23.10.2018

Kirkollishallitus käsitteli istunnossaan useita kirkon hallinnonuudistushankkeeseen liittyviä asioita.

Läsnä: arkkipiispa Leo (puheenjohtaja), metropoliitta Elia, piispa Arseni, kirkkoherra Markku Salminen, nunna ElisabetHannele MeskusMatti Tolvanen.

Selvitysmiehen selvitys

Kirkon hallinnon uudistukseen liittyen kirkollishallitus on 8.6.2018 pitämässään istunnossa valinnut selvitysmieheksi asianajaja Hannu Palsolan Kuopiosta laatimaan kirkolliskokoukselle selvityksen hiippakuntarajojen muuttamiseen ja uusien seurakuntien perustamiseen liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä sekä piispojen tekemän esityksen sisällöstä. Selvitysmies on laatinut 18.10.2018 päivätyn selvityksen.

Kirkollishallitus päätti yhtyä selvitysmies Hannu Palsolan selvitykseen ja sen perusteluihin. Kirkollishallitus lähettää selvityksen vuoden 2018 kirkolliskokouksen hallintovaliokunnan käsiteltäväksi. Hallintovaliokunta käsittelee selvitystä hiippakuntarajojen arvioinnin osalta.

Perustelut:
OrtL 20 §:n 2 momentin 6) kohdan mukaan hiippakuntarajoista päättäminen kuuluu kirkolliskokouksen toimivaltaan.

Hiippakuntarajojen arviointi Suomen ortodoksisessa kirkossa

Vuoden 2017 kirkolliskokous edellytti kirkollishallitukselta toimenpiteitä, joilla seurakuntarajat ja
-rakenteet arvioidaan sekä muutetaan tarvittaessa koko kirkon tasolla 1.1.2020 alkaen. Seurakuntarakenteiden uudistusprosessi on vireillä kaikissa hiippakunnissa. Seurakuntien rakenteiden uudistukseen kirkkomme edellyttäminä toimenpiteinä liittyy myös hiippakuntajärjestelyjen arviointi ja tältä osin piispainkokous on antanut pyydetyn lausunnon asiasta kirkollishallitukselle.

Piispainkokouksen lausunnon mukaisesti kirkollishallitus esittää, että kirkolliskokous jakaa hiippakuntarajat seuraavasti: Helsingin hiippakuntaan kuuluu 1.1.2020 alkaen Helsingin, Turun, Hämeenlinnan, Lahden, Lappeenrannan, Kotkan ja Haminan seurakunnat; Kuopion ja Karjalan hiippakuntaan Jyväskylän, Saimaan, Taipaleen, Rautalammen, Nurmeksen, Joensuun, Ilomantsin, Iisalmen ja Kuopion seurakunnat; Oulun hiippakuntaan Tampereen, Vaasan, Kajaanin, Oulun ja Lapin seurakunnat.

Kirkollishallitus päätti yhtyä piispainkokouksen lausunnon perusteluihin ja lähettää esityksen vuoden 2018 kirkolliskokouksen hallintovaliokunnan käsiteltäväksi.

Perustelut:
Piispainkokous päätti tarkastella uusia hiippakuntarajoja nykyisten seurakuntarajojen puitteissa toiminnallisuuden, alueellisen kulttuuri-identiteetin ja väestöennusteen näkökulmista. Piispainkokous kiinnitti lisäksi erityistä huomiota seurakuntien taloudellisten ja toiminnallisten edellytysten turvaamiseen uudistettavissa hiippakunnissa.

Piispainkokous totesi hiippakuntien hallinnollisen jakouudistuksen olevan toimivaltaansa kuuluva kanoninen asia, olematta kuitenkaan ristiriidassa nykyisen kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säädösten kanssa.

Kirkkojärjestyksen 12 §:n muuttaminen

Kirkollishallitus on esittänyt vuoden 2018 kirkolliskokoukselle hiippakuntarajojen muuttamista ja tämän seurauksena kirkollishallitus esittää muutettavaksi kirkkojärjestyksen 12 §:ää vastaavalla tavalla sekä samalla huomioiden aikaisemmin tapahtuneet seurakuntien yhdistymiset.

