9.4.2019

Seurakuntakartan uudistukselle vuosi lisäaikaa, päätökset tehtäväksi viimeistään kirkollishallituksen lokakuun istunnossa.

Läsnä: arkkipiispa Leo (puheenjohtaja), metropoliitta Arseni, metropoliitta Elia, kirkkoherra Markku Salminen, nunna ElisabetHannele MeskusMatti Tolvanen

Helsingin hiippakunnan uusien seurakuntien perustaminen

Kirkollishallitus päätti edelleen jatkaa valmistelua kolmen seurakunnan muodostamisesta Helsingin hiippakuntaan aikaisempaa ehdotusta osittain muuttaen. Aikataulun osalta päätettiin, että muutokset tulevat voimaan 1.1.2021 kaikkien seurakuntien osalta.

Hiippakunnan itäiseen seurakuntaan kuuluisivat nykyiset Lappeenrannan, Kotkan ja Haminan seurakunnat. Ehdotettu itäinen seurakunta on taloudellisesti ja toiminnallisesti eheä kokonaisuus, jolla on mahdollisuus vastata tulevaisuuden haasteisiin ja vaatimuksiin. Seurakunta muodostaa väestöllisesti ja taloudellisesti ortodoksisen kirkon elinvoimaisen osan omalla alueellaan ja vastaa niitä tavoitteita, jotka seurakuntauudistukselle on asetettu.

Lappeenrannan ja Kotkan seurakunnat tukevat uudistusta ja ovat valmiita uuden seurakunnan perustamiseen. Haminan seurakunta suhtautuu kielteisesti yhdistymiseen Lappeenrannan seurakunnan kanssa, mutta olisi valmis yhdistymiseen Kotkan kanssa. Hamina yksin ei ole seurakuntauudistuksen tavoitteiden mukainen kokonaisuus eikä tulisi selviytymään tulevaisuudessa yksin taloudellisista ja toiminnallisista syistä johtuen.

Helsingin seurakuntaan kuuluisivat nykyiset Helsingin, Lahden ja Hämeenlinnan seurakunnat. Lahden seurakunta on ehdottanut vapaaehtoista liittymistä Helsingin seurakuntaan ja Hämeenlinnan seurakunta vaihtoehtoista liittymistä Tampereen seurakuntaan. Hämeenlinnan seurakunnan ehdotus tarkoittaisi siirtymistä Oulun hiippakuntaan. Hiippakuntarajojen muuttaminen ei kuulu kirkollishallituksen toimivaltaan eikä ole muutoinkaan tarkoituksenmukaista ryhtyä toteuttamaan seurakuntien yhdistymistä vuonna 2018 päätettyjen hiippakuntarajojen yli. Hämeenlinnan seurakunta ei yksinään täytä seurakuntauudistuksen taloudellisia ja toiminnallisia tavoitteita, joten sen yhdistyminen yhdessä Lahden seurakunnan kanssa Helsingin seurakuntaan on seurakuntauudistuksen tavoitteiden kannalta oikea ratkaisu. Lahden seurakunta on itse esittänyt vapaaehtoista liittymistä Helsingin seurakuntaan.

Kolmantena seurakuntana jatkaisi nykyinen Turun seurakunta. Lahden ja Hämeenlinnan seurakunnat eivät näe mahdollisuutta yhdistyä Turun seurakunnan kanssa. Molemmat perustelevat kantaansa mm. maantieteellisillä seikoilla ja pitävät ehdotettua seurakuntaa toiminnallisesti mahdottomana erityisesti siksi, että Turun seurakunta vastustaa kaikin keinoin yhdistymistä. Seurakuntien lausuntojen perusteella voidaan olettaa, että vallitsevassa tilanteessa seurakuntauudistuksen tavoitteita olisi vaikea saavuttaa. Lisäksi uusien väestöennusteiden mukaan voidaan olettaa, että Turun seurakunnalla on mahdollisuus täyttää uudistuksen taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet myös omana seurakuntanaan. Koska ehdotettu Helsingin seurakunta poikkeaa aikaisemmasta ehdotuksesta, seurakunnilta tulee pyytää lausunto uudesta ehdotuksesta.

