KUNNIALLISEN JA ELÄVÄKSITEKEVÄN RISTIN YLENTÄMINEN ❉
Ep.
- 2. Moos. 15:22–16:1
- Sananl. 3:11–18
- Jes. 60:11–16
2. Moos. 15:22–16:1
22 Mooses vei israelilaiset Kaislamereltä Surin autiomaahan, ja he vaelsivat siellä kolme päivää löytämättä vettä. 23 Sitten he saapuivat Maraan, mutta he eivät voineet juoda Maran lähteen vettä, koska se oli kitkerää. Siitä syystä paikka olikin saanut nimekseen Mara.* 24 Kansa nurisi Moosesta vastaan ja sanoi: "Mitä me nyt juomme?" 25 Mooses rukoili apua Herralta, ja Herra osoitti hänelle puunoksan, joka hänen piti heittää veteen. Kun hän teki niin, vesi muuttui juotavaksi. Siellä Herra määräsi kansalle lait ja säädökset, ja siellä hän pani kansan koetukselle. 26 Herra sanoi: "Jos kuuntelet tarkasti, mitä minä puhun, ja teet sen, mikä on oikein minun silmissäni, jos muistat minun käskyni ja noudatat kaikkia minun lakejani, niin minä en pane sinun vaivaksesi mitään niistä sairauksista, joilla kuritin egyptiläisiä. Minä, Herra, olen sinun parantajasi." 27 Sitten he tulivat Elimiin siellä oli kaksitoista vesilähdettä ja seitsemänkymmentä taatelipalmua. He leiriytyivät sinne veden ääreen. 16:1 Sitten israelilaiset lähtivät liikkeelle Elimistä ja tulivat Sinin autiomaahan, joka on Elimin ja Siinain välillä. He tulivat sinne toisen kuun viidentenätoista päivänä Egyptistä lähtönsä jälkeen.
Sananl. 3:11–18
11 Älä torju, poikani, Herran kuritusta, älä katkeroidu, kun hän ojentaa sinua -- 12 jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa niin kuin isä omaa lastaan. 13 Onnellinen se, joka on löytänyt viisauden, se, joka on tavoittanut tiedon, 14 sillä parempi on viisaus kuin hopea, tuottoisampi on tieto kuin kulta. 15 Se voittaa korallit kalleudessa, mitkään aarteet eivät vedä sille vertaa. 16 Sen oikeassa kädessä on pitkä ikä, vasemmassa rikkaus ja kunnia. 17 Sen tiet ovat suloisia teitä, sen polut onnen polkuja. 18 Se on elämän puu niille, jotka siihen tarttuvat -- onnellinen, ken pitää siitä kiinni!
Jes. 60:11–16
11 Sinun porttisi ovat aina avoinna, niitä ei suljeta päivällä eikä yöllä. Niiden kautta sinulle tuodaan kansojen rikkaudet, niistä saatetaan kuninkaat sinun luoksesi. 12 Mutta kansa tai valtakunta, joka ei palvele sinua, on tuhon oma, se hävitetään maan päältä. 13 Libanonin rikkaus saapuu luoksesi, sypressit, puksipuut, vuorimännyt, kaunistamaan minun pyhäkköni paikkaa. Tämän jalkojeni sijan minä korotan kunniaan. 14 Pää kumarassa saapuvat luoksesi sortajiesi pojat, ja kaikki, jotka ovat sinua halveksineet, heittäytyvät suutelemaan jalkojasi. He antavat sinulle nimen Herran kaupunki ja nimen Siion, Israelin Pyhän asumus. 15 Vaikka olit syrjitty, vaikka sinua hyljeksittiin eikä kukaan käynyt luonasi, minä olen korottanut sinut pysyvään kunniaan, iloksi tuleville sukupolville. 16 Vieraat kansat imettävät sinua, kuninkaat sinua ruokkivat, ja silloin tiedät, että minä, Herra, olen sinun pelastajasi, että sinun lunastajasi on Jaakobin Väkevä.
Herra sanoi: 28 Isä, kirkasta nimesi!" Silloin kuului taivaasta ääni: "Minä olen sen kirkastanut ja kirkastan jälleen." 29 Paikalla oleva väkijoukko kuuli äänen ja sanoi ukkosen jyrähtäneen. Jotkut kyllä sanoivat: "Enkeli puhui hänelle." 30 Silloin Jeesus sanoi: "Ei tämä ääni puhunut minun tähteni, vaan teidän tähtenne. 31 Nyt tämä maailma on tuomiolla, nyt tämän maailman ruhtinas syöstään vallasta. 32 Ja kun minut korotetaan maasta, minä vedän kaikki luokseni." 33 Näillä sanoilla Jeesus ilmaisi, millainen tulisi olemaan hänen kuolemansa. 34 Ihmiset sanoivat Jeesukselle: "Me olemme laista oppineet, että Messias pysyy ikuisesti. Kuinka voit sanoa, että Ihmisen Poika on korotettava? Kuka tämä Ihmisen Poika on?" 35 Jeesus sanoi heille: "Vielä hetken aikaa valo on teidän keskellänne. Kulkekaa niin kauan kuin teillä on valo, ettei pimeys saisi teitä valtaansa. Joka kulkee pimeässä, ei tiedä, minne on menossa. 36 Niin kauan kuin teillä on valo, uskokaa valoon, jotta teistä tulisi valon lapsia." Tämän sanottuaan Jeesus lähti ja poistui heidän näkyvistään.
1. Kor. 1:18–24
18 Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima. 19 Onhan kirjoitettu: -- Minä hävitän viisaitten viisauden ja teen tyhjäksi ymmärtäväisten ymmärryksen. 20 Missä ovat viisaat ja oppineet, missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hulluudeksi? 21 Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat. 22 Juutalaiset vaativat ihmetekoja, ja kreikkalaiset etsivät viisautta. 23 Me sen sijaan julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on hulluutta, 24 mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus.
Siihen aikaan 6 kun ylipapit ja heidän miehensä näkivät Jeesuksen, he rupesivat huutamaan: "Ristiinnaulitse! Ristiinnaulitse!" Pilatus sanoi heille: "Ottakaa te hänet ja ristiinnaulitkaa. Minä en ole havainnut hänen syyllistyneen mihinkään." 7 Juutalaiset vastasivat: "Meillä on lakimme, ja lain mukaan hän on ansainnut kuoleman, koska hän väittää olevansa Jumalan Poika." 8 Tämän kuullessaan Pilatus kävi yhä levottomammaksi. 9 Hän meni takaisin palatsiin ja kysyi Jeesukselta: "Mistä sinä olet lähtöisin?" Mutta Jeesus ei vastannut hänelle. 10 "Etkö puhu, vaikka minä kysyn?" Pilatus sanoi. "Etkö tiedä, että minulla on valta päästää sinut vapaaksi ja valta ristiinnaulita sinut?" 11 Jeesus vastasi: "Sinulla ei olisi minuun mitään valtaa, ellei sitä olisi annettu sinulle ylhäältä. 13 Nämä sanat kuultuaan Pilatus toi Jeesuksen ulos ja asettui tuomarinistuimelleen niin sanotulle Kivipihalle, jonka hepreankielinen nimi on Gabbata. 14 Tämä tapahtui pääsiäisen valmistuspäivänä puolenpäivän aikaan. Pilatus sanoi juutalaisille: "Tässä on teidän kuninkaanne." 15 Juutalaiset huusivat: "Pois! Pois! Ristiinnaulitse hänet!" Pilatus sanoi heille: "Pitääkö minun ristiinnaulita teidän kuninkaanne?" Mutta ylipapit vastasivat: "Ei meillä ole muuta kuningasta kuin keisari." 16 Silloin Pilatus heidän vaatimuksestaan luovutti Jeesuksen ristiinnaulittavaksi. Jeesusta lähdettiin viemään. 17 Kantaen itse ristiään hän kulki kaupungin ulkopuolelle paikkaan, jota kutsutaan Pääkallonpaikaksi, heprean kielellä Golgata. 