Kanoneita kutsutaan usein Kirkon laeiksi, ja sellaisia ne ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 er\u00e4\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 ovatkin. Pyrit\u00e4\u00e4nh\u00e4n niitten avulla varsin usein s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n Kirkon maanp\u00e4\u00e4llist\u00e4 hallintoa yksityiskohtia my\u00f6ten.<\/p>\n\n\n\n
On kuitenkin syyt\u00e4 korostaa, ett\u00e4 kautta aikojen t\u00e4t\u00e4 puolta on hoidettu maallisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n teit\u00e4, miss\u00e4 se vain on ollut mahdollista ja tietenkin aina sill\u00e4 edellytyksell\u00e4, ettei jouduta ristiriitaan Kirkon opin sanelemien ja hierarkkista hallintomenetelm\u00e4\u00e4 edellytt\u00e4vien periaatteitten kanssa.<\/p>\n\n\n\n
Kanoneita sovelletaan vain Kirkon j\u00e4seniin<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kanoneita voidaan verrata lakeihin my\u00f6s siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 niiss\u00e4 hyvin usein sanellaan rangaistuksia erilaisista rikoksista, synneist\u00e4, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Kirkon palveluksessa oleville papiston j\u00e4senille, vaan my\u00f6s maallikoille eli kaikille Kirkon j\u00e4senille.<\/p>\n\n\n\n S\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 voidaan kuitenkin soveltaa vain Kirkon j\u00e4seniin, niit\u00e4 ei yritet\u00e4k\u00e4\u00e4n soveltaa muihin. Ulkopuolella olevat tuomitsee Jumala (1. Kor 5:13), ei Kirkko, joka ei halua edes yritt\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n sellaista, sill\u00e4 anateemahan merkitsee sanan ep\u00e4onnistuneesta k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4 ’kirkonkirous’ huolimatta itse asiassa sit\u00e4, ett\u00e4 Kirkko pesee k\u00e4tens\u00e4 asiasta eik\u00e4 suinkaan v\u00e4hiten siksi, ett\u00e4 asianomainen ulkopuolinen synnintekij\u00e4 ei edes halua saada apua.<\/p>\n\n\n\n Onkin t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 korostaa, ett\u00e4 kanonit on tarkoitettu vain Kirkon j\u00e4senille, muu oikeastaan kaatuukin omaan mahdottomuuteensa.<\/p>\n\n\n\n Jo varsin pintapuolinen kanonien tutkistelu paljastaa, ett\u00e4 kanonit eiv\u00e4t ole rikoslaki, sill\u00e4 niiden s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4t rangaistukset, epitimiat \u2013 oikeastaan l\u00e4\u00e4kint\u00e4ehdotukset, reseptit synnin taudin voittamiseksi \u2013 vaihtelevat kanonista toiseen aivan liikaa, jopa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 voidaan puhua ristiriidoista.<\/p>\n\n\n\n Kuitenkin pyh\u00e4t ja suuret synodit hyv\u00e4ksyiv\u00e4t silm\u00e4\u00e4 r\u00e4p\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ristiriidat. Miksi?<\/p>\n\n\n\n Asian pit\u00e4isi k\u00e4yd\u00e4 ilmi jo siit\u00e4, ett\u00e4 kanoneilla on aina n\u00e4hty olevan jokin muu t\u00e4rke\u00e4mpi kuin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llinen, kirkkokuriin liittyv\u00e4 tai muu sellainen toiminta. Sill\u00e4 kun otamme huomioon, miten pienenpieniin yksityiskohtiin synodien is\u00e4t saattoivat puuttua m\u00e4\u00e4ritelless\u00e4\u00e4n erilaisia opin kohtia, tuntuisi oudolta, ett\u00e4 sitten olisi yll\u00e4tt\u00e4en synodista toiseen oltu t\u00e4ysin kykenem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 huomaamaan n\u00e4it\u00e4 ristiriitaisuuksia.