Ajatellessamme paastoa ja sen merkityst\u00e4 ihmiselle, kristitylle, tulee l\u00e4hdeteoksena ensimm\u00e4isen\u00e4 mieleen Triodion, nimenomaan Paastotriodion. <\/p>\n\n\n\n
Triodion on kirja, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 jumalanpalvelustekstej\u00e4 koko suuren paaston aikaa varten publikaanin ja fariseuksen sunnuntaista aina suuren lauantain ehtoopalvelusta my\u00f6ten. On hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 my\u00f6s paastoaikaa varten oleellisen t\u00e4rkeit\u00e4 jumalanpalveluskirjoja on muitakin, kuten evankeliumi, epistola, horologion eli hetkipalveluskirja, liturgia ja vigiliakirjat<\/p>\n\n\n\n
Triodion sellaisena kuin sit\u00e4 nykyisin ortodoksisessa kirkossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, on muotoutunut ensimm\u00e4isen vuosituhannen loppuun menness\u00e4. Siis nuorimmiltakin osiltaan se on jo noin tuhannen vuoden ik\u00e4inen. Ei ole ihme, ett\u00e4 monilla ensimm\u00e4isen\u00e4 ja valitettavasti ainoanakin ajatuksena sen suhteen on, ett\u00e4 se varmaankin on pahasti vanhentunut. Usein my\u00f6s ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n sen olevan yliaskeettinen ja ep\u00e4realistinen sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Kuitenkin kun l\u00e4hemmin tutustumme tuohon kirjaan, on helppo todeta, ett\u00e4 se on ajaton eik\u00e4 suinkaan vanhentunut. Sit\u00e4 l\u00e4hemmin tutkiessaan on jokaisen my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 se tendesseilt\u00e4\u00e4n on varsin realistinen. Sen pyh\u00e4t kirjoittajat, vaikka omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n usein noudattivatkin suurta askeesia, tuntevat kuitenkin tavallisen ihmisen kaikkine heikkouksineen erinomaisesti.<\/p>\n\n\n\n
Voimme jakaa Triodionin sis\u00e4ll\u00f6n usealla tavalla moneen osaan. Tarkastelkaamme ensin lyhyesti sen merkityst\u00e4 ortodoksisen uskon opetuksen v\u00e4lineen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Didaktinen Triodion<\/strong><\/p>\n\n\n\n Triodion tarjoaa uskovalle lyhyiss\u00e4 ja selkeiss\u00e4 lauseissa uskon t\u00e4rkeimm\u00e4t totuudet.<\/p>\n\n\n\n Triodion ei kuitenkaan suuntaudu yksinomaan hengelliseen ymm\u00e4rrykseen, vaan se esitt\u00e4\u00e4 uskon totuuksia usein l\u00e4hes dramaattisella, n\u00e4ytelm\u00e4nomaisella tavalla. Siin\u00e4 tuleekin samalla n\u00e4kyviin ehk\u00e4 ratkaisevin ero id\u00e4n ja l\u00e4nnen kirkkojen jumalanpalvelusel\u00e4m\u00e4n v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4nnen jumalanpalvelus on luonteeltaan huomattavasti enemm\u00e4n didaktista, opettavaa, saarnakeskeist\u00e4. Voidaankin ehk\u00e4 sanoa, ett\u00e4 kun l\u00e4nsi korostaa yksipuolisesti lausetta ”usko tulee kuulemisesta”<\/em> (Room. 10:17), haluaa it\u00e4 my\u00f6s n\u00e4hd\u00e4, ei vain ikoneissa vaan my\u00f6s jumalanpalveluksissa.<\/p>\n\n\n\n Dogmaattisesti varmaan ensimm\u00e4isell\u00e4 sijalla on Triodionin verraton opetus Jumalasta, Pyh\u00e4st\u00e4 Kolminaisuudesta. Jumaluus koetaan ennen kaikkea pyh\u00e4n\u00e4, ja siit\u00e4 syyst\u00e4 my\u00f6s pelj\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4. Jumala on ”mysterium tremendum”<\/em>, kauhistuttava salaisuus, mutta samalla my\u00f6s kiehtova salaisuus, ”mysterium fascinosum”<\/em>.