18 Siellä sotilaat ristiinnaulitsivat Jeesuksen ja kaksi muuta hänen kanssaan, yhden kummallekin puolelle ja Jeesuksen heidän keskelleen. 19 Pilatus oli kirjoituttanut taulun, joka kiinnitettiin ristiin. Siinä oli sanat: "Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas." 20 Monet juutalaiset lukivat kirjoituksen, sillä paikka, missä Jeesus ristiinnaulittiin, oli lähellä kaupunkia. Teksti oli kirjoitettu hepreaksi, latinaksi ja kreikaksi. 25 Jeesuksen ristin luona seisoivat hänen äitinsä ja tämän sisar sekä Maria, Klopaksen vaimo, ja Magdalan Maria. 26 Kun Jeesus näki, että hänen äitinsä ja rakkain opetuslapsensa seisoivat siinä, hän sanoi äidilleen: "Nainen, tämä on poikasi!" 27 Sitten hän sanoi opetuslapselle: "Tämä on äitisi!" Siitä hetkestä lähtien opetuslapsi piti huolta Jeesuksen äidistä. 28 Jeesus tiesi, että kaikki oli nyt saatettu päätökseen. 30 Jeesus joi viinin ja sanoi: "Se on täytetty." Hän kallisti päänsä ja antoi henkensä. 31 Silloin oli valmistuspäivä, ja alkava sapatti oli erityisen suuri juhla. Jotta ruumiit eivät jäisi sapatiksi ristille, juutalaiset pyysivät Pilatukselta, että ristiinnaulituilta lyötäisiin sääriluut poikki ja heidät otettaisiin alas. 32 Niinpä sotilaat katkaisivat sääriluut niiltä miehiltä, jotka oli ristiinnaulittu Jeesuksen kanssa, ensin toiselta ja sitten toiselta. 33 Jeesuksen luo tultuaan he huomasivat hänen jo kuolleen eivätkä siksi katkaisseet hänen sääriluitaan. 34 Yksi sotilaista kuitenkin työnsi keihään hänen kylkeensä, ja haavasta vuoti heti verta ja vettä. 35 Se, joka tämän näki, on todistanut siitä, jotta tekin uskoisitte.
Päivän synaksario
14.9.
Keisari Konstantinus Suuri (muistopäivä 21.5.) oli lähdössä kohti Roomaa kohdatakseen kilpailijansa Maxentiuksen, kun hän keskellä päivää näki taivaalla eläväksitekevän ristin merkin, jota ympäröi teksti: ”Tällä merkillä olet voittava”. Konstantinus päätti antaa koristella lippunsa ja viirinsä ristein. Hän saavutti loisteliaan voiton, jonka turvin hän nousi koko Rooman valtakunnan johtoon ja takasi myös kristinuskon voittokulun.
Vuonna 326 Konstantinus lähetti äitinsä pyhän Helenan Jerusalemiin kunnioittamaan pyhiä paikkoja ja erityisesti pyhää hautaa, joka oli löytynyt roomalaisten rakennelmien ja irtomaan alta. Pyhän kaupungin uskovaisten kertomien perimätietojen avulla Helenan johdolla löydettiin kolme ristiä, joista yksi oli voiton välikappale, mutta kaksi muuta kuuluivat kahdelle ryövärille. Lisäksi löytyi kolme naulaa, joilla Vapahtajan eläväksitekevä ruumis oli naulittu.
Ristit löytäneillä ei kuitenkaan ollut mitään keinoa nähdä, mikä niistä oli Kristuksen. Jerusalemin piispa Makarios tunnisti oikean ristin kuolemaisillaan olleen naisen avulla. Kaksi muuta ristiä ei tehnyt tähän minkäänlaista vaikutusta, mutta kolmanteen koskiessaan nainen parani. Silloin kuningatar ja hänen koko hovinsa ylistivät pyhää ristiä ja suutelivat sitä hartaasti. Paikalle oli kerääntynyt paljon kansaa; kaikki halusivat päästä osallisiksi samasta armovoimasta tai päästä edes etäältä näkemään meidän pelastuksemme välikappaleen. Silloin piispa nousi korokkeelle, tarttui molemmin käsin ristiin ja nosti sen korkealle, niin että kaikki näkivät sen, kansan huutaessa suureen ääneen: ”Kyrie eleison! Herra armahda!”