<\/p>\n\n\n\n Varsin kiinnostavaa on t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 tarkastella eri kanoneita, joissa on lueteltu Raamatun kirjoja, sill\u00e4 nekin (sic!) ovat ristiriitaisia kesken\u00e4\u00e4n. Eik\u00e4 se jo sellaisenaan ole riitt\u00e4v\u00e4 todistus siit\u00e4, ett\u00e4 Raamattukin on vain tradition sanelema tuote, jolla ei yksin\u00e4ns\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n itseisarvoa, jos se yritet\u00e4\u00e4n erottaa traditiosta.<\/p>\n\n\n\n Isien mukaanhan on jossain m\u00e4\u00e4rin yhdentekev\u00e4, mit\u00e4 kukin tahtoo Raamattunsa sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Synodit oikean uskon puolustajia<\/strong><\/p>\n\n\n\n Etsiess\u00e4mme ratkaisua kysymykseen, mik\u00e4 on kanonien merkitys, meid\u00e4n on luonnollisestikin kiinnitett\u00e4v\u00e4 huomio synodien merkitykseen sellaisinaan.<\/p>\n\n\n\n Usein synodeita kuvataan varsin mielell\u00e4\u00e4n osaksi Kirkon hallintokoneistoa ja korostetaan niitten ilmaisemaa demokratiaa Kirkossa, koska juuri ne est\u00e4v\u00e4t ket\u00e4\u00e4n yksityist\u00e4 ihmist\u00e4 saavuttamasta mink\u00e4\u00e4nlaista diktatuuria Kirkon asioissa.<\/p>\n\n\n\n Varmasti ne ovat kaikkea t\u00e4t\u00e4, mutta silloin on hyvin outoa, ett\u00e4 synodeita on aina kutsuttu kokoon suhteellisen harvoin; t\u00e4llaista synodia ei ole n\u00e4hty t\u00e4hdelliseksi kutsua koolle viimeisten tuhannen vuoden aikana. Mik\u00e4 hallintolaitos on se, joka voi tuhatkin vuotta olla toimettomana?<\/p>\n\n\n\n Kirkkohistorian mukaan suuri ja pyh\u00e4 synodi kutsuttiin aina kokoon silloin, kun jokin uskontotuuksista oli erityisen voimakkaasti uhattuna, esimerkiksi kolminaisuusoppi tai Kristuksen jumaluus. Uhan t\u00e4ytyi olla todella vakava, jotta t\u00e4h\u00e4n keinoon turvauduttiin.<\/p>\n\n\n\n Ei riitt\u00e4nyt, ett\u00e4 joku keksi uuden harhaopin. Todellinen uhka Kirkolle oli olemassa ilmeisestikin vain silloin, kun sen j\u00e4senist\u00e4 huomattavan suuri osa oli joutunut harhaopin uhreiksi.<\/p>\n\n\n\n On ehk\u00e4 mielenkiintoista panna t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 merkille, ett\u00e4 vaikka Bysantin keisarit useinkin esiintyiv\u00e4t maalliselta kannalta synodien kokoonkutsujina, niin melkein yht\u00e4 usein samaiset keisarit olivat joko itse harhaopin pauloissa tai ainakin selv\u00e4sti my\u00f6t\u00e4mielisi\u00e4 sille. Onkin siis ilmeisen v\u00e4rin vet\u00e4\u00e4 sellaista johtop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, ett\u00e4 synodit olisivat sanelleet p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 keisarien tahdon mukaan.<\/p>\n\n\n\n Oma mielenkiintonsa lienee sill\u00e4kin, ett\u00e4 Kirkkoa ilmeisestikin uhkaa j\u00e4lleen vaara, joka koetaan vaikutuksiltaan riitt\u00e4v\u00e4n suureksi. Niinp\u00e4 on ryhdytty ensimm\u00e4isen kerran tuhanteen vuoteen synodin kokoonkutsumiseksi ja nyth\u00e4n suurta ja pyh\u00e4 synodia on ryhdytty toden teolla valmistelemaan. Miettik\u00e4\u00e4h\u00e4n kukin itse, miss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 vaara ilmenee?<\/p>\n\n\n\n Synodit siis ovat ensisijaisesti oikean ja puhtaan opin puolustajia maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Vasta toissijaisesti ne ovat osa Kirkon hallintokoneistoa, joskin varmasti sen korkein maanp\u00e4llinen ilmaisu.<\/p>\n\n\n\n Kun siis t\u00e4llainen synodi n\u00e4kee hyv\u00e4ksi laatia kanoneita tai vahvistaa voimassa oleviksi muitten laatimia kanoneita, meid\u00e4n t\u00e4ytyy olettaa, ett\u00e4 synodien isill\u00e4 on ollut jokin muu syy kuin antaa ja s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 kirkkolakeja; niist\u00e4 saivat huolehtia maalliset viranomaiset tai yksityiset piispat paikallissynodeineen.