<\/p>\n\n\n\n Jumala Kaikkivaltias kuvataan toistuvasti pelj\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tuomarina, jolta mik\u00e4\u00e4n ei pysy salattuna, mutta ehk\u00e4 viel\u00e4 useammin kuitenkin kaikkihyv\u00e4n\u00e4 Is\u00e4n\u00e4, rakkauden, laupeuden ja armon l\u00e4hteen\u00e4. Jumala on ehdottoman pyh\u00e4, Voimien Herra, joka t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 maan kunniallaan.<\/p>\n\n\n\n H\u00e4n on salaisuuksien Jumala, n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n Kuningas, pitk\u00e4mielinen ja ylen armollinen. H\u00e4nen edess\u00e4\u00e4n suuren lauantain kerubiveisun sanoin ”vaikenee jokainen ihmisen liha, seisoo pelolla ja vahvistuksella”<\/em>.<\/p>\n\n\n\n Opettaessaan Kolmiyhteisest\u00e4 Jumalasta Triodion her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ihmisess\u00e4 selv\u00e4n\u00e4 tietoisuuden h\u00e4nen omasta avuttomuudestaan ja mit\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4\u00e4n Jumalan edess\u00e4. Mutta Triodion opettaa selv\u00e4sti my\u00f6s ihmisest\u00e4, joka on luotu Jumalan kuvaksi ja kaltaisuudeksi, ja jonka p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, tarkoitus, on kehitty\u00e4 Jumalan kaltaisuuteen ennen kaikkea rakastamalla Jumalaa ja l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4 ihminen saa apua Jumalan armolta. Triodion muistuttaa yh\u00e4 uudelleen mieleemme, miten ”petollinen Saatana”<\/em> vietteli ihmisen tottelemattomuuteen, miten ihminen ”rikkomalla pienen paastok\u00e4skyn”<\/em> menetti oman mahdollisuutensa saavuttaa Jumalan kaltaisuuden ja joutui synnin, tuhon ja kuoleman vallan alle.<\/p>\n\n\n\n Tridionin ihmiskuva<\/strong><\/p>\n\n\n\n Erityisen selke\u00e4sti Triodionissa esitet\u00e4\u00e4n perisynnin seuraukset ”alkuper\u00e4isen kuvan turmeltuminen, Jumalan valmistaman vaatteen kadottaminen, pukeutuminen h\u00e4pe\u00e4n vaatteeseen, tahrattuun viittaan”<\/em>.<\/p>\n\n\n\n Et\u00e4\u00e4ll\u00e4 Jumalasta ihminen nyt tuhlaa ”armolahjojen rikkautta el\u00e4en maanpaossa”<\/em>. Ihminen on ”pahojen aivoitusten ja himojen ry\u00f6v\u00e4rijoukon haavoittama, lihan aivoitusten piment\u00e4m\u00e4”<\/em>, jotka ”hengellisen\u00e4 Eevana” <\/em>rasittavat h\u00e4nt\u00e4 ”synnin raskaalla taakalla”<\/em>. Ihmist\u00e4 vaivaa jatkuva ”n\u00e4lk\u00e4, kaipaus vanhaan kotiin”<\/em>, paratiisiin, mutta t\u00e4m\u00e4n n\u00e4lk\u00e4ns\u00e4 h\u00e4n pyrkii mielens\u00e4 eksytyksess\u00e4 tyydytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ”sikojen ruoalla”<\/em>.<\/p>\n\n\n\n Triodion antaa siis ihmisest\u00e4 varsin synk\u00e4n kuvan. Omin voimin ei ihminen kykene kaipaustaan tyydytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kaikki ihmisen omat pyrkimykset viel\u00e4p\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 tarkoituksessakin johtavat vain entist\u00e4 pahempaan ja ep\u00e4toivoisempaan tilaan. Ei edes ”sikojen ruokaa”<\/em> h\u00e4n saa, koska moninaiset himot eiv\u00e4t kykene koskaan tuottamaan todellista tyydytyst\u00e4, p\u00e4invastoin.<\/p>\n\n\n\n Triodion ei kuitenkaan johda pessimismiin. Siit\u00e4 on todisteena jo se, ett\u00e4 Triodion esitt\u00e4\u00e4 monia Vanhan testamentin pyhi\u00e4, vanhurskaita ajalta ennen Kristusta. Niill\u00e4 osoitetaan, ett\u00e4 joskin ihmisen mieli on synnin heikent\u00e4m\u00e4, niin ymm\u00e4rrys ei ole kuitenkaan t\u00e4ysin kadonnut.