Raamatun kanoniksi tai kaanoniksi kutsumme sit\u00e4 luetteloa, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 Raamattuun, sek\u00e4 Vanhaan ett\u00e4 Uuteen testamenttiin kuuluvien kirjojen nimet, siis er\u00e4\u00e4nlaista sis\u00e4llysluetteloa. T\u00e4llaisia luetteloita meille on s\u00e4ilynyt joitain jo varsin varhaisilta ajoilta<\/p>\n\n\n\n
Erityisen t\u00e4rkein\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n tietenkin niit\u00e4 luetteloita, jotka on tehty tai hyv\u00e4ksytty jossakin ekumeenisessa synodissa eli yleisess\u00e4 kirkolliskokouksessa. T\u00e4llaisia ovat Apostolien kanoni 85, Trullon synodin kanoni 2, Laodikean kanonit 59 ja 60, Karthagon kanoni 24 ja 46 sek\u00e4 Gregorios Teologin<\/strong> ja Amfilokioksen<\/strong> luettelot Raamatun kirjoista.<\/p>\n\n\n\n Kaikki n\u00e4m\u00e4 listat on siis juhlallisesti hyv\u00e4ksytty ekumeenisissa synodeissa ja kuitenkin ne ovat jossain m\u00e4\u00e4rin erilaisia sis\u00e4lt\u00e4ns\u00e4 suhteen. Kuinka t\u00e4m\u00e4 tulee ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4? Onhan Raamattu sent\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4 kirja. Asia ei suinkaan helpotu, kun tarkastelemme my\u00f6hempi\u00e4 tekstej\u00e4, joita joskus kutsutaan ”tunnustuskirjoiksi”, sill\u00e4 nekin ovat t\u00e4ss\u00e4 suhteessa ristiriitaisia.<\/p>\n\n\n\n Esimerkiksi Metrofanes Kritopouloksen<\/strong> teoksen \u201dTunnustus\u201d mukaan ”emme pid\u00e4 hylj\u00e4tt\u00e4vin\u00e4 muita kirjoja, kuten Tobias, Siirak<\/strong> ja niin edelleen, mutta Kristuksen Kirkko ei ole koskaan hyv\u00e4ksynyt niit\u00e4 kanonisina ja autenttisina”<\/em>. Dositeoksen <\/strong>tunnustuksen mukaan taas ”me pid\u00e4mme n\u00e4it\u00e4kin Raamatun aitoina osina”<\/em>.<\/p>\n\n\n\n Opin l\u00e4hde, traditio<\/strong><\/p>\n\n\n\n Vastausta ongelmaan on etsitt\u00e4v\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 siit\u00e4 kysymyksest\u00e4, mik\u00e4 on opin l\u00e4hde.<\/p>\n\n\n\n Usein kysymykseen vastataan sanomalla \u201dopin l\u00e4hde on pyh\u00e4 Raamattu ja pyh\u00e4 traditio, perim\u00e4oppi\u201d. Joskus, vaikkakin harvoin lis\u00e4t\u00e4\u00e4n tarkennus \u201dkirjallinen ja suullinen traditio\u201d. Viel\u00e4 harvemmin kuulee todettavan, ett\u00e4 oikeastaan suullinen ja kirjallinen Raamatun traditio ovatkin yksi ja sama asia.<\/p>\n\n\n\n Tosiasia on kuitenkin, ett\u00e4 on liioittelua kutsua suullista ja kirjallista edes samaksi asiaksi, sill\u00e4 on olemassa vain yksi traditio, miten hyv\u00e4ns\u00e4 sit\u00e4 kutsutaankin. Raamattu on vain yksi sen ilmenemismuotoja, eik\u00e4 ilmeisestik\u00e4\u00e4n edes niin t\u00e4rke\u00e4, ett\u00e4 olisi todella aiheellista puhua siit\u00e4 muusta erillisen\u00e4 tradition muotona. Lienee selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kukaan ei nyky\u00e4\u00e4n v\u00e4it\u00e4, ett\u00e4 niin sanottu suullinen traditio Raamatun vastakohtana ei olisi kirjoitettua.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4llaiseen ehk\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4telm\u00e4\u00e4n tullaan ensinn\u00e4kin tarkastelemalla juuri yll\u00e4 mainittuja kanoneita, ja miksi ei muitakin Raamatun kirjojen luetteloita.<\/p>\n\n\n\n Jo se tosiseikka, ett\u00e4 synodien pyh\u00e4t is\u00e4t, jotka monissa asioissa osoittivat t\u00e4ysin hyvin kykenev\u00e4ns\u00e4 huomioimaan yksityiskohtia aina hiusten halkomista my\u00f6ten, eiv\u00e4t kuitenkaan n\u00e4hneet mill\u00e4\u00e4n tavalla tarpeelliseksi sovittaa yhteen er\u00e4it\u00e4 kanoneita. T\u00e4m\u00e4 todistaa varsin vahvasti sen puolesta, ettei Raamatulla katsottu olevan sellaista arvoa, joka edellytt\u00e4isi t\u00e4ysin yksiselitteisen kirjaluettelon laatimista.