<\/p>\n\n\n\n Kanonit etiikan dogmeja<\/strong><\/p>\n\n\n\n Onkin luonnollista yhdist\u00e4 kanonit dogmeihin, opinkappaleisiin. Kanonien l\u00e4hempi tutkiminen tekeekin pian selv\u00e4ksi, ett\u00e4 niill\u00e4 on aina dogmaattista merkityst\u00e4, my\u00f6s silloin, kun sit\u00e4 ensin\u00e4kem\u00e4lt\u00e4 voi olla vaikea huomata.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa on erityisesti korostettava, ett\u00e4 nykyinen ero dogmatiikan ja etiikan v\u00e4lill\u00e4 on varsin uudenaikainen ilmi\u00f6. Kirkko ei ole sellaista eroa alun perin tehnyt, eik\u00e4 oikeastaan tee viel\u00e4k\u00e4\u00e4n. Ero on puhtaasti tekninen, tai ainakin sen pit\u00e4isi olla sellainen.<\/p>\n\n\n\n Valitettavan usein vain tuntuu vallitsevan k\u00e4sitys, ett\u00e4 etiikka olisi jotain aivan muuta kuin dogmatiikka. Kaikessa kuitenkin vallitsee periaate: Oikea usko, oikea el\u00e4m\u00e4. Se joka uskoo oikein, el\u00e4\u00e4 \u2013 tai ainakin pyrkii el\u00e4m\u00e4\u00e4n \u2013 oikein, ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4en; se joka el\u00e4\u00e4 oikein, oletettavasti my\u00f6s uskoo oikein.<\/p>\n\n\n\n Kanonit ovatkin ensisijaisesti etiikan dogmeja. Se mit\u00e4 synodit m\u00e4\u00e4ritelmiss\u00e4\u00e4n sanovat dogmeista teknisesti, ilmaistaan kanoneissa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kannalta.<\/p>\n\n\n\n On ehk\u00e4 jossain m\u00e4\u00e4rin valitettavaa, ett\u00e4 kanonit ovat yleens\u00e4 saaneet lakim\u00e4\u00e4r\u00e4ysten ulkomuodon, mutta se oli ja on helpoin tapa esitt\u00e4\u00e4 etiikan totuuksia. Toisaalta taas, jos kerran kysymyksess\u00e4 on totuus, ei tinkimisvaraa ole, joten lakimuotoa voidaan pit\u00e4\u00e4 perusteltunakin.<\/p>\n\n\n\n Jo mainittu yksityiskohta, m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyjen rangaistuksien ristiriitaisuus, ilmaisee nimitt\u00e4in riitt\u00e4v\u00e4sti sen, ett\u00e4 pyhien isien mukaan p\u00e4\u00e4asia on kuitenkin itse totuudessa ja sen ilmaisemissa, ei rangaistuksissa. Eih\u00e4n Jumalakaan rankaise meit\u00e4 yksioikoisesti, vaikka varmasti aihetta olisikin.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4in p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n my\u00f6s selitykseen siit\u00e4, miksi kautta aikojen kanoneita on uutterasti rikottu ja Kirkossa on katsottu l\u00e4pi sormien mit\u00e4 moninaisimpia rikkomuksia. Suurempi totuus kuin mik\u00e4\u00e4n rangaistus on toki totuus Jumalan armosta ihmisi\u00e4 kohtaan, Jumalan anteeksiantamuksesta katuvalle, ja siksi olisi ilmeist\u00e4 pahan palvelijan toimintaa olla tiukempi kuin Jumala.<\/p>\n\n\n\n Kanonit ja eettinen ihanne<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kuitenkin ihminen on velvollinen yritt\u00e4m\u00e4n parhaansa. Meid\u00e4n on mahdotonta ilmaista mill\u00e4\u00e4n kriteerioilla, kuinka paljon kunkin tulisi yritt\u00e4\u00e4, siin\u00e4 m\u00e4rin yksil\u00f6llisesti ovat edellytykset t\u00e4ll\u00e4kin alueella ilmeisesti jakautuneet.