Kuopion ja Karjalan hiippakunnan uusien seurakuntien perustaminen

Kirkollishallitus päätti jatkaa valmistelua seuraavasti: Joensuun ja Ilomantsin seurakunnat muodostavat uuden seurakunnan niin, että Ilomantsista tulee Joensuun kappeliseurakunta. Taipaleen ja Nurmeksen seurakunnat muodostavat uuden seurakunnan siten, että Nurmeksesta tulee Taipaleen kappeliseurakunta. Rautalammin seurakunta liitetään Kuopion seurakuntaan. Kuopio ja Iisalmen seurakunta muodostavat uuden seurakunnan niin, että Iisalmesta tulee Kuopion kappeliseurakunta. Jyväskylän ja Saimaan seurakunnat muodostavat uuden seurakunnan siten, että Saimaasta tulee Jyväskylän kappeliseurakunta. Uudet seurakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2021. Vapaaehtoiset liitossopumukset voidaan toteuttaa lyhyemmälläkin aikataululla.

Seurakuntien yhdistymiseen tähtäävää valmistelua jatketaan uudistuksen voimaantulon jälkeen Nurmeksen ja Taipaleen seurakuntien liittämiseksi Joensuun seurakuntaan, samoin kuin Jyväskylän ja Saimaan seurakuntien liittämiseksi Kuopion seurakuntaan. Kirkollishallitus päättää asiasta viimeistään 31.12.2024.

Talous- ja väestöanalyysien pohjalta on selvää, että nykyinen toimintamalli on taloudellisesti ja toiminnallisesti kestämätön. Suurempien seurakuntien muodostaminen tuo säästöjä pitkällä aikavälillä, kun toimintoja voidaan suunnitella, toteuttaa ja kehittää keskitetymmin. Esitys perustuu sekä seurakuntien antamiin lausuntoihin, että hiippakunnan piispan käymiin neuvotteluihin seurakunnissa. Esityksen mukainen seurakuntauudistus takaa hiippakunnassa sekä sovun että sitoutumisen muutokseen.

Oulun hiippakunnan uusien seurakuntien perustaminen

Kirkollishallitus päätti jatkaa valmistelua kahden seurakunnan muodostamiseksi Oulun hiippakuntaan 1.1.2021 alkaen.

Eteläiseen seurakuntaan kuuluvat nykyiset Tampereen ja Vaasan ortodoksiset seurakunnat. Eteläinen uusi seurakunta muodostetaan siten, että Vaasan ortodoksinen seurakunta sulautuu Tampereen ortodoksiseen seurakuntaan ja keskuspaikaksi muodostuu Tampere. Seurakuntien lausunnoista käy ilmi, että Tampereen ja Vaasan seurakunnissa on valmius yhdistymiseen.

Pohjoiseen seurakuntaan kuuluvat nykyiset Oulun, Lapin ja Kajaanin ortodoksiset seurakunnat. Uusi seurakunta muodostetaan siten, että muut seurakunnat sulautuvat Oulun ortodoksiseen seurakuntaan ja keskuspaikaksi muodostuu Oulu. Saamen kielilain velvoitteet siirtyvät uuden, pohjoisen seurakunnan vastuulle. Lisäksi lakityöryhmälle annetaan tehtäväksi valmistella kirkolliskokoukselle kirkkojärjestyksen muutosesitys, joka takaa ortodoksisten kolttasaamelaisten edustuksen uuden, pohjoisen seurakunnan päättävissä elimissä esimerkiksi siten, että seurakunnan valtuustoon varataan kiintiöpaikka.

Suomen ortodoksisen kirkon tilinpäätös 2018

Vuoden 2018 talousarvion loppusummaksi oli arvioitu 40 700 euroa alijäämää. Tilinpäätöksen ylijäämä oli 20 542,32 euroa (2017, 510 462,60 euroa) ja taseen loppusumma 17 259 897,59 euroa (2017, 17 489 371,55 euroa). Keskusrahaston hoidossa oleville rahastoille on kirjattu 1,5 prosentin tuotto vuonna 2018.

Kirkollishallitus päätti kirjata keskusrahaston hoidossa oleville rahastoille 1,5 % tuoton. Kirkollishallitus päätti allekirjoittaa kirkon keskusrahaston vuoden 2018 tilinpäätöksen. Tilinpäätöksen ylijäämä oli 20 542,32 euroa, joka päätettiin kirjata edellisten tilikausien yli/alijäämä tilille.