Kirkollishallitus päätti esittää, että kirkkojärjestyksen 12 § muutetaan seuraavaan muotoon:

Kuopion ja Karjalan hiippakuntaan kuuluvat seuraavat seurakunnat: Iisalmi, Ilomantsi, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Nurmes, Rautalampi, Saimaa ja Taipale.

Helsingin hiippakuntaan kuuluvat seuraavat seurakunnat: Hamina, Helsinki, Hämeenlinna, Kotka, Lahti, Lappeenranta ja Turku.

Oulun hiippakuntaan kuuluvat seuraavat seurakunnat: Kajaani, Lappi, Oulu, Tampere ja Vaasa.”

Kirkollishallitus lähettää esityksen vuoden 2018 kirkolliskokouksen lakivaliokunnan käsiteltäväksi ja pyytää laintarkastuskunnan lausunnon esityksestä.

Lakityöryhmän toimeksianto

Kirkollishallitus on 16.10.2018 pidetyssä istunnossa päättänyt esittää vuoden 2018 kirkolliskokoukselle lakityöryhmän perustamista valmistelemaan kirkon hallinnon uudistukseen liittyviä lainsäädännön muutoksia.

Kirkollishallitus päätti esittää vuoden 2018 kirkolliskokoukselle Kj 42 §:n mukaisesti lakityöryhmän perustamista valmistelemaan kirkon hallinnon uudistukseen liittyen tarvittavat lain ja kirkkojärjestyksen muutokset ja tässä tarkoituksessa kirkollishallitus esittää, että kirkolliskokous antaa lakityöryhmälle seuraavan sisältöisen toimeksiannon:

Työryhmän tulee tehdä esitykset tarvittavista lain ja kirkkojärjestyksen muutoksista perusteluineen vuoden 2019 kirkolliskokoukselle. Työryhmä voi käyttää apunaan lainvalmistelutyöhön perehtynyttä asiantuntijaa, jonka valinnasta päättää kirkollishallitus.

Kirkon hallinnon uudistuksessa on tarkoitus säilyttää nykyiset kolme hiippakuntaa, joiden alueellisten rajojen osalta ehdotettu muutos koskee Oulun hiippakunnan alueen laajennusta siten, että Tampereen ortodoksisen seurakunnan alue liitetään osaksi Oulun hiippakuntaa. 

Työryhmän tulee huomioida kirkollishallituksen myöhemmin tehtävä päätös uusista muodostettavista seurakunnista hiippakuntien alueille. Työryhmän tulee huomioida selvitysmiehen ja ohjausryhmän ehdotukset uusien muodostettavien seurakuntien nimistä ja hallinnon keskuspaikoista.

Hallinnon uudistusta toteutettaessa pyritään hallinnollista rakennetta keventämään ja yksinkertaistamaan kaikilla kirkon hallinnon tasoilla ja mahdollisuuksien mukaan siirtämään voimassa olevasta laista kirkkojärjestykseen sellaiset hallinnolliset säädökset, joita ei välttämättä tarvitse säädellä lain tasolla.

Työryhmän tulee arvioida voimassa olevaan lakiin sisältyvien kappeliseurakuntien säännösten toimivuutta ja tehdä asiaan liittyvät mahdolliset muutosehdotukset termien ja hallinnon osalta. Erityisesti ehdotuksissa tulee huomioida aikaisemmin kirjattu tavoite keventää kirkon hallinnollista rakennetta kaikilla hallinnon tasoilla.

Uudistuksen tavoitteena on tasoittaa hiippakuntien kokoeroja ja muodostaa taloudellisesti, toiminnallisesti ja jäsenmäärältään tarkoituksenmukaisia uusia seurakuntia. Tämän seurauksena kirkolliskokousedustajien vaalitapaa ja vaalimenettelyä tulee uudistaa vaaliuudistustyöryhmän raportissa esille tuotujen seikkojen pohjalta niin, että vaalia voidaan yksinkertaistaa ja vaalissa voidaan siirtyä postiäänestykseen.

Kirkon talouden hoidossa siirrytään kaikkien seurakuntien ja luostareiden osalta keskitettyyn taloushallintoon, joka toteutetaan palvelukeskuksen taloustoimiston toimesta. Työryhmän tulee valmistella ehdotus tarvittavista säädösmuutoksista muutoksen toteuttamiseksi. Ehdotuksessa tulee myös ottaa kantaa siihen, miten toteutettava muutos vaikuttaa keskusrahastomaksujen määräytymisperusteisiin.

Kirkon ja sen seurakuntien kiinteistöhallinnossa on tarkoitus siirtyä keskitettyyn hallintomalliin, jonka suunnitteluun on nimetty erillinen työryhmä ja valmistelutyö on keskeneräinen. Työryhmän tulee huomioida kiinteistötyöryhmän työn eteneminen ja sen mahdolliset vaikutukset säädöspohjan muuttamiseen.

Seurakuntien hallinnossa työryhmän tulee tehdä ehdotus seurakunnan hallinnon järjestämisestä, seurakunnanneuvoston ja seurakunnanvaltuuston vaalimenettelystä sekä seurakuntiin mahdollisesti perustettavista alueellisista toiminta-alueista huomioiden vaaliuudistustyöryhmän raportin sisältö.

Kirkolliskokouksen päätökseen perustuen kirkollishallitus on asettanut piispanvaalityöryhmän valmistelemaan ehdotuksen piispan vaalin avoimuuden lisäämiseksi. Työryhmän tulee huomioida raportin pohjalta myöhemmin tehtävien kirkolliskokouksen ja kirkollishallituksen päätöksien vaikutukset voimassa olevien säädöksien muuttamiseen.

Kirkon yhteistä tiedottamista kehitetään siten, että kirkko julkaisee vain yhtä kirkollishallituksen alaisuudessa toimivaa lehteä, joka on kaikkien seurakuntien ja luostareiden yhteinen tiedotuskanava. Työryhmän tulee huomioida tulevan tiedottamisen tarpeet säädösmuutoksissa. 

Kirkolliskokouksen linjauksen mukaisesti myös muita asiantuntijapalveluita tulee keskittää ja työryhmän tulee arvioida, miten tämä tavoite tulisi huomioida säädösmuutoksissa. Tällaisia palveluita tulee jatkossa olemaan esimerkiksi kirkon ict-palvelut.

Luostarien oikeudellista asemaa ja niiden rinnasteisuutta seurakuntiin tulee selkeyttää huomioiden se, että luostarit eivät ole veronsaajia, eikä oikeutettuja valtionapuun ja hoitavat taloudellisen toimeentulonsa seurakunnista poiketen. Seurakuntien varojen käyttöä koskevat rajoitukset eivät voi kaikilta osin rinnastua luostareihin. Lisäksi luostarien johtajien aseman tulee olla yhtenevä johtokuntien aseman ja toimikausien kanssa kirkon kanoninen oikeus huomioiden.

Voimassa olevan lain ja kirkkojärjestyksen sisältämät viittaukset muuhun sovellettavaan hallinnolliseen lainsäädäntöön tulee päivittää ajan tasalle, erityisesti huomioiden tietosuojasäännökset ja julkiset hankinnat.

Työryhmän tulee ehdotuksessaan ottaa kanttaa voimassa olevien alistussäännösten riittävyyteen seurakuntien ja luostareiden päätöksenteossa, erityisesti huomioiden merkittävät ja laajakantoiset investointi- ja rakennushankkeet. Samoin työryhmän tulee arvioida kirkollishallituksen ja sen toimihenkilöiden toimivaltuuksien riittävyyttä seurakuntien ja luostareiden toiminnan valvontaan ja tarkastuksiin liittyen.

Kirkolliskokous on päättänyt kirkon omien opintojen sisällyttämisestä osaksi pappien ja kanttorien koulutusta. Tältä osin työryhmän tulee tehdä ehdotuksensa uudistuksen vaikutuksista kirkon toimihenkilöiden kelpoisuusehtoihin.

Voimassa olevan lain siirtymäsäännöksiin on sisältynyt erilaisia säännöksiä virkasuhteista toimiin siirtymiseen liittyen, joiden osalta työryhmän tulee tehdä ehdotus säännösten päivittämisestä nyt toteutettavaa uudistusta vastaavaksi, erityisesti huomioiden uudistuksesta johtuvien toimihenkilöiden työnkuvien muutoksiin liittyen.

Kirkko on solminut yhteistyösopimukset puolustusvoimien kanssa häiriö- ja poikkeusoloihin liittyen kaikkien hiippakuntien osalta ja tämä tulee työryhmän huomioida säädöspohjaa päivitettäessä.

Edellä mainittujen seikkojen lisäksi työryhmällä on mahdollisuus tehdä myös muita asian valmistelun aikana esille tulleita muutosehdotuksia voimassa oleviin säädöksiin, joihin työryhmä katsoo olevan aihetta.

Hallinnonuudistushankkeen selvitysmies ja ohjausryhmä ovat käsitelleet toimeksiantoa.

Kirkollishallitus päätti lähettää esityksen vuoden 2018 kirkolliskokouksen lakivaliokunnan käsiteltäväksi.

Kirkolliskokouksen päivitetyn asialuettelon vahvistaminen

Kirkollishallitus päätti vahvistaa kirkolliskokouksen 2018 päivitetyn asialuettelon.

Vuoden 2018 kirkolliskokouksen asialuettelo:

Kokouksen järjestäytyminen

1. Puheenjohtajiston ja sihteeristön toteaminen sekä varapuheenjohtajien valitseminen
2. Kirkolliskokouksen asialuettelon vahvistaminen ja asioiden käsittely valiokunnissa
3. Kirkolliskokouksen menojen kattaminen, päättäminen edustajien ja avustajien palkkioista

Kirkollishallituksen esitykset

4. Kirkon keskusrahaston tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2017 sekä vastuuvapaudesta päättäminen
5. Keskusrahaston vuoden 2019 talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2020–2021
6. Kuopion ja Karjalan hiippakunnan piispan toimen täyttäminen
7. Hiippakuntarajojen arviointi Suomen ortodoksisessa kirkossa
8. Kirkollishallitukselle saapuneet aloitteet
a) Aloite saamelaistyön papin ja kanttorin tehtävistä aiheutuvien kulujen kattamisesta
b) Aloite määrärahasta vuodelle 2019 kirkkomusiikin kehittämiseksi
c) Aloite Nurmeksen, Taipaleen ja Saimaan seurakunnista
9. Lakityöryhmän perustaminen ja sen toimeksianto
10. Vaaliuudistustyöryhmän raportti
11. Piispanvaalityöryhmän raportti
12. Kiinteistötyöryhmän jatkoaika-anomus
13. Selvitysmiehen selvitys
14. Kirkkojärjestyksen 12 §:n muuttaminen

Tiedoksi merkittävät asiat

15. Vuoden 2017 kirkolliskokouksen päätökset ja jatkotoimet
16. Keskusrahaston ja seurakuntien yhteiset tulos- ja taselaskelmat sekä Valamon luostarin ja Lintulan luostarin tilinpäätökset vuodelta 2017.
17. Yhdistelmälaskelma, joka käsittää kirkon keskusrahaston tilinpäätöksen, Skiitta Oy:n tilinpäätöksen sekä Konevitsan ja Petsamon luostarien tilinpäätökset vuodelta 2017.
18. Skiitta Oy:n talousarvio vuodelle 2019
19. Lehtikyselyn tulokset

Kirkollishallitus päätti esittää, että asiat käsitellään valiokunnissa seuraavasti:

Hallintovaliokunta, asiat: 6, 7, 11, 12, 13
Lakivaliokunta, asiat: 8c, 9, 10, 14
Sivistysvaliokunta, asiat: -
Talousvaliokunta, asiat: 4, 5, 8a, 8b

Piispanvaalityöryhmän täydennetty raportti

Kirkollishallitus päätti lähettää piispanvaalityöryhmän täydennetyn raportin käsiteltäväksi vuoden 2018 kirkolliskokouksen hallintovaliokunnalle.