<\/p>\n\n\n\n Mutta yksi asia on sent\u00e4\u00e4n varma: Kukaan ei voi tehd\u00e4 enemp\u00e4\u00e4 kuin tarvitaan, kukaan ei voi jossain el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 vaiheessa sanoa: Nyt olen pelastunut, nyt olen tehnyt tarpeeksi. Siit\u00e4 syyst\u00e4 Kirkko kielt\u00e4ytyykin hyv\u00e4ksym\u00e4st\u00e4 esimerkiksi oppia hyvien t\u00f6itten varastoista, sill\u00e4 yksin Kristuksella on sellainen varasto; kaikki muut ovat velkaa, ovatpa tehneet kuinka paljon hyv\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Siit\u00e4 syyst\u00e4 my\u00f6skin on mahdollista, ett\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 pyh\u00e4n\u00e4 sellaistakin ihmist\u00e4, joka ei ulkonaisesti ottaen ole tehnyt mit\u00e4\u00e4n muuta kuin katunut, niin kuin ry\u00f6v\u00e4ri ristill\u00e4, viime hetkell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Aina on pyritt\u00e4v\u00e4 parempaan. Siit\u00e4 johtuu suoraan se, ett\u00e4 eri aikoina ja erilaisissa olosuhteissa rangaistukset ovat voineet vaihdella suurestikin. Siell\u00e4 miss\u00e4 ulkoiset olot ovat hyv\u00e4t, on ilmeisesti my\u00f6s edellytyksi\u00e4 vaatia enemm\u00e4n. Ja kun kerran on sellaisia edellytyksi\u00e4, t\u00e4ytyy niit\u00e4 mainitun periaatteen mukaan noudattaa.<\/p>\n\n\n\n Vain paras on kyllin hyv\u00e4. Siksi kanonit ilmaisevat meille eettisi\u00e4 ihanteita, ideaaleja, joita ei ehk\u00e4 koskaan ole voitu aivan kirjaimellisesti ihmisvoimin toteuttaa, mutta joita kuitenkin tulisi yritt\u00e4\u00e4 toteuttaa.<\/p>\n\n\n\n Aivan samalla tavallahan Kirkko hyv\u00e4ksyy ne moninaiset ep\u00e4selvyydet opillisissa kysymyksiss\u00e4, joita sen yksityisill\u00e4 j\u00e4senill\u00e4 varmastikin on. Anateemaan, Kirkosta erotetuksi, julistetaan vain sellainen henkil\u00f6, joka ei edes yrit\u00e4 uskoa oikein.<\/p>\n\n\n\n Huomautettakoon sivumennen, ett\u00e4 anateemaan julistaminen tulee kysymykseen vain Kirkon omien j\u00e4senten erottamiseksi Kirkosta. Sen sijaan sit\u00e4 ei k\u00e4ytet\u00e4 esimerkiksi protestanttisten suuntausten kohdalla, neh\u00e4n ovat syntyneet ja kehittyneet Kirkon ulkopuolella.<\/p>\n\n\n\n Rikkomus, katumus, tuomio, armo<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kirkko on my\u00f6s katumuksen Kirkko, oikeastaan sen koko olemassaolo perustuu katumuksen ideaan. Ihminen katuu synti\u00e4 ja pyyt\u00e4 pelastusta Jumalalta.<\/p>\n\n\n\n Jumala tarjoaa pelastuksen jokaiselle pyyt\u00e4j\u00e4lle sakramenttien v\u00e4lityksell\u00e4. Katumuksen Kirkko hyv\u00e4ksyy katumuksen t\u00e4ss\u00e4 maailmassa ja on aina valmis tarjoamaan apuaan jokaiselle, joka haluaa katua. Siksi ket\u00e4\u00e4n syntist\u00e4 ei eroteta Kirkosta. Kuten jo sanottiin, anateemaan joutuvat vain ne, jotka ilmeisesti eiv\u00e4t haluakaan katua.<\/p>\n\n\n\n Siit\u00e4 syyst\u00e4 voidaan munkki, joka rikkoo valansa \u2013 mik\u00e4 on hirvitt\u00e4v\u00e4\u00e4 \u2013 vihki\u00e4 normaaliin kirkolliseen avioliittoon. Munkki katuu ja saa aloittaa uuden el\u00e4m\u00e4n; synti ei ole h\u00e4nen avioliittonsa, vaan h\u00e4nen munkkeutensa, ja siit\u00e4 siis on p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 irti.<\/p>\n\n\n\n Korostettakoon toisaalta my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 milloin hyv\u00e4ns\u00e4 avioliiton katsotaan perustuvan syntiin, se my\u00f6s kiellet\u00e4\u00e4n, esimerkiksi avioliitto l\u00e4hisukulaisten kesken.<\/p>\n\n\n\n Se, ett\u00e4 Kirkko kuitenkin varsin armottomasti saattaa erottaa papit virasta, on my\u00f6s n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 oikealta kannalta. Seurakunnan opettajina pappien on oltava mahdollisimman pitk\u00e4lle esimerkkein\u00e4 oikeasta opista ja oikeasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Jos he eiv\u00e4t pysty olemaan hyvin\u00e4 esimerkkein\u00e4, on parempi, etteiv\u00e4t he toimi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n opettajina. Mutta huomattakoon: heit\u00e4 ei toki eroteta Kirkon yhteydest\u00e4, vaan heill\u00e4 on aivan samat mahdollisuudet ja oikeudet vastaanottaa pelastus kuin kenell\u00e4 muulla hyv\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Asia on helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 opettajana eli esimerkkin\u00e4 toimimisen vastuullisuuden pohjalta. Kanoneista toki saattaa tulla se vaikutelma, ett\u00e4 on olemassa ankarampi etiikka papeille kuin maallikoille. Etiikka on kuitenkin sama, ihanteita vain sovelletaan ankarammin siell\u00e4, miss\u00e4 ihanteita pit\u00e4\u00e4 ehdottomimmin ollakin.