Petsamon luostarin tilinpäätös 2018

Luostarilla on tuottoja yhteensä 23 184,09 (2017, 22 775,25) euroa ja kuluja 9 662,34 (2017, 10 487,96) euroa. Tilinpäätöksen ylijäämä on 13 521,75(2017 12 287,29) euroa ja taseen loppusumma 292 102,62 (2017, 278 580,87) euroa.

Kirkollishallitus päätti allekirjoittaa Petsamon luostarin vuoden 2018 tilinpäätöksen.

Konevitsan luostarin tilinpäätös 2018

Luostarille ei tullut tilikaudella 2018 tuottoja (2017 1 123,58 euroa). Kuluja oli 379,34 (2017 225,37) euroa. Tilinpäätöksen alijäämä on -379,34 euroa (2017 898,21) ja taseen loppusumma 60 338,70 (2017 60 718,04) euroa.

Kirkollishallitus päätti allekirjoittaa Konevitsan luostarin vuoden 2018 tilinpäätöksen.

Peruskorjausavustukset

Kirkon kiinteistöpäällikkö on arvioinut hankkeiden tarkoituksenmukaisuuden ja toteutuskelpoisuuden sekä kiireellisyyden koko kirkon kiinteistötilanne ja meneillään olevat selvitystyöt ja hankkeet huomioiden. Esityksessä on otettu huomioon seurakuntien kokonaistilanne sekä tarkoituksenmukaisen kiinteistönpidon, että seurakuntajaon uudistuksen näkökulmasta. Huomioitavia asioita ovat mm. rakennuksen käyttötarkoitus, hankkeiden kiireellisyys ja tärkeys, seurakuntien taloudellinen tilanne, toteutuskelpoisuus ja toteutumisen edellytykset avustusten määräaikana sekä seurakuntaan aikaisempina vuosina osoitettujen rakennuskantaa ylläpitävien avustusten määrä. Avustuksia pyritään jakamaan hakemusten kesken mahdollisimman tasapuolisesti. Liitteenä olevassa taulukossa on esitetty hankkeittain laskettu avustusprosentti verrattuna hankkeiden kustannusarvioihin. Laskennassa on myös otettu huomioon aikaisemmin samaan hankkeeseen tai rakennukseen myönnetyt avustukset.

Peruskorjausavustuksiin on varattu talousarviossa 150 000 euroa. Kirkollishallitus päätti jakaa summan täysimääräisesti seuraaviin kohteisiin:

  • Saimaan seurakunta, Mikkelin kirkon vesijohdon uusiminen -
  • Iisalmen seurakunta, Iisalmen kirkon sähköjärjestelmän korjauksia 4 000 euroa
  • Iisalmen seurakunta, Kiuruveden kirkon sähköjärjestelmien korjauksia 1 500 euroa
  • Iisalmen seurakunta, Pyhäsalmen tsasounan ja varaston kattoremontti -
  • Iisalmen seurakunta, Sonkajärven tsasounan ulkomaalaus -
  • Haminan seurakunta, Haminan kirkon katon kunnostus 6 000 euroa
  • Haminen seurakunta, Kouvolan kirkon murto- ja paloilmoitinjärjestelmän päivitys 2 000 euroa
  • Haminan seurakunta, Kouvolan kirkon katon kunnostuksen hankesuunnitelma 10 000 euroa
  • Rautalammin seurakunta, Rautalammin ja Suonenjoen kirkkojen kuntokartoitukset 5 000 euroa
  • Rautalammin seurakunta, kaikkien pyhäkköjen sähköjärjestelmien tarkastukset, 1 200 euroa
  • Rautalammin seurakunta, Suonenjoen ja Rautalammin kirkkojen esteettömyyden parantaminen -
  • Ilomantsin seurakunta, Ilomantsin kirkon paloilmaisinjärjestelmän uusiminen -
  • Kotkan seurakunta, Kotkan kirkon korjaustöiden jatkamiseen 35 000 euroa
  • Oulun seurakunta, Seurakuntakeskuksen kameravaltontajärjestelmä -
  • Oulun seurakunta, Kemin kirkon katon kuntokartoitus 1 000 euroa
  • Oulun seurakunta, Vihannin rukoushuoneen sisävalaistuksen uusiminen -
  • Oulun seurakunta, Vihannin rukoushuoneen julkisivujen maalaaminen 1 300 euroa
  • Helsingin seurakunta, Uspenskin tukimuurin korjauksen hankesuunnitelman tekoon 20 000 euroa
  • Helsingin seurakunta, Uspenskin katedraalin julkisivujen korjauksiin 20 000 euroa
  • Helsingin seurakunta, Pyhän Kolminaisuuden kirkon porttirakennusten julksivujen uusiminen -
  • Helsingin seurakunta, Hangon, Klaukkalan ja Porvoon kirkkojen sähkölämmitysjärjestelmän muuttaminen etäohjattavaksi (pilottihanke) 8 000 euroa
  • Vaasan seurakunta, Vaasan kirkon esteettömyyden parantaminen -
  • Vaasan seurakunta, Vaasan kirkon korjauksiin 10 000 euroa
  • Jyväskylän seurakunta, Jyväskylän kirkon peruskorjaamiseen 25 000 euroa