<\/p>\n\n\n\n Kysymys oli isien kannalta enemm\u00e4nkin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n seikasta: niit\u00e4 ja n\u00e4it\u00e4 kirjoja saa lukea jumalanpalvelusten yhteydess\u00e4. Huomattakoon, ett\u00e4 samanlainen rajoitus on olemassa my\u00f6s kirkkoveisujen suhteen. Otettakoon huomioon my\u00f6s, ett\u00e4 todistettavasti jo aivan varhaisimpina aikoina \u2013 ja nimenomaan varhaisimpina aikoina \u2013 oltiin hyvin tarkkoja siit\u00e4, kuka saa tutustua kristinopin ydinkysymyksiin, sen salaisuuksiin.<\/p>\n\n\n\n Kuitenkin Raamattua luettiin julkisesti kaikkien kuullen ja onhan yh\u00e4 viel\u00e4kin selv\u00e4\u00e4 jokaiselle, joka vaivautuu liturgiaamme tutustumaan, ett\u00e4 Raamatun lukeminen kuuluu jumalanpalvelusten sellaisiin osiin, joitten aikana saivat olla l\u00e4sn\u00e4 nekin, joilla ehtoollisyhteys syyst\u00e4 tai toisesta, esimerkiksi puuttuvan kasteen johdosta, on kielletty.<\/p>\n\n\n\n Raamatun kirjat siis eiv\u00e4t ilmeisestik\u00e4\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 mit\u00e4\u00e4n salaisuuksia, vaan vain sellaisia asioita, joitten tunteminen on hyv\u00e4ksi, hy\u00f6dyksikin, my\u00f6s pakanoille. T\u00e4m\u00e4 seikka jo panee arvelemaan Raamatun merkityst\u00e4 opin l\u00e4hteen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ehk\u00e4 on v\u00e4\u00e4rin sanoa, ett\u00e4 Raamattu ei sis\u00e4lt\u00e4isi salaisuuksia. Kyll\u00e4 se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ne, niin kuin esimerkiksi laskennon alkeisoppikirja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 vaikkapa suhteellisuusteorian, mutta on tuskin luultavaa, ett\u00e4 sit\u00e4 hoksaisi joku, joka ei tunne asiaa muuten.<\/p>\n\n\n\n Ep\u00e4selvyydet, totuus<\/strong><\/p>\n\n\n\n Lis\u00e4ksi on otettava huomioon, ett\u00e4 nimenomaan Uuden testamentin kohdalla kysymys ei ole yksinomaan apostolien laatimista kirjoituksista.<\/p>\n\n\n\n On varmaa, ett\u00e4 apostolit kirjoittivat paljon sellaistakin, mit\u00e4 ei ole Raamattuun otettu, ja er\u00e4itten kirjojen kohdalla samat ep\u00e4ilykset, jotka vaivaavat t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n tiedemiest\u00e4 ”tekij\u00e4noikeuksien” suhteen \u2013 kuuluisimpia esimerkkej\u00e4 varmaan heprealaiskirje \u2013 ovat todistettavasti vaivanneet jo varhaisimpia kirkkoisi\u00e4. Se ei kuitenkaan koskaan merkinnyt sit\u00e4, etteiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 ep\u00e4ilyksenalaiset teokset olisi olleet l\u00e4hes kaikkialla hyv\u00e4ksyttyj\u00e4, mit\u00e4 tulee jumalanpalveluksissa lukemiseen.<\/p>\n\n\n\n Asian hieman toisin ilmaistaksemme voisimme sanoa, ett\u00e4 on ja on aina ollut yhdentekev\u00e4\u00e4, kuka kirjoitti heprealaiskirjeen, jos se kerran sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ensinn\u00e4kin totuuden ja toisekseen totuuden sellaisessa muodossa, ett\u00e4 se voidaan antaa vihkiytym\u00e4tt\u00e4m\u00e4nkin k\u00e4siin.<\/p>\n\n\n\n Se seikka taas, ett\u00e4 joitain kirjoja on toisin ajoin pidetty sallittuina, toisin ajoin kiellettyn\u00e4, johtuu paitsi paikallisista sattumanvaraisista eroista, ehk\u00e4 ennen muuta siit\u00e4, ett\u00e4 Raamatun kirjat eiv\u00e4t ole mit\u00e4\u00e4n yksinkertaista luettavaa. Monessa kohdassa niitten sis\u00e4lt\u00f6 on h\u00e4m\u00e4r\u00e4 ja vaikeaselkoinen, selityst\u00e4 on siis aina tarvittu, varmasti jo silloin, kun ne kirjoitettiin.<\/p>\n\n\n\n Mielenkiinnon vuoksi pantakoon merkille, ett\u00e4 Raamattu itse todistaa t\u00e4st\u00e4: ”Lukekaa meid\u00e4n Herramme pitk\u00e4mielisyys pelastukseksi, josta my\u00f6s meid\u00e4n rakas veljemme Paavali h\u00e4nelle annetun viisauden mukaan on teille kirjoittanut… vaikka niiss\u00e4 kirjoituksissa tosin on yht\u00e4 ja toista vaikeatajuista, jota tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t ja vakaantumattomat v\u00e4\u00e4nt\u00e4v\u00e4t kieroon, niin kuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen”<\/em> (2. Piet 3:15\u201316).