<\/p>\n\n\n\n Monin tavoin esitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s, miten saimme el\u00e4v\u00e4sti kokea Kristuksessa ”ainoan historiallisen Jumalihmisen ja Vapahtajan”<\/em>, jossa taas l\u00f6yd\u00e4mme yleisinhimillisenlunastustoiveen t\u00e4yttymyksen, sill\u00e4 H\u00e4n ”laskeutui maan p\u00e4\u00e4lle suuresta armostaan pelastaakseen maailman”<\/em>.<\/p>\n\n\n\n Aivan erityisell\u00e4 tavalla Triodionissa elet\u00e4\u00e4n sek\u00e4 k\u00e4rsimys ett\u00e4 yl\u00f6snousemus, p\u00e4\u00e4si\u00e4inen, uskovaisten mystinen osallistuminen Kristuksen, ylimm\u00e4isen papin ja Kuninkaan k\u00e4rsimyksiin ja kunniaan.<\/p>\n\n\n\n Triodionin mukaan Vapahtaja ”k\u00e4rsi meid\u00e4n t\u00e4htemme hirvitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla”<\/em>. H\u00e4n on ”vapaaehtoisesti maailman edest\u00e4 teurastettu Jumalan Poika”<\/em>, joka ”vuodatti meille synninp\u00e4\u00e4st\u00f6n”<\/em>. Vain H\u00e4nt\u00e4 seuraamalla ihminen voi saavuttaasen armon, joka tarvitaan ”vanhan kauneuden”<\/em> palauttamiseen.<\/p>\n\n\n\n On totta, ett\u00e4 Triodionissa toistuvasti puhutaan siit\u00e4, miten ihmisen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 vastustaa t\u00e4t\u00e4 maailmaa, jossa h\u00e4nt\u00e4 hallitsee ”lihan himo ja silm\u00e4in pyynt\u00f6”<\/em>. Mutta Triodion ei kuitenkaan opeta vapautumista t\u00e4st\u00e4 maailmasta sellaisenaan, vaan vapautumista pahan maailmasta.<\/p>\n\n\n\n Monesti ja monin tavoin Triodion opettaa meit\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n Jumalan luoman maailman kauneuden, aineellisen luomakunnan ihanuuden. \u201dKes\u00e4, aurinko, kuu, t\u00e4hdet, valo, pimeys, sade, tuli, helle, viileys, pakkanen, lumi, salamat, taivas, maa, vuoret, kedon puut, virrat, meret\u201d<\/em> ja kaikki esitet\u00e4\u00e4n osallisina sielumme sis\u00e4isiin liikkeisiin.<\/p>\n\n\n\n Triodion selitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s, ett\u00e4 on Jumalan siunaus, kun ihmisell\u00e4 on ”maallista hyv\u00e4\u00e4”, runsaasti viljaa, leip\u00e4\u00e4, viini\u00e4 ja \u00f6ljy\u00e4, tarhoittain lampaita, kameleita, nautoja, purppuraa ja liinakankaita”<\/em>. Sama my\u00f6nteisyys n\u00e4kyy jo jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 suuressa ekteniassakin, kun rukoilemme ”suotuisia ilmoja, runsaita maan hedelmi\u00e4 ja rauhallisia aikoja”<\/em>.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6nteist\u00e4 suhtautumistaan aineeseen Triodion korostaa my\u00f6s muistuttamalla siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 ainetta \u2013 leip\u00e4 ja viini, vesi, \u00f6ljy, mirhavoide \u2013 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n pyhien mysteerien toimittamiseen. Mutta Triodion tekee kuitenkin selv\u00e4ksi sen, ett\u00e4 kaiken aineellisen tulee heijastaa iankaikkisuuden valoa.<\/p>\n\n\n\n Eiv\u00e4t aineelliset hyvyydet itsess\u00e4\u00e4n ole pahoja, niiden k\u00e4ytt\u00f6 himojen tyydytt\u00e4miseksi on pahaa. Koska ilman omaisuutta sit\u00e4 ei voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4rin, on siis parempi olla k\u00f6yh\u00e4 kuin rikas.<\/p>\n\n\n\n Triodion <\/strong>\u2013 Tie Valoon<\/strong><\/p>\n\n\n\n My\u00f6s ihmiseen itseens\u00e4, ihmisen ruumiiseen, Triodion suhtautuu my\u00f6nteisesti.