Yhteensä 150 000 euroa

Ilomantsin seurakunnalle esitetään kirkon lattian maalaukseen osoitetun 10 000 euron peruskorjausavustuksen käyttötarkoituksen laajentamista koskemaan myös paloilmaisinjärjestelmän uusimista.

Kotkan seurakuntaa ohjeistetaan selvittämään taloustoimiston avustuksella realistinen lainankantokyky seuraaville 10 vuodelle huomioiden seurakuntien yhdistymiset. Seurakunnan on tämän kiireellisen selvitystyön jälkeen pyydettävä tarjouksia vakuudellisesta lainasta ja tarpeen mukaan realisoitava omaisuuttaan pääkirkon kiireellisten korjaustöiden rahoittamiseksi. Kyseessä on pinta-alaltaan kirkkokunnan toisiksi suurin ja -vanhin kirkko, jonka lukuisten vaurioiden korjaaminen restauroimalla vaiheittain voi osoittautua pitkäksi ja vaativaksi projektiksi ja siten muodostaa seurakunnalle merkittävän taloudellisen riskin. Tätä riskiä hallitsemaan on seurakunnan selvitettävä itselleen rajat.

Saimaan seurakunnan Mikkelin kirkkoon aikaisemmin myönnettyä 17 000 euron avustusta voidaan käyttää täysimääräisesti myös vesijohdon korjaamiseen.

Rautalammin seurakunnan avustus kohdennetaan ensisijaisesti Rautalammin kirkkoon.

Peruskorjausavustukset ovat tilitettävissä seurakuntiin vuoden 2020 loppuun asti. Tilitykset tehdään tositteita tai hankkeisiin osoitettuja avoimia laskuja vastaan. Peruskorjausavustettavien hankkeiden maksatuksen viivästyessä voi kirkon kiinteistöpäällikkö myöntää harkintansa mukaan yhden vuoden jatkoajan. Seurakuntien tulee hakea jatkoaikaa kirjallisesti vuoden 2020 loppuun mennessä. Hakemuksen perusteella kiinteistöpäällikkö tekee asiasta päätöksen. Kiinteistöpäällikön tekemät avustusten jatkoaikapäätökset tuodaan kirkolliskokoukselle tiedoksi seuraavaan kokoukseen.

Markku Salminen, nunna Elisabet ja Hannele Meskus eivät osallistuneet asian käsittelyyn ja päätöksentekoon.

Konservointi- ja kiiltokultausavustukset

Keskusrahaston talousarviossa on vuodelle 2019 varattu konservointi- ja kiiltokultausavustuksiin yhteensä 10 000 euron suuruinen määräraha. Esityksen mukaan määräraha jaetaan täysimääräisesti. Konservointi- ja kiiltokultausavustukset vuodelle 2019 jaetaan seuraavasti:

  • Haminan seurakunta, Haminan kirkon kuninkaanovien restaurointiin 5 000 euroa
  • Oulun seurakunta, Vihannin rukoushuoneen ehtoollismaljan pinnoitus 200 euroa
  • Jyväskylän seurakunta, Jyväskylän kirkon ikonien ja riisojen puhdistus paikan päällä 4 000 euroa
  • Taipaleen seurakunta, Sotkuman tsasounan kolmen ikonin konservointi 800 euroa

Yhteensä 10 000 euroa

Kiiltokultaus- ja konservointiavustukset ovat tilitettävissä seurakuntiin vuoden 2020 loppuun asti. Tilitykset tehdään tositteita tai hankkeisiin osoitettuja avoimia laskuja vastaan.

