Karjalan valistajat

Karjalan valistajien ja pyhittäjäisien yhteinen muistopäivä on Suomen ortodoksisen kirkon paikallisjuhla, jota vietetään lokakuun 31. ja marraskuun 6. päivän välisenä lauantaina. Päätöksen juhlan viettämisestä teki Suomen piispainkokous vuonna 1957, ja ekumeeninen patriarkaatti siunasi hankkeen. Jumalanpalvelustekstit laati apulaispiispa Paavali.

Suomen kirkossa yleisesti muisteltavia ja rakastettuja Karjalan valistajia ovat Sergei ja Herman Valamolaiset (28.6.), Arseni Konevitsalainen (12.6.), Aleksanteri Syväriläinen (30.8.) ja Trifon Petsamolainen (15.12.). Heidän lisäkseen tunnetaan noin 60 pyhää kilvoittelijaa, jotka ovat levittäneet ja vahvistaneet ortodoksista uskoa Karjalassa, Lapissa, Vepsän, Inkerin ja Äänisjoen sekä Vienajoen alajuoksun seuduilla. Monet heistä perustivat pieniä luostariyhteisöjä, joita toimi eri aikoina Karjalassa ja sen lähialueilla muutamia kymmeniä. Toisia näistä Karjalan alueen pyhistä on kunnioitettu vain paikallisesti eikä heistä ole säilynyt elämäkertatietoja. Toiset taas, esimerkiksi Zosima (17.4.), Savvati (27.9.) ja Herman Solovetskilaiset (30.7.), ovat yleisesti tunnettuja.

1300-luvulla Karjalan alueella kilvoittelivat ainakin Kiril Tšelmogorilainen (8.12.), Kornili Paleostrovilainen (19.5.), Lazar Muromilainen (8.3.) ja Vassian Krestomirilainen (3.9.). Myös Sergei ja Herman Valamolaiset perustivat Valamon luostarