em>oli lyhennelm\u00e4 Justinianoksen Corpuksesta ja Digestasta. Se oli ensimm\u00e4inen Justinianoksen Corpukseen perustuva It\u00e4\u2013Rooman laki, joka ei siirtynyt miss\u00e4\u00e4n muodossa l\u00e4nteen.<\/p>\n\n\n\nLeo Viisaan Basilica Nomina sis\u00e4lsi 112 s\u00e4\u00e4d\u00f6st\u00e4. Uusia lakeja entisiin verrattuna oli m\u00e4\u00e4r\u00e4ys juutalaisten el\u00e4misest\u00e4 kristillisten tapojen mukaan (55. s\u00e4\u00e4d\u00f6s), pappien ja munkkien oikeus toimia holhoojana (68. s\u00e4\u00e4d\u00f6s) ja pyk\u00e4l\u00e4 rangaistuksista niille papeille, diakoneille ja alidiakoneille, jotka avioituvat vihkimyksens\u00e4 j\u00e4lkeen (79. s\u00e4\u00e4d\u00f6s).<\/p>\n\n\n\n
29.3.2025<\/p>\n\n\n\n
\u00a9 ylidiakoni Jyrki H\u00e4rk\u00f6nen 2024<\/p>\n\n\n\n
Seuraava osa: Kanonien historia VII \u2013 900\u2013luku: suojelu ja simonia, 1000\u2013luku: moraalireformi<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Trullon synodi (691\u2013692) oli yritt\u00e4nyt luoda kontrollia kristillisille taikauskoille. Amuletit, ikonit, mosaiikit ja reliikit olivat saaneet sakraalin v\u00e4litysteht\u00e4v\u00e4n rinnalle merkityksen kauppatavarana ja magian v\u00e4linein\u00e4. Suurin osa Trullon p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 oli disipliinikanoneja. Se siirsi kanonista oikeutta dogmaattisista ja yhteiskunnallisista kysymyksist\u00e4 henkil\u00f6kohtaiseen moraaliin. Trullon synodin kanssa samoihin aikoihin Espanjassa ja Irlannissa julkaistut kanonikokoelmat (Hispana, Hibernensis) sis\u00e4lsiv\u00e4t Trullon tavoin […]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":11351,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","footnotes":""},"categories":[41],"tags":[],"class_list":["post-11349","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kanonit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11349","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11349"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11349\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11369,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11349\/revisions\/11369"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11351"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11349"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11349"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11349"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}