Jyväskylän kirkon ikonien ja riisojen puhdistus toteutetaan paikan päällä. Mahdollisissa ikonien konservointitöissä pyydettävä Valamon konservointilaitoksen johtajalta lausunto.

Haminan kirkon lämpötilaa ja kosteutta tulisi seurata ja pystyä ohjaamaan tarkasti. Kuninkaan ovet ovat todennäköisesti vaurioituneet korkeasta lämpötilasta johtuneesta kuivuudesta.

Hannele Meskus ei osallistunut asian käsittelyyn ja päätöksentekoon.

Kirkkomusiikin kehitysavustushakemukset

Kirkon keskusrahaston talousarviossa on kirkolliskokouksen päätöksellä varattu 10 000 euron määräraha kirkkomusiikin kehittämiseen. Määrärahan myöntämisen ensisijaisia kohteita ovat kirkon piirissä toimivien kuorojen kehittämisprojektit. Avustus ei ole matka-apuraha. Määrärahaa myönnettäessä kirkollishallitus kuulee kirkkomusiikin asiantuntijoita.

Määräaikaan mennessä tulivat seuraavat hakemukset:

  • 2000 euroa Tampereen ortodoksisen kirkon kuoron hanke kirkkomusiikkitoiminnan kehittämiseksi uuden hiippakunnan (Oulu) alueella/kanttori Heikki Hattunen
  • 3000 euroa Orologionin rukousten ja rukousveisujen taltioiminen äänitemuotoon kirkon jäsenten rukouselämän tukemiseksi ja edistämiseksi/kanttori Larissa Qvintus-Petsalo ja työryhmä
  • 1500 euroa Saimaan seurakunnan kirkkomusiikkikonsertit/kanttorit Maria Bondarenko ja Maria Mentu
  • 500 euroa Joensuun seurakunnan Kiteen Nektarios-kuoron levyprojekti/Nektarios-kuoro
  • 2584,96 euroa Liturgia-sävellyksen painokulut/kirkkomusiikin opiskelija Elia Pietarinen
  • 10 000 euroa Kuorotoiminta/Kamarikuoro Krysostomos
  • 768 euroa Suomeksi sovitetun serbialaisen pääsiäiskanonin harjoitusnauhat/kanttori Riikka Patrikainen
  • 1500 euroa Sävellystilaus Kaikkien pyhien troparin tekstiin ja ja sävellyksen harjoittaminen Lapinlahden Kaikkien pyhien kirkon 60-vuotisjuhlaan/Iisalmen ortodoksinen seurakunta
  • 5000 euroa Ortodoksisen kamarikuoron toimintaan
  • 1000 euroa Nurmeksen ortodoksien seurakunnan kuoron koulutukseen

Hakemusten yhteenlaskettu määrä on 27 852,96 euroa.

Kehitysavustushakemuksiin on antanut lausunnon kirkkomusiikin asiantuntija dir.cant. Varvara Merras-Häyrynen. Kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti hän on tarkastellut hakemuksia myös pitkän tähtäimen vaikuttavuuden näkökulmasta.

Kirkollishallitus päätti jakaa määrärahan seuraavasti:

  • 1800€ Tampereen ortodoksisen kirkon kuoron hanke kirkkomusiikkitoiminnan kehittämiseksi uuden hiippakunnan (Oulu) alueella/kanttori Heikki Hattunen
  • 2000€ Orologionin rukousten ja rukousveisujen taltioiminen äänitemuotoon kirkon jäsenten rukouselämän tukemiseksi ja edistämiseksi/kanttori Larissa Qvintus-Petsalo ja työryhmä
  • 700€ Liturgia-sävellyksen viimeistely ja taitto/kirkkomusiikin opiskelija Elia Pietarinen
  • 2000€ Kuorotoiminta/Ortodoksinen kamarikuoro
  • 3500€ Kuorotoiminta/Kamarikuoro Krysostomos

Kirkollishallitus päätti, että Elia Pietarisen Liturgia-sävellyksen tulee käydä piispainkokouksen käsittelyssä ennen avustuksen maksua.

Merkitään, että Matti Tolvanen ei osallistunut asian käsittelyyn ja päätöksentekoon.