<\/p>\n\n\n\n Ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4ksemme, miten on mahdollista, ett\u00e4 niinkin ”ep\u00e4selvi\u00e4” kirjoituksia on hyv\u00e4ksytty k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, on meid\u00e4n muistettava nimenomaan se seikka, ett\u00e4 salaisuuksia ei saanut paljastaa: ”Min\u00e4 en<\/em> ilmoita salaisuutta vihollisillesi enk\u00e4 suutele Sinua kuten Juudas… ”<\/em><\/p>\n\n\n\n Raamattu, alkeisoppikirja<\/strong><\/p>\n\n\n\n Ent\u00e4 sitten Raamatun k\u00e4ytt\u00f6 yksityiseen hartauteen? Yll\u00e4 olevan perusteella on jo selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Raamattu kirjakokoelmana oli tarkoitettu l\u00e4hinn\u00e4 alkeisopetukseen, tai paremminkin johdannoksi kristinuskoon.<\/p>\n\n\n\n Onko yleens\u00e4k\u00e4\u00e4n katsottava tarpeelliseksi, ett\u00e4 johonkin asiaan jo perehtynyt jatkuvasti lukee alkeisoppikirjoja? K\u00e4yt\u00e4mmek\u00f6 jatkuvasti aapista opittuamme kerran lukemaan?<\/p>\n\n\n\n Voitaneen siis sanoa, ett\u00e4 Raamatun k\u00e4ytt\u00f6 yksityisess\u00e4 hartaudenharjoituksessa on ilmeisen tarpeetonta, jos \u2013 korostan \u201djos\u201d \u2013 on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 muuta, p\u00e4tev\u00e4mp\u00e4\u00e4, pitemm\u00e4lle ehtinytt\u00e4 hartauskirjallisuutta. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 lienee erityisesti korostettava, ett\u00e4 osia Raamatusta on toki aina pidetty niin suurenmoisina ja hyvin\u00e4, ett\u00e4 niit\u00e4 on k\u00e4ytetty.<\/p>\n\n\n\n Erikoinen asema t\u00e4ss\u00e4 suhteessa on aina ollut psalmien kirjalla. Aikoinaan \u2013 siit\u00e4 todistaa muun muassa Basileios Suuri<\/strong> \u2013 se oli \u201dkaikkien suussa”, sill\u00e4 psalmien katsottiin joka suhteessa olevan niin taidokasta rukousteksti\u00e4, ett\u00e4 parempaa sai turhaan etsi\u00e4, olipa sitten kysymys profetiasta, eettisest\u00e4 opetuksesta, lohdutuksesta murheen aikana tai kiitoksesta ilon hetkin\u00e4. Kaikki l\u00f6ytyy psalmeista.<\/p>\n\n\n\n Kuitenkin, juuri t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 kohtaamme tuon kuuluisan tradition: se on antanut ja antaa jatkuvasti meille tuon p\u00e4tev\u00e4mm\u00e4n kirjallisuuden, jos vain haluamme ja voimme siit\u00e4 ammentaa.<\/p>\n\n\n\n Kansaa ei ole koskaan, esimerkiksi Kreikassa, kielletty lukemasta Raamattua. Kuitenkin ihmiset kautta aikojen ovat lukeneet ja viel\u00e4kin lukevat mieluummin esimerkiksi synaksaareja, pyhien el\u00e4m\u00e4nkertoja tai vastaavia kertomuksia Herran ja Jumalan\u00e4idin suurista juhlista tai saarnoja. Ne eiv\u00e4t varmastikaan ole Raamatun teksti\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 ne my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pyri sit\u00e4 mill\u00e4\u00e4n tavalla korvaamaan; ne ovat t\u00e4ydellisemp\u00e4\u00e4, tarkempaa yksityiskohtiin menev\u00e4\u00e4 teksti\u00e4 samoista asioista, joista Raamattu, kristinopin aapinen monesti on antanut vain aavistuksen.<\/p>\n\n\n\n Niitten arvo ei suinkaan v\u00e4hene siksi, ett\u00e4 ne voivat olla hyvinkin eri asuisia, aina lukijan henkisten edellytysten ja vaatimusten mukaan: lapsille ”satuja”, oppineille ”tiedett\u00e4”. T\u00e4t\u00e4 tiet\u00e4, oikein ymm\u00e4rrettyn\u00e4, voimme k\u00e4rjist\u00e4en todeta, ett\u00e4 Raamattu ei oikeastaan ole edes erityisen kristillinen teos.<\/p>\n\n\n\n Raamatun k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Ent\u00e4 Raamatun k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen puhutuille kielille? Vanhoja kirkkoja on usein syytetty milloin mist\u00e4kin t\u00e4ss\u00e4 asiassa. Tunnettu on Rooman kirkon esimerkki, sill\u00e4 er\u00e4\u00e4n\u00e4 aikana Rooma tunnetusti meni \u00e4\u00e4rimm\u00e4isyyteen asti, kun ei tahtonut ihmisten lukevan Raamattua muuten kuin kirkon nimenomaan hyv\u00e4ksym\u00e4n\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Aivan yht\u00e4 pitk\u00e4lle ei id\u00e4ss\u00e4 koskaan menty, mutta toisaalta esimerkiksi Kreikan kirkko ei ole milloinkaan n\u00e4hnyt aiheelliseksi julkaista mit\u00e4\u00e4n ”hyv\u00e4ksytty\u00e4” k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4, kaikki k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ovat muitten kuin kirkon julkaisemia. <\/p>\n\n\n\n Rooman \u00e4\u00e4rimm\u00e4isyyksiin menev\u00e4\u00e4n kantaan oli tietysti syyns\u00e4 siin\u00e4, ett\u00e4 protestanttiset k\u00e4\u00e4nnytysintoilijat k\u00e4yttiv\u00e4t juuri Raamattua aseenaan selitellen sit\u00e4 mielivaltaisesti. Olisihan yksinkertaisin tapa suojata ihmiset n\u00e4ilt\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4yksilt\u00e4, jos Raamattua ei k\u00e4ytett\u00e4isi. T\u00e4m\u00e4 syy on ainakin id\u00e4ss\u00e4 monet kerrat ehk\u00e4issyt ”virallisten” k\u00e4\u00e4nn\u00f6sten syntymisen.