<\/p>\n\n\n\n Ruumis on ”Pyh\u00e4n Hengen temppeli”<\/em> (1. Kor. 6:19). Siisp\u00e4 koko ruumiin on oltava osallisena jumalanpalveluksessa. El\u00e4m\u00e4 ja terveys ovat suuria lahjoja, joista my\u00f6s Taivaallinen Is\u00e4 ja Vapahtaja, ”el\u00e4m\u00e4n l\u00e4hde, sielun ja ruumiin l\u00e4\u00e4k\u00e4ri”<\/em> erikoisesti huolehtii.<\/p>\n\n\n\n Triodion ei miss\u00e4\u00e4n tapauksessa aliarvioi ihmisen ruumista ja sen tarpeita. Jopa asketismin huippukin, pyh\u00e4n Andreas Kreetalaisen<\/strong> suuri katumuskanoni, ylist\u00e4\u00e4 esimerkiksi avioliittoa Kristuksen siunaamana.<\/p>\n\n\n\n Monin tavoin Triodion esitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 ihannetta, jonka mukaan ihmisen tulisi el\u00e4\u00e4. Viel\u00e4 moninaisemmin se esitt\u00e4\u00e4 sen, miten voimme n\u00e4m\u00e4 ihanteet saavuttaa: miten voimme saavuttaa sen Jumalan armon, joka todellisesti vapauttaa meid\u00e4t pahan maailmasta ja tarjoaa ihmisen syvimm\u00e4n kaipuun tyydytyksen.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4llaisia Triodionin tarjoamia v\u00e4lineit\u00e4 ovat Jumalan armon vapaaehtoinen vastaanottaminen, n\u00f6yryys, katumus, puhdistautuminen, paasto ja askeesi, hyvyyden harjoittelu, rukous, pyh\u00e4 ehtoollinen, esikuvien seuraaminen. Luetteloa voisi jatkaa.<\/p>\n\n\n\n Todettakoon erikoisesti askeesista, ett\u00e4 siin\u00e4 ei Triodionin mukaan selv\u00e4stik\u00e4\u00e4n ole kysymyksess\u00e4 ruumiin kielt\u00e4minen tai halveksiminen. Ei tuomita ruumista sellaisenaan, vaan ruumiin palvominen. Ei ruumista tarvitse kukistaa, vaan ihmisess\u00e4 piilev\u00e4t pahat himot, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ruumista hyv\u00e4kseen, ja lopulta tuottavat tuhon niin sielulle kuin ruumiillekin.<\/p>\n\n\n\n Oikea askeesi on kuvattu ”virvoittavaksi, kirkastavaksi, valoisaksi”<\/em>, eik\u00e4 suinkaan synke\u00e4ksi ja pime\u00e4ksi. Triodionissa ehdotetaan, ett\u00e4 ”pid\u00e4ttyv\u00e4isyydess\u00e4 inhoten ruokain hekumaa pit\u00e4k\u00e4\u00e4mme huoli laupeudesta”<\/em>, eli k\u00e4ytt\u00e4k\u00e4\u00e4mme ruoassa saavuttamamme taloudellinen hy\u00f6ty kristillisen rakkauden harjoittamiseen. Korostetaan sit\u00e4, miten esimerkiksi pelkk\u00e4 paastoaminen ei sellaisenaan ole mitenk\u00e4\u00e4n arvokasta, ellei sen tuloksia, kuten s\u00e4\u00e4st\u00f6\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4 jotenkin hyv\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n Varsin nykyaikaiselta tuntuu my\u00f6s Triodionin kehotus karttaa saastuttavia, turmelevia ruokia, jotka tunnetusti liikaa nautittuina ovat terveydelle vaarallisia, ja joista luopuminen kirjaimellisestikin merkitsee ruumiin puhdistumista ja samalla kaikinpuolista virkistymist\u00e4, mutta ei v\u00e4symyst\u00e4 ja masentumista.<\/p>\n\n\n\n Ruokapaasto n\u00e4hd\u00e4\u00e4n erinomaisena keinona oikean paaston harjoittamiseen, koska se siis pudistaa ja voimistaa ruumiin. Siin\u00e4 sivussa se tarjoaa aineellista s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4, joka voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaikkapa laupeuden t\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n Varsinainen paasto, jota voi harjoittaa vasta vapauduttuaan ruumiillisten himojen sidonnaisuudesta, niiden tuottamasta v\u00e4symyksest\u00e4 ja kyll\u00e4stymisen tunteesta. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4kin p\u00e4\u00e4asiassa rukousta, rakkauden harjoitusta, Jumalan armon vastaanottamista erityisesti pyh\u00e4ss\u00e4 ehtoollisessa, ”Jumalallisten salaisuuksien”<\/em> tutkistelua, hyviksi tunnettujen esimerkkien seuraamista. Voimakkaasti korostetaan my\u00f6s eskatologisia aiheita, koska juuri ne kertovat ihmisen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, ihmisen tulevaisuudesta.<\/p>\n\n\n\n Triodionin kirjoittajien suurta ihmistuntemusta osoittaa se, ett\u00e4 he korostaessaan henkisen ja hengellisen kasvatuksemme t\u00e4rkeytt\u00e4 ovat erinomaisesti selvill\u00e4 ihmisen psykosomaattisesta rakenteesta. He tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 ihminen ei henkisesti kykene puhdistumaan ja parantumaan, ellei h\u00e4n samalla tee niin my\u00f6s ruumiillisesti. Jos ruumis saa jatkuvasti harjoittaa pahaa, miten voisi sielu toimia siit\u00e4 erill\u00e4\u00e4n!<\/p>\n\n\n\n Jos ruumis on v\u00e4synyt, on turha odottaa hengen virkeytt\u00e4. Roomalaisen kirjailijan Juvenalin<\/strong> lause ”Mens sana in corpore sano”<\/em> sopii my\u00f6s Triodioniin. Ihmiselle tarjotaan ilo, mutta ilo voidaan saavuttaa vain voittamalla murhe, taistelemalla sit\u00e4 vastaan.<\/p>\n\n\n\n Yhdistym\u00e4ll\u00e4 Kristukseen p\u00e4\u00e4semme eroon pahasta, mutta mit\u00e4\u00e4n keskitiet\u00e4 ei ole olemassa. ”Ei kukaan voi palvella kahta herraa; sill\u00e4 h\u00e4n on joko t\u00e4t\u00e4 vihaava ja toista rakastava, taikka t\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4 ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa” <\/em>(Matt. 6:24).<\/p>\n\n\n\n rovasti Johannes Sepp\u00e4l\u00e4 1989<\/em><\/p>\n\n\n\n 1.3.2025<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ajatellessamme paastoa ja sen merkityst\u00e4 ihmiselle, kristitylle, tulee l\u00e4hdeteoksena ensimm\u00e4isen\u00e4 mieleen Triodion, nimenomaan Paastotriodion. Triodion on kirja, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 jumalanpalvelustekstej\u00e4 koko suuren paaston aikaa varten publikaanin ja fariseuksen sunnuntaista aina suuren lauantain ehtoopalvelusta my\u00f6ten. On hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 my\u00f6s paastoaikaa varten oleellisen t\u00e4rkeit\u00e4 jumalanpalveluskirjoja on muitakin, kuten evankeliumi, epistola, horologion eli hetkipalveluskirja, liturgia ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":14025,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","footnotes":""},"categories":[43],"tags":[],"class_list":["post-10745","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kirkkovuosi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10745","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10745"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10745\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":13863,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10745\/revisions\/13863"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/14025"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10745"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10745"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10745"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}