Perustelut:
Kirkkomusiikin kehitysavustukset tulee suunnata sellaiseen kirkon piirissä tapahtuvaan toimintaan, joka ei ole seurakuntien ja kanttorien perustehtävän piirissä, ja jolla on vaikuttavuutta yhtä seurakuntaa laajemmalla alueella. Kirkkokuorojen normaalia toimintaa ovat laulaminen jumalanpalveluksissa, sävelhartauksissa ja konserteissa (ja näihin valmistautuminen harjoittelemalla) sekä monipuolinen laulajan taitojen kehittäminen esimerkiksi laulutuntien ja levytysprojektien myötä.

Jokaisessa seurakunnassa tulisi varata määrärahoja kirkkokuoron työskentelyyn (konserttien kulut, laulu- ym.koulutus, erilaiset taltioinnit, opintoretket jne ), ja näiden varojen käyttöä tulisi suunnitelmallisesti ohjata esimerkiksi erilaisin painotuksin eri vuosina. Kirkkokuorolaiset ovat ehkä merkittävin vapaaehtoistoimijoiden joukko seurakunnissa ja heidän sitouttamisekseen seurakunnilla on oltava riittävästi sekä ammatillisia että taloudellisia resursseja.

Petri Piiroisen hankeapurahahakemus

Teologian tohtori Petri Piiroinen on hakenut 13.200 euron hankeapurahaa 520-sivuisen ”Konstantinopolin yhteydessä”-teoksen laatimiseen yhdessä Jouni Postarin kanssa.

Teos ilmestyi Valamon luostarin julkaisusarjassa ja kohdistui kirkkomme nuorisolle. Se korostaa asetuksen antamisen 100-juhlavuotta 2018 ja Suomen ortodoksisen arkkipiispakunnan 95-vuotista taivalta Konstantinopolin patriarkaatin yhteydessä. Patriarkka Bartolomeos on kirjoittanut kirjaan esipuheen.

Kirkollishallitus päätti hylätä hakemuksen. Teos on laaja ja sinänsä merkittävä. Se ei ole kuitenkaan kirkon tilaustyö ja se on saatu jo julkaistua. Kirkolla ei ole ollut yleisessä haussa hankeapurahoja kirjojen julkaisuun eikä tämäntyyppinen julkaisu kuulu kirkon julkaisusuunnitelmaan (painopisteenä liturgiset kirjat ja oppikirjat).

Kirkon keskusrahaston ja Johannes Mureen rahaston apurahat

Kirkollishallitus on varannut talousarviossaan 2019 teologisiin jatko-opintoihin annettaviin avustuksiin 20 000 euroa. Kirkollishallituksen päätöksen (22.11.2015) tuetaan viimevaiheessa olevia väitöstutkimuksia niiden loppuun saattamiseksi

Johannes Mureen rahastosta jaetaan 4 600 euroa. Rahaston tarkoituksena on tukea kirkon toimeen opiskelevia lahjakkaita opiskelijoita (2§, säännöt 9.8.1993). Lisäksi rahaston varoista voidaan myöntää avustuksia myös Suomen Asutusmuseon toimintaan ja asutustoimintaa koskevaan tutkimukseen (kirkollishallituksen sääntöihin tekemä lisäys 24.11.2014)

Kirkollishallitus päätti julistaa apurahat haettavaksi 31.5.2019 mennessä ja päätös myöntämisestä tehdään kesäkuun istunnossa 14.6.2019

Metropoliitta Arsenin oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimuksen kohteena on kirkollishallituksen päätös 10.1.2019, asiakohta 101. Kirkollishallitus on tässä asiakohdassa vahvistanut papiston kirkolliskokousedustajien vaalialuekohtaisen lukumäärän Kuopion ja Karjalan hiippakunnassa.

Kirkollishallitus päätti hylätä oikaisuvaatimuksen. Kirkollishallituksen päätöksellä 10.1.2019 ei ole otettu kantaa äänioikeuteen vaan ainoastaan siihen, kuinka monta edustajaa kustakin hiippakunnasta valitaan kirkolliskokoukseen. Kysymys kunkin äänestäjän äänestyslipun hyväksymisestä on tehty kirkollishallituksen istunnossa 28.3.2019. Piispainkokouksen toimivaltaan kuuluu ratkaista mihin hiippakuntaan papiston jäsen kuuluu.