<\/p>\n\n\n\n Samaan aikaan kuitenkin, kun t\u00e4ss\u00e4 asiassa esitet\u00e4\u00e4n syytteit\u00e4, kielt\u00e4ydyt\u00e4\u00e4n huomaamasta, ett\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 on aina ilmestynyt. Alkeisoppikirjan suhteen on v\u00e4hemm\u00e4n t\u00e4rke\u00e4\u00e4, kuinka se k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n, tietenkin olisi mainio asia, jos alkeiskirja antaa jo etuk\u00e4teen mahdollisimman hyv\u00e4t l\u00e4ht\u00f6kohdat jatko-opinnoille.<\/p>\n\n\n\n Siksi on parempi, jos esimerkiksi Jesaja 7:14 k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n ”katso, neitsyt tulee raskaaksi”<\/em> eik\u00e4 ”katso, nuori nainen tulee raskaaksi”<\/em>, koska oppi Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4n neitsyydest\u00e4 on totuus. Mutta toisaalta, k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4np\u00e4 tuo kohta miten hyv\u00e4ns\u00e4, totuus ei siit\u00e4 muutu. Varsinainen oppi sen sis\u00e4lt\u00e4, totuus, on p\u00e4\u00e4asia. Se on ortodoksisen kirkon piiriss\u00e4 aina tuotu kansan ulottuville, yleens\u00e4 muita teit\u00e4 kuin Raamattua vaivalloisesti selitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n En kiell\u00e4 Raamatun merkityst\u00e4 alkeiskirjana, luetaanhan sit\u00e4 toki joka p\u00e4iv\u00e4jumalanpalveluksissa, mutta niin luetaan toisaalta my\u00f6s hymnologisia tekstej\u00e4, ja taas psalmit muodostavat varmasti luetuimman osan Raamattua, eiv\u00e4t esimerkiksi evankeliumit.<\/p>\n\n\n\n Raamattu ja symbolit<\/strong><\/p>\n\n\n\n Raamattua k\u00e4ytettiin erityisesti ensimm\u00e4isten vuosisatojen aikana opin l\u00e4hteen\u00e4 silloin, kun opetus tai puolustus oli suunnattu sellaisille henkil\u00f6ille, jotka entuudestaan tunsivat Raamatun, kuten juutalaiset.<\/p>\n\n\n\n Sen sijaan silloin, kun opetus suunnattiin roomalaisille pakanoille ei Raamattuun juuri vedottu. Ensinn\u00e4k\u00e4\u00e4n sill\u00e4 ei heid\u00e4n kannaltaan olisi ollut mink\u00e4\u00e4nlaista auktoriteettia ja toisekseen ep\u00e4selv\u00e4 teksti on ep\u00e4selv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Paljon tehokkaampina pidettiin esimerkiksi ikoneita opetusv\u00e4linein\u00e4: niit\u00e4 ei tarvitse edes k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4, vaan ne puhuvat kaikilla kielill\u00e4. Niidenkin kohdalla huomataan selv\u00e4sti kuitenkin sama asia kuin Raamatun k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4: salaisuuden turvaamiseksi k\u00e4ytettiin aluksi varsinkin kuvauksia, jotka puhuttelivat vain sit\u00e4, joka salaisuuden tuntee.<\/p>\n\n\n\n Mainittakoon vain muinainen kalan kuva kristittyjen tunnuksena. Pakanoiden silmiss\u00e4 se tuskin merkitsi mit\u00e4\u00e4n muuta kuin sit\u00e4, mik\u00e4 olikin: kala. Tai ristin kuva, jota viimeaikaisten havaintojen mukaan k\u00e4ytettiin jo eritt\u00e4in varhain, vastoin aikaisempia olettamuksia: se on muodoltaan siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin samanlainen kuin esimerkiksi egyptil\u00e4inen el\u00e4m\u00e4n merkki, ett\u00e4 sen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 saattoi siin\u00e4 mieless\u00e4 tunnustaa melkein mink\u00e4laista uskontoa hyv\u00e4ns\u00e4. Ne eiv\u00e4t ”paljastaneet”.