<\/p>\n\n\n\n Mutta ihmisen\u00e4, yksil\u00f6n\u00e4, papiston j\u00e4senell\u00e4 on pohjimmiltaan samat oikeudet kuin kaikilla Kirkon j\u00e4senill\u00e4, ja siis oikeus my\u00f6s katumiseen. Ehk\u00e4 on paikallaan mainita viel\u00e4, ett\u00e4 on olemassa riitt\u00e4v\u00e4sti esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 milloin virasta erottamista voitaisiin pit\u00e4\u00e4 aivan liian kohtuuttomana, sit\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole sovellettu k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6n\u00e4, vaan taas kerran on rikottu kanoneita.<\/p>\n\n\n\n Jeesuksen vertaus leivisk\u00e4ist\u00e4 on ehk\u00e4 t\u00e4rkein ohje Kirkon eettisess\u00e4 ajattelussa: se, joka on paljon saanut, silt\u00e4 my\u00f6s paljon vaaditaan, ja silt\u00e4, joka sai v\u00e4h\u00e4n, my\u00f6s vaaditaan vain v\u00e4h\u00e4n. Jokaiselta kuitenkin vaaditaan, ett\u00e4 h\u00e4n tekee parhaansa. Paha palvelija, joka k\u00e4tki leivisk\u00e4ns\u00e4, teki n\u00e4enn\u00e4isesti ehk\u00e4 oikeinkin, ainakaan h\u00e4n ei h\u00e4vitt\u00e4nyt saamaansa leivisk\u00e4\u00e4. Mutta koska h\u00e4n ei yritt\u00e4nytk\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 hyv\u00e4ksi, h\u00e4net tuomittiin.<\/p>\n\n\n\n Samalla tavalla uhkaa tuomio jokaista, joka ehk\u00e4 kyll\u00e4 el\u00e4\u00e4 synnitt\u00e4, mutta ei v\u00e4himm\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4rin yrit\u00e4 saavuttaa yh\u00e4 parempaa ja korkeampaa el\u00e4m\u00e4. Lankeemuksen saa anteeksi; armo on aina tarjolla, mutta vain sille, joka sit\u00e4 etsii.<\/p>\n\n\n\n rovasti Johannes Sepp\u00e4l\u00e4 1988<\/p>\n\n\n\n 30.1.2025<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kanoneita kutsutaan usein Kirkon laeiksi, ja sellaisia ne ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 er\u00e4\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 ovatkin. Pyrit\u00e4\u00e4nh\u00e4n niitten avulla varsin usein s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n Kirkon maanp\u00e4\u00e4llist\u00e4 hallintoa yksityiskohtia my\u00f6ten. On kuitenkin syyt\u00e4 korostaa, ett\u00e4 kautta aikojen t\u00e4t\u00e4 puolta on hoidettu maallisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n teit\u00e4, miss\u00e4 se vain on ollut mahdollista ja tietenkin aina sill\u00e4 edellytyksell\u00e4, ettei jouduta ristiriitaan Kirkon opin sanelemien ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":11321,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","footnotes":""},"categories":[41],"tags":[],"class_list":["post-11319","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kanonit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11319"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11365,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11319\/revisions\/11365"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11321"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11319"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11319"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}