13.3.2023

Sävelmä
7. säv.
Paasto
Paastopäivä

Neljäs paastoviikko

P. Nikeforoksen, Konstantinopolin patriarkan, pyhäinjäännösten siirtäminen, v. 847

M. Kristiina Persialainen († 559)

Parimia

VI hetki

Jes. 14:24–32

Ep.

  1. 1. Moos. 8:21–9:7
  2. Sananl. 11:19–12:6

Jes. 14:24–32

24 Näin on Herra Sebaot vannonut: -- Mitä minä suunnittelen, se toteutuu, mitä minä päätän, se tapahtuu. 25 Olen päättänyt tuhota Assyrian omassa maassani. Omilla vuorillani minä poljen sen murskaksi, ja ies heltiää Israelin hartioilta ja valjaat sen olkapäiltä. 26 Tämä on päätökseni, joka koskee kaikkia maita. Tässä on käteni, koholla kaikkien kansojen yllä. 27 Kun Herra Sebaot on tehnyt päätöksen, kuka sen kumoaa? Kun hän on kohottanut kätensä, kuka estää sen iskun? 28 Kuningas Ahasin kuolinvuonna tuli tämä ennussana: 29 -- Älä iloitse, sinä Filistean maa, vaikka kurittajasi ruoska on katkennut! Sillä käärmeen suvusta versoo myrkyllinen kyy, ja sen hedelmänä syntyy siivekäs lisko. 30 Turvassa asettuvat levolle Israelin köyhät, maattomat lepäävät kuin karja minun niityilläni. Mutta sinut, Filistea, minä näännytän nälkään ja surmaan rippeetkin, joka ainoan. 31 Valita, portti! Huuda tuskaasi, kaupunki! Luovu toivosta, koko Filistean maa! Savupilvi vyöryy pohjoisesta, vihollisjoukko lähestyy, eikä sen riveistä kukaan jättäydy jälkeen. 32 Mitä on vastattava vieraan kansan lähettiläille? Että Herra on laskenut Siionin perustukset ja kurjimmatkin hänen kansastaan löytävät turvansa sieltä.

1. Moos. 8:21–9:7

21 Ja kun Herra tunsi uhrisavun tuoksun, hän sanoi mielessään: "Minä en enää koskaan kiroa maata ihmisen tähden, vaikka ihmisen ajatukset ja teot ovat pahat nuoruudesta saakka, enää en hävitä kaikkea elävää, niin kuin tein. 22 -- Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylvö eikä korjuu, ei vilu eikä helle, ei kesä eikä talvi, ei päivä eikä yö." 9:1 Jumala siunasi Nooan ja hänen poikansa ja sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa. 2 Kaikki villieläimet ja taivaan linnut, kaikki maan päällä liikkuvat eläimet ja meren kalat pelkäävät ja säikkyvät teitä ne on annettu teidän valtaanne. 3 Teidän ravintonanne olkoot kaikki olennot, jotka elävät ja liikkuvat. Ne kaikki minä annan nyt teille, niin kuin annoin teille vihreät kasvit. 4 Mutta lihaa, jossa vielä on jäljellä sen elämänvoima, veri, te ette saa syödä. 5 Ja jokaisen, joka vuodattaa teidän verenne, teidän elämänvoimanne, minä vaadin tilille. Minä vaadin tilille jokaisen eläimenkin. Vaadin tilille jokaisen ihmisen, joka vuodattaa lähimmäisensä veren. 6 -- Joka ihmisen veren vuodattaa, hänen verensä on ihminen vuodattava, sillä omaksi kuvakseen Jumala teki ihmisen. 7 Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää, lisääntykää ja levitkää yli maan."  

Sananl. 11:19–12:6

19 Oikeamielinen tavoittaa elämän. Joka pahaa etsii, etsii kuolemaa. 20 Väärämielistä Herra kammoksuu, nuhteetonta hän rakastaa. 21 Totisesti, paha ei rankaisua vältä, mutta vanhurskaan suku pelastuu. 22 Kultarengas sian kärsässä: kaunis nainen vailla ymmärrystä. 23 Hyvien toiveista koituu hyvää, pahojen halusta versoo vihaa. 24 Antelias antaa ja rikastuu yhä, saituri kitsastelee ja köyhtyy. 25 Joka toisia ruokkii, syö itse kyllin, joka tarjoaa vettä, saa itse juoda. 26 Joka aittansa sulkee, sitä kansa kiroaa, jonka vilja on kaupan, sitä kiitetään. 27 Joka etsii hyvää, löytää onnen, joka pahaan pyrkii, sen pahoin käy. 28 Tuhoon kulkee, joka rikkauteensa turvaa, mutta hurskaat ovat kuin vihannat lehvät. 29 Taivasalle jää, joka ei talostaan piittaa, viisaan orjaksi tyhmyri päätyy. 30 Hurskaudesta kasvaa elämän puu, viisaan sanat otetaan vastaan. 31 Hurskas saa palkkansa jo maan päällä, saati sitten jumalaton ja syntinen. 12:1 Joka rakastaa tietoa, rakastaa kuria, tyhmä se, joka nuhteita vihaa. 2 Hyvä ihminen on Herralle mieleen, mutta juonittelijan hän tuomitsee. 3 Vääryyden varassa ei kukaan kestä, mutta vanhurskas on vankasti juurillaan. 4 Kunnon vaimo on miehensä kruunu, kunnoton on kuin hivuttava tauti. 5 Hurskaiden aikeet ovat puhtaat, jumalattomilla on vilppi mielessä. 6 Väärämielisen sanat ovat tappava loukku, oikeamielisen puhe on pelastukseksi.

Päivän synaksario

13.3.

Pyhä Publios (Puplios) eli keisari Markus Aurelioksen (161–170) vainojen aikaan. Hän oli Ateenan piispana jonkin aikaa pyhän Dionysios Areiopagitan (3.10.) jälkeen. Eusebios mainitsee Publioksen Kirkkohistoriassaan. Pyhä Publios kuoli keisarin vainoissa ja hänen seuraajansa Ateenan piispanistuimelle oli Kodratos (Quadratus).

Kristiina Persialainen-nimisiä marttyyreita lienee kaksi eri henkilöä. Persian Nisibiksessä syntynyt neito Iazdoi oli Iazdin-nimisen maagin tytär. Hän kääntyi kristityksi ja sai kasteessa ”kristittyyn” viittaavan nimen Kristiina. Kun hän tunnusti uskonsa Kristukseen, hänet ruoskittiin kuoliaaksi. Pyhän Kristiinan marttyyrikuolema tapahtui 300-luvulla.

Toisissa lähteissä tänään muisteltava pyhä Kristiina eli 500-luvulla Karka d-Bet Slokhissa eli nykyisen Pohjois-Irakin Kirkukissa. Hän oli kaupungin johtajan tytär, ja alkuperäiseltä nimeltään Sira tai Sirina. Hän kääntyi kristityksi ja sai nimen Kristiina. Hänet kuristettiin kuoliaaksi Seleukia-Ktesifonin vankilassa vuonna 559.

Pyhästä Nikeforoksesta (2.6.) tuli Konstantinopolin patriarkka vuonna 806. Hän oli kiivas ikonien puolustaja, ja häneltä on säilynyt kolme kirjoitusta ikonoklasmia vastaan. Kun ikonoklastinen keisari Leo Armenialainen (813–820) tuli valtaan, pyhä Nikeforos karkotettiin Prokonnikseen vuonna 815. Siellä hän kuoli vuonna 828 ja hänet haudattiin Pyhän Teodoroksen luostariin.

Kun pyhästä Methodioksesta (14.6.) tuli Konstantinopolin patriarkka vuonna 842, hän välittömästi pyysi keisari Mikaelilta ja tämän äidiltä, pyhältä keisarinna Teodoralta (11.2.), luvan tuoda pyhän Nikeforoksen reliikit Konstantinopoliin. Patriarkka Methodioksen johtama pappien ja munkkien saattue lähti hakemaan pyhän Nikeforoksen reliikkejä Pyhän Teodoroksen luostarista.

Kun he löysivät reliikit, he huomasivat niiden olevan maatumattomia ja tuoksuvan hyviltä. Reliikit siirrettiin vuonna 846 Prokonniksesta Konstantinopoliin keisarillisella laivalla. Matkan ajan saattue lauloi hymnejä. Keisari Mikael ja koko senaatti olivat kynttilät käsissään vastassa laivaa, kun se saapui Konstantinopolin satamaan. He kunnioittivat pyhän Nikeforoksen pyhäinjäännöksiä, minkä jälkeen reliikit vietiin Hagia Sofian kirkkoon. Pyhän Nikeforoksen kunniaksi kirkossa vietettiin kokoöinen jumalanpalvelus. Lopulta reliikit siirrettiin Pyhien Apostolien kirkkoon. Pyhän Nikeforoksen käsiä säilytetään Athoksella serbialaisessa Hilandarin luostarissa.

Pyhiesi rukouksien tähden Herra Jeesus Kristus armahda meitä. Aamen.