<\/p>\n\n\n\n K\u00e4site \u201dsalaisuus\u201d<\/strong><\/p>\n\n\n\n On ehk\u00e4 syyt\u00e4 viel\u00e4 korostaa k\u00e4sitett\u00e4 ”salaisuus” kristinopin yhteydess\u00e4. Sill\u00e4 voidaan erottaa moniakin eri merkityksi\u00e4. Esimerkiksi sakramenteista puhuttaessa sanaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ainakin nykyaikana ja varmasti alusta asti ensisijaisesti merkitsem\u00e4\u00e4n ihmisen kykenem\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 toimituksen toimintaa, vaikutusta, esimerkiksi sit\u00e4, miten vesi pystyy kasteessa pesem\u00e4\u00e4n pois synnin.<\/p>\n\n\n\n Kysymys on siis jostakin, joka on ja pysyy salaisuutena, koska ihminen ei voi sit\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4\u00e4. Salaisuus taas siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 sit\u00e4 ei paljasteta ulkopuoliselle, tulee ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 ensisijaisesti samoin kuin vaikkapa korkeamman matematiikan \u201dsalaisuudet\u201d: niist\u00e4 puhuminen ei ole mitenk\u00e4\u00e4n kielletty\u00e4, mutta monenlaisten v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitysten ja harhaanjohtavan spekulaation v\u00e4ltt\u00e4miseksi on viisainta olla puhumatta niist\u00e4, ennen kuin kuulijalla omat tarpeelliset pohjatiedot asian ymm\u00e4rt\u00e4miselle.<\/p>\n\n\n\n Tuntuu vaikealta ajatella, ett\u00e4 is\u00e4t olisivat suorastaan kielt\u00e4ytyneet puhumasta kristinuskon kaikistakin puolista. Olisi kuitenkin ollut ilmeisen turhaa selitt\u00e4\u00e4 esimerkiksi aamupalveluksen kaavaa sille, joka ei tied\u00e4 mit\u00e4\u00e4n lunastuksesta. Vaikka h\u00e4n oppisikin liturgiikan, tai sen puolesta t\u00e4ydellisen luettelon sakramenteista, ei sill\u00e4 tiedolla olisi mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4 ilman v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 perustietoa asian todellisesta merkityksest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Sama asia matematiikan kielell\u00e4: On tarpeetonta tuntea edes kaavaa e=mc1\/42, ellei tied\u00e4, mihin sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Ja integraalilaskenta panee kaiken vain sekaisin, jos ei tunne sen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Miksi sitten uskontoa pit\u00e4isi opettaa nurinp\u00e4in? Kysymys ei siis ole miss\u00e4\u00e4n tapauksessa varsinaisesta salailusta. Ei t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n atomifyysikko pid\u00e4 tietojaan salassa, vaikka ei niist\u00e4 pyrik\u00e4\u00e4n kaikille puhumaan. H\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 nimitt\u00e4in, ett\u00e4 seuraukset eiv\u00e4t kuitenkaan olisi hyv\u00e4t. Jos h\u00e4nell\u00e4 on opettajan kutsumus, l\u00e4hetyskutsumus, h\u00e4n tietysti pyrkii opettamaan, mutta alkaen alkeista, eik\u00e4 taaskaan sen t\u00e4hden, ett\u00e4 nimenomaan haluaisi salata jotakin.<\/p>\n\n\n\n Raamatun yksinomainen k\u00e4ytt\u00f6 johtaa harhaoppiin<\/strong><\/p>\n\n\n\n On kuitenkin syyt\u00e4 korostaa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 opettaja, jokaitsep\u00e4isesti haluaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aina vaan alkeiskirjaa japyrkii pakottamaan oppilaansa johtamaan kaikki tieteensalaisuudet pelkist\u00e4 alkeista, jotka tietenkinteoreettisesti ottaen sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t kaiken, ei varmastikaan t\u00e4yt\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Tuloksena on todenn\u00e4k\u00f6isesti varsinhatarat tiedot ja monesti, kun oppilaat kuitenkin ennemmintai my\u00f6hemmin joutuvat selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n oppeja yksin, ominvoimin suoranaisia harhaoppeja.<\/p>\n\n\n\n Siit\u00e4 syyst\u00e4 juuri Raamatun yksinomainen tai p\u00e4\u00e4asiallinen k\u00e4ytt\u00f6 opin l\u00e4hteen\u00e4 on johtanut ja johtaa jatkuvasti mit\u00e4 moninaisimpien kirjavien harhaoppien syntyyn, jotka kaikki vakuuttavat olevansa raamatullisen opin edustajia.<\/p>\n\n\n\n Totuus on kuitenkin vain yksi, eik\u00e4 totuutena voitaisi mill\u00e4\u00e4n muullakaan alueella pit\u00e4\u00e4 kaikkea, mihin mielivaltaisilla p\u00e4\u00e4telmill\u00e4 alkeisoppikirjoista p\u00e4\u00e4dytt\u00e4isiin. Kuvitelkaa, mit\u00e4 tapahtuisi, jos joku tuntisi vain joukko-opin alkeet ja koettaisi selvit\u00e4 raha-asioistaan vain sill\u00e4!<\/p>\n\n\n\n Inspiraatio<\/strong><\/p>\n\n\n\n Jos Raamattu on vain alkeiskirja kristinuskon oppimiseksi, niin miten sitten on sen inspiraation laita?<\/p>\n\n\n\n Kaikella sanotulla ei suinkaan ole tarkoitus kumota tai edes lievent\u00e4\u00e4 oppia Raamatun inspiraatiosta. On kuitenkin huomattava, ett\u00e4 inspiraatio ortodoksisen uskon mukaan koskee sit\u00e4 totuutta, joka Raamatussa on ilmaistuna, ja vaikka se olisikin alkeiskirja, niin se ei muuta miksik\u00e4\u00e4n sen totuudellisuutta.<\/p>\n\n\n\n Viel\u00e4 kerran: laskennon alkeisoppikirja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 koko matematiikan, vaikkakin tarvittaisiin ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 hyvin laaja eksegeettinen ty\u00f6skentely, jos ei haluttaisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muita l\u00e4hteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Se, ett\u00e4 Jumala on ohjannut ja inspiroinut Raamatun kirjoittajia kirjoittamaan totuuden ja vain totuuden, ei toki merkitse, ett\u00e4 tarkempia selvityksi\u00e4 ei olisi annettu. Tietenkin Raamatussa on kohtia, jotka selvyydess\u00e4\u00e4n ovat t\u00e4ysin yksiselitteisi\u00e4, esimerkiksi kymmenen k\u00e4sky\u00e4 ja jotka eiv\u00e4t varmasti kaipaa lis\u00e4selvityksi\u00e4, vaikka juuri kymment\u00e4 k\u00e4sky\u00e4 kummallisen innokkaasti aina selitell\u00e4\u00e4nkin.<\/p>\n\n\n\n Viel\u00e4 enemm\u00e4n siell\u00e4 on kohtia, joiden k\u00e4sitt\u00e4miseksi \u2013 oikein k\u00e4sitt\u00e4miseksi \u2013 ohjaus ja opastus on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Siihen tarvitaan traditiota, sill\u00e4 me olemme vakuuttuneita siit\u00e4, ett\u00e4 Jumala ei j\u00e4tt\u00e4nyt ilmoitustaan opetuslapsilleen pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siin\u00e4 sekavassa ja vaikeaselkoisessa ja melkein miten hyv\u00e4ns\u00e4 selitett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 muodossa, kuin Raamattu on.<\/p>\n\n\n\n Uskonnon opetus<\/strong><\/p>\n\n\n\n Monet kerrat on sanottu, ett\u00e4 Raamattu on alkeiskirja. Sellaisena se on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4, jopa korvaamaton. Ottaen inspiraation huomioon, voitaisiin kai sanoa, ett\u00e4 se on ainoa ”kouluhallituksen tarkastama ja hyv\u00e4ksym\u00e4 oppikirja alallaan”. Ja on varmaa, ett\u00e4 se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 varsin selv\u00e4ll\u00e4 kielell\u00e4 uskon t\u00e4rkeimm\u00e4t, v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mimm\u00e4t totuudet.<\/p>\n\n\n\n Ei ole mahdollista odottaa, ett\u00e4 kaikki ihmiset oppisivat milloinkaan hallitsemaan koko totuutta, ei yksik\u00e4\u00e4n meist\u00e4 ja onhan selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ihmisten kyvyt ovat tavattoman erilaisia. Olisi kuitenkin v\u00e4\u00e4rin tyyty\u00e4 siihen, ett\u00e4 opitaan vain ensimm\u00e4iset alkeet. Aivan niin kuin tieteittenkin alalla, t\u00e4ytyy ainakin er\u00e4itten yksil\u00f6iden perehty\u00e4 alaan kylliksi, jotta tarvittava tieto olisi aina saatavilla.<\/p>\n\n\n\n Kirkko ei vaadi, eik\u00e4 ole koskaan vaatinut, ett\u00e4 yksil\u00f6n tulisi tuntea teologian salakarit. Voidaan jopa v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kirkko sallii tietyss\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 suoranaista harhaoppisuutta, mutta kuitenkin sill\u00e4 ehdottomalla edellytyksell\u00e4, ett\u00e4 harhaoppia ei yritet\u00e4 levitt\u00e4\u00e4. Opettaminenhan kuuluu jo Raamatunkin mukaan niille, jotka ovat opettajia ja ett\u00e4 ihminen kuitenkin on aina halukas ja avoin vastaanottamaan oikean tiedon.