Kunniallisen ja eläväksitekevän ristin ilmestyminen Jerusalemissa vuonna 351

Kunniallisen ja eläväksitekevän ristin merkki ilmestyi Jerusalemin taivaalle Konstantinos Suuren pojan keisari Konstantioksen (337–361) valtakaudella, pyhän Kyrillos Jerusalemilaisen (18.3.) ollessa Pyhän kaupungin arkkipiispana.

Pyhä Kyrillos kertoo kirjeessään keisari Konstantiokselle ihmeellisestä kirkkaan ristin ilmestymisestä helluntaina Jerusalemin taivaalle vuonna 351. ”Näinä pyhinä pääsiäiskauden päivinä 7. toukokuuta noin kolmannella tunnilla taivaalle ilmestyi valtava valoristi, joka ulottui Golgatalta Öljymäelle asti. Sitä eivät nähneet vain yksi tai kaksi ihmistä, vaan se ilmestyi selvästi kaikille kaupungissa oleville. Se ei ollut hetkellinen optinen harha, vaan se oli ihmissilmän nähtävissä useiden tuntien ajan. Siitä lähtevät salamat olivat kirkkaampia kuin auringon säteet. – – Kaikki asukkaat riensivät peloissaan ja samalla kertaa iloisina tästä näystä pyhään kirkkoon. Nuoret ja vanhat, miehet ja naiset, jopa nuoret tytötkin, jotka tavallisesti pysyttelivät kotona, kristityt ja kaupungissa vierailevat pakanat, kaikki kohottivat ylistyshymnin Jumalan ainoalle ihmeitätekevälle Pojalle. He näkivät omin silmin todisteen siitä, ettei kristittyjen usko perustu minkään filosofian argumentteihin vaan Hengen voimaan. Sitä eivät julista ainoastaan ihmiset vaan siitä todistaa Jumala itse. Me Jerusalemin asukkaat, jotka näimme tämän tavattoman ihmeen omin silmin, olemme palvoneet ja kiittäneet Jumalaa, kaikkien Kuningasta ja Jumalan ainokaista Poikaa – ja kiitämme edelleenkin.”

Kyrillos puhuu kirjeessään keisari Konstantiokselle myös tämän isästä Konstantinoksesta, koska alkuperäinen ristinpuu löydettiin Jerusalemista tämän hallintokaudella, ja Konstantios oli varmasti tietoinen ristin aikaisemmasta ilmestymisestä. Tuo ensimmäinen ilmestys tapahtui syksyllä 312, kun Konstantinos Suuri onnistui voittamaan taistelussa Maxentiuksen Milviuksen sillan luona Rooman lähellä. Sen jälkeen Konstantinoksesta tuli yksinhallitsija, joka tuki ortodoksista uskoa ja lopetti kristittyjen vainot.

Kirjoittaessaan Konstantiokselle ristin ilmestymisestä Kyrillos toivoi saavansa keisarin luopumaan areiolaisten harhaopista, jonka mukaan Kristus oli tavallinen luotu ihminen eikä Jumala. Monet ihmiset kannattivat yhä Areioksen harhaoppia huolimatta Konstantinos Suuren kutsuman ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen (Nikea 325) päätöksestä. Ristin ilmestyminen Jerusalemissa vahvisti ortodoksisuutta areiolaisten harhauskoa vastaan. Kirkas yhdeksän metrin pituinen risti näkyi kokonaisen viikon pyhän kaupungin yllä. Ristin ilmestyminen johdatti monia pakanoita ja juutalaisia ortodoksiseen uskoon ja sen ymmärrettiin vahvistavan Nikean kirkolliskokouksen päätösten oikeellisuuden.

Historiasta tunnetaan muitakin taivaallisen ristin ilmestymisiä. Näistä kuuluisimpia ovat Armenian Varakissa 600-luvulla nähty risti ja Ateenassa vuonna 1925 tapahtunut ilmestys. 14. syyskuuta 1925 ristin ylentämisen juhlana Ateenan Pyhän Johannes Teologin kirkossa toimitettiin kokoöistä jumalanpalvelusta, johon yli kaksituhatta uskovaa oli kokoontunut. Kello 23.30 sinä yönä risti ilmestyi taivaalle pohjois-eteläsuunnassa kirkon yläpuolelle. Taivaallinen valo ei valaissut ainoastaan kirkkoa vaan myös sen ympäristön. Bysanttilaistyylisestä rististä, jossa oli kolme poikkipuuta, lähti kirkkaita säteitä, jotka saivat tähdet pilvettömällä taivaalla himmenemään. Risti oli näkyvissä noin puoli tuntia. Keskiyön jälkeen risti kohosi vähitellen pystyyn aivan niin kuin papin kädet ylentävät ristin jumalanpalveluksessa. Kun risti oli päässyt pystyasentoon, se alkoi hälvetä. Palvelus kesti kello neljään asti aamulla. Koska juhlaa vietettiin tuolloin juliaanisen kalenterin mukaan, monet ovat tulkinneet ilmestyksen vahvistukseksi sille, että juliaaninen kalenteri vastaa taivaallista järjestystä. Tällöin ei kuitenkaan huomioida sitä, että jos käytössä olisi ollut uusi korjattu kalenteri, ilmestys olisi voinut silti tapahtua juhlan aikana.[1]

Nämä ilmestykset muistuttavat meitä myös ristin lopullisesta ilmestymisestä, Kristuksen toisesta tulemisesta: ”Silloin taivaalle ilmestyy Ihmisen Pojan merkki. Kaikki maan sukukunnat puhkeavat valituksiin, kun näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan. Suuren torven soidessa hän lähettää enkelinsä neljälle ilmansuunnalle kokoamaan kaikkialta maan ääristä ne, jotka hän on valinnut.” (Matt. 24:30–31) Muun muassa pyhä Johannes Krysostomos on homiliassaan todennut Ihmisen Pojan merkin tarkoittavan nimenomaan ristiä.


[1] Juliaanisessa ajanlaskussa vuoden oletetussa pituudessa on pieni virhe, minkä takia se jätättää kolme vuorokautta 400 vuodessa. Sikäli gregoriaaninen kalenteri ei ole ”eri ajanlasku” vaan paremminkin juliaanisen korjattu versio.

7
5