Metropoliitta Elia toimi kokouksen puheenjohtajana tämän asiakohdan osalta. Arkkipiispa Leo, metropoliitta Arseni ja palvelukeskuksen lakimies Jari Rantala eivät osallistuneet asian käsittelyyn ja päätöksentekoon.

Lintulan luostarin johtokunnan päätöksen oikaisun vahvistaminen

Kirkollishallitus päätti vahvistaa Lintulan luostarin johtokunnan 12.2.2019 § 2 tekemän päätöksen myydä luostarin testamentilla saamat kiinteistöt, joiden kiinteistötunnukset ovat 771-427-3-22 ja 771-427-1-33, Sundin kunnan Tranvikin kylässä 56.000,00 euron kauppahinnalla ja muutoin kauppakirjasta ilmenevin ehdoin Anders Karlströmille ja Cim Dahlblomille.

Lakityöryhmän sihteerin valinta

Kirkolliskokouksen asettama lakityöryhmä on aloittanut toimintansa 12.2.2019 ja valinnut työryhmän puheenjohtajaksi asianajaja Heikki Kukkosen Oulusta. Työryhmä esittää yksimielisesti, että sen osa-aikaiseksi sihteeriksi vuodelle 2019 valitaan hallintotieteiden maisteri Miikka Heinonen Helsingistä 12.2.2019 lukien.

Miikka Heinonen työskentelee tällä hetkellä Helsingin ortodoksisen seurakunnan palveluksessa ja hän tulee hoitamaan sihteerin tehtävää työnsä ulkopuolella kirkkoherran suostumuksella ja kirkkoherran antamalla sivutoimiluvalla.

Toimenpide-esitys Valamon konservointilaitoksesta

Kirkollishallituksen kollegio päätti 13.2.2018 pitämässään kokouksessa antaa Kuopion ja Karjalan metropoliitan tehtävien hoitajalle, Joensuun piispalle Arsenille tehtäväksi laatia Valamon konservointilaitoksen tulevaisuutta koskevan toimenpide-esityksen viimeistään lokakuun 2018 kirkollishallitukselle istuntoon.

Piispa Arseni on kuullut 11.4.2018 asiasta Valamon luostarin taloudenhoitajaa pappismunkki Mikaelia ja toimistopäällikköä Harri Kosusta sekä johtavaa konservaattori Antti Narmalaa, konservaattori Anna von Numersia ja tutkimusvalokuvaaja Petter Martiskaista.

Piispa Arseni kutsui asian tiimoilta Kuopiossa 25.5.2018 järjestettyyn neuvotteluun Valamon luostarin taloudenhoitaja pappismunkki Mikaelin, toimistopäällikkö Harri Kosusen, Suomen ortodoksisen kirkkomuseon johtaja Teresa Töntsin, kirkkomuseosäätiön hallituksen puheenjohtaja Leo Houtsosen ja kirkon palvelukeskuksen johtaja Sirpa Korialan.

Asiaa käsiteltiin lokakuun 2018 istunnossa, jossa asian valmistelijaa evästettiin tuomaan uusi konservointilaitoksen tulokehitykseen perustuva esitys.

Kirkollishallitus siis päätti, että koska kirkkomuseosäätiöllä ei ole taloudellisia edellytyksiä ottaa konservointilaitosta vastattavakseen eikä Valamon luostari halua ilman avustuksen tuntuvaa korotusta jatkaa tappiollisen toiminnan jatkamista kirkollishallitus päätti, että Valamon konservointilaitokselle ei myönnetä avustusta 1.1.2020 lukien, vaan se kohdennetaan konservointiin ja konservointitarpeen selvittämiseen seurakunnissa.  

Kirkkomuseon säätiön hallituksen täydentäminen

Kirkollishallitus päätti täydentää Suomen ortodoksisen kirkkomuseon säätiön hallitusta Kuopion uudella edustajalla, Kuopion taidemuseon intendentti, FM Marja Lounilla. Säätiön hallituksessa jatkavat taidehistorian professori Heikki Hanka, Jyväskylän yliopistosta, kirkkoherra Timo Mäkirinta, Jyväskylän ortodoksisesta seurakunnasta ja rovasti Iivo Suvanto Joensuusta.

Huomionosoitukset

4.3.19, PKR –mitali 1lk, Kyllikki Akkala, Iisalmen seurakunta