<\/p>\n\n\n\n Aivan niin kuin etiikka vaatii meit\u00e4 pyrkim\u00e4\u00e4n yh\u00e4 korkeampaan ja korkeampaan hyveeseen, milloinkaan tyytym\u00e4tt\u00e4 jo saavutettuun, sill\u00e4 eih\u00e4n ihminen kuitenkaan pysty tulemaan edes niin hyv\u00e4ksi, ett\u00e4 voisi omin voimin pelastua, samoin voidaan sanoa uskonopinkin alalta: ei koskaan pid\u00e4 kuvitella tiet\u00e4v\u00e4ns\u00e4 jo kaiken, ei koskaan pid\u00e4 luulotella oman ymm\u00e4rryksen ja tiedon riitt\u00e4v\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Voidaan kyll\u00e4 puhua er\u00e4\u00e4nlaisista minimivaatimuksista uskon sis\u00e4ll\u00f6nkin kohdalla \u2013 minimi t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa on, ett\u00e4 ihminen tiet\u00e4\u00e4 kasteesta ja haluaa kasteen \u2013 mutta Jeesuksen sanojen mukaan opetuksen tulee liitty\u00e4 kasteeseen. Yksin Jumala on kaikkitiet\u00e4v\u00e4, joten aina riitt\u00e4\u00e4 ihmiselle jotain opittavaa.<\/p>\n\n\n\n Kristologia t\u00e4rkeint\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Voidaan tietysti my\u00f6s sanoa, ja varmaankin oikeutetusti, ett\u00e4 todella t\u00e4rke\u00e4 dogmi on vain kristologinen dogmi eli oppi Kristuksesta. Mutta kun ajattelemme asiaa tarkemmin, huomaamme varsin nopeasti, ett\u00e4 uskonopin alueella tuskin on sellaista asiaa, jolla ei olisi kristologisia yhteyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ajatellaanpa vain ekumeenisten synodien historiaa. Aluksi k\u00e4siteltiin oppia Pyh\u00e4st\u00e4 Kolminaisuudesta. Sen kristologinen yhteys lienee selv\u00e4. Sitten tuli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti puhe Jeesuksesta Kristuksesta, H\u00e4nen jumaluudestaan ja ihmisyydest\u00e4\u00e4n. Siihen liittyi oppi Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4st\u00e4, sill\u00e4 ei ollut kysymys Marian henkil\u00f6st\u00e4, vaan h\u00e4nen lapsensa henkil\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Viel\u00e4p\u00e4 seitsem\u00e4nnen ja toistaiseksi viimeisen synodinkin p\u00e4\u00e4aihe, ikonit, liittyy suoraan kristologiaan: jos Jeesus oli todellinen ihminen, H\u00e4net voidaan kuvata, ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4en, jos H\u00e4nt\u00e4 ei voida kuvata, H\u00e4n ei ollut todellinen ihminen.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4in p\u00e4\u00e4dymme toteamaan, ett\u00e4 l\u00e4hes kaikki kirkon opissa liittyy kristologiseen dogmiin, ja meid\u00e4n vaikeutemme ja velvollisuutemme on jatkuvasti pyrki\u00e4 todella n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 asia siihen liittyy, mik\u00e4 ei.<\/p>\n\n\n\n Evankeliumi <\/strong>\u2013 Kristuksen kuva<\/strong><\/p>\n\n\n\n Raamattu on kuitenkin Jumalan Sanaa, koska se on Jumalan inspiroimakin. Sellaisena sit\u00e4 kunnioitetaan ja tuleekin kunnioittaa. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 selv\u00e4sti kristinopin perussanoman: sanoman ihmisen pelastuksesta, ja siksi se on samalla Kristuksen kuva.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 me jumalanpalvelusten yhteydess\u00e4 kunnioitamme ja kumarrumme evankeliumikirjaa, niin kuin ainakin Kristuksen kuvaa, eik\u00e4 sen kunnioitettavuutta v\u00e4henn\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 se on aivan niin kuin viivoilla piirretty kuvakin vajavainen monessa suhteessa. Jumalaahan kerta kaikkiaan ei voi kuvata. Siksi evankeliumikirjalla on kunniasija p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4, sen keskustassa ja se siirret\u00e4\u00e4n syrj\u00e4\u00e4n vain siksi aikaa, kun itse Kristus pyh\u00e4ss\u00e4 ehtoollisessa tulee sen paikalle. Silloin saa tietenkin kuva v\u00e4isty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 erityisasema annetaan evankeliumikirjalle, koska evankeliumeissa v\u00e4litetyll\u00e4 tavalla kerrotaan Jeesuksesta, mutta kaikkia Raamatun osia kunnioitetaan. Samoilla perusteilla ei vain Raamatun osia, vaan kaikkia jumalanpalveluskirjoja, koska ne kaikki sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t samaa Jumalan Sanaa.<\/p>\n\n\n\n Juuri inspiraatio my\u00f6s antaa Raamatulle erikoisaseman muitten kirjojen kohdalla. Suurinkin kirkkois\u00e4 on joskus sortunut inhimillisiin virheisiin, Raamatussa ei virheit\u00e4ole, kunhan sit\u00e4 osataan oikein tulkita. Sen t\u00e4hden etsiess\u00e4mme oikeata oppia pyhien isien kirjoituksista, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 menetelm\u00e4n\u00e4 niitten vertaamista Raamattuun. Jos ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t jotakin Raamatun vastaista, sen t\u00e4ytyy olla v\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n\n\n\n J\u00e4lleen voisi viitata laskennon alkeiskirjaan: liikutaanpa miten korkeassa matematiikassa tahansa, sen tulee pit\u00e4\u00e4 yht\u00e4 alkeiskirjan kanssa, muuten ollaan v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Traditio <\/strong>\u2013 oikea tulkitsija<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kun puhumme Raamatusta alkeisoppikirjana ei siis tarkoitus ole sit\u00e4 v\u00e4heksy\u00e4. Haluamme vain sanoa, ett\u00e4 Raamattua tulkittaessa ei tulkintaa tarvitse onneksi perustaa joillekin arvauksille, vaan meill\u00e4 on olemassa tarkempi tieto tradition muissa osissa, kirkon salaisessa opissa.<\/p>\n\n\n\n Se on oikea, totuudenmukainen tieto, eik\u00e4 sen t\u00e4hden ole tarpeellista sit\u00e4 sen kummemmin tarkastaa jostain sellaisenaan olemattomastakin alkutekstist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Aiemmin mainittiin Jesajan kirjan kohta 7:14, jossa alkuteksti eli heprealainen teksti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sanaa, joka ei sellaisenaan ilmaise v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 k\u00e4sitett\u00e4 \u201dneitsyt\u201d. Kreikkalainen septuagintan k\u00e4\u00e4nn\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 neitsyt-sanaa, niin kuin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti katsoen kaikki muutkin k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset. Itse asiassa siin\u00e4 on tulkittu alkuteksti\u00e4 kirkon tunteman totuuden mukaan, mutta niin kuin aiemmin sanottiin, totuus ei muutu mill\u00e4\u00e4n tavalla, k\u00e4\u00e4nsimmep\u00e4 tuon kohdan miten hyv\u00e4ns\u00e4, tai vaikka heitt\u00e4isimme sen pois Raamatusta.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4lt\u00e4 pohjalta kaikkinainen ty\u00f6skentely niin kutsutun alkutekstin kimpussa on uskonopin kannalta t\u00e4ysin turhaa. Sill\u00e4 on mielenkiintoa vain l\u00e4hinn\u00e4 kielentutkimisen ja tietenkin tuon mainion alkutekstin kannalta, ei muuten.<\/p>\n\n\n\n rovasti Johannes Sepp\u00e4l\u00e4 1989 <\/em><\/p>\n\n\n\n 15.2.2025<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Raamatun kanoniksi tai kaanoniksi kutsumme sit\u00e4 luetteloa, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 Raamattuun, sek\u00e4 Vanhaan ett\u00e4 Uuteen testamenttiin kuuluvien kirjojen nimet, siis er\u00e4\u00e4nlaista sis\u00e4llysluetteloa. T\u00e4llaisia luetteloita meille on s\u00e4ilynyt joitain jo varsin varhaisilta ajoilta Erityisen t\u00e4rkein\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n tietenkin niit\u00e4 luetteloita, jotka on tehty tai hyv\u00e4ksytty jossakin ekumeenisessa synodissa eli yleisess\u00e4 kirkolliskokouksessa. T\u00e4llaisia ovat Apostolien kanoni 85, Trullon synodin […]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":10583,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","footnotes":""},"categories":[41],"tags":[],"class_list":["post-10581","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kanonit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10581","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10581"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10581\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12531,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10581\/revisions\/12531"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10583"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10581"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10581"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10581"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}