Tästä tapahtumasta lähti liikkeelle pyhän ristin ylentämisen juhla, joka levisi kaikkiin kirkkoihin, ei ainoastaan tämän tapahtuman muistoksi vaan ennen kaikkea osoittamaan, että häpeän välineestä on tullut meidän ylpeytemme ja ilomme. Muistamalla piispan tekoa ja kohottamalla ristiä neljään ilmansuuntaan ”Herra armahda”-veisujen saattamana kristityt osoittavat, että ristille noustessaan Kristus tahtoi sovittaa kaikki kanssaan yhdistäen koko luomakunnan sen ylhäisimpiä korkeuksia, alhaisimpia syvyyksiä ja kaukaisimpia ääriä myöten omassa ruumiissaan, jotta meillä olisi Hänen kauttaan pääsy Isän luokse.
Keisari Diocletianuksen (284-305) vainon aikana pyhä Euthymius pakeni Roomasta vaimonsa ja 11-vuotiaan poikansa Crescentiuksen kanssa. Heidät otettiin kiinni Perugiassa ja lähetettiin takaisin Roomaan. Pyhää Crescentiusta kidutettiin, ja tuomari Turpiliuksen käskystä hänet mestattiin miekalla uskonsa tunnustamisen tähden. Tämä tapahtui Via Salarian varrella muutama päivä hänen isänsä marttyyrikuoleman jälkeen.
Pyhä keisarinna Plakilla (latinaksi Aelia Flavia Flacilla) oli espanjalaista syntyperää, keisari Teodosios Suuren (379-395) puoliso ja keisarien Arkadioksen (395-408) ja Honorioksen (395-423) äiti. Hän oli hurskas ja hyveellinen. Kaikessa hän pyrki noudattamaan Jumalan käskyjä. Hän ei ylpeillyt korkeasta asemastaan, vaan päinvastoin se sai hänet yhä palavammin rakastamaan hyväntekijäänsä Jumalaa.
Keisarinnan oli tapana käydä omin käsin hoivaamassa sairaita kirkon palvelukodeissa. Hän keitti heille ruokaa ja syötti heitä, pesi itse astiat ja suoritti muitakin palveluksia. Kun jotkut yrittivät estellä häntä, hän sanoi, että hänen kuului tällä tavoin omin käsin palvella sairaissa ja puutteenalaisissa Herraansa, joka oli lahjoittanut hänelle hänen korkean arvonsa.
Puolisolleen keisarille hänen oli tapana sanoa: ”Sinun tulee aina muistaa, mikä sinä olit, ennen kuin sinusta tuli keisari, ja mikä olet nyt. Jos jatkuvasti pidät tämän mielessäsi, et ole kiittämätön hyväntekijällesi Jumalalle, vaan hallitset aina Jumalan lakien mukaisesti valtakuntaa, jonka Hän on sinulle antanut. Tällä tavoin palvelet kaiken hyvän antajaa.”
Plakilla itse oli esikuvana kaikessa hyvässä sekä puolisolleen että muille, joiden kanssa oli tekemisissä. Näin hän auttoi heitäkin saavuttamaan iankaikkisen autuuden. Elettyään siveästi, nöyrästi ja rakkauden töitä harjoittaen hän nukkui rauhassa kuolonuneen syyskuun 14. päivänä vuonna 385.
+ + +
Samana päivänä on myös Johannes Krysostomoksen kuolinpäivä. Hänen muistoaan vietetään kuitenkin vasta 13. marraskuuta, jotta se ei jäisi ristin juhlan varjoon.
Pyhiesi rukouksien tähden Herra Jeesus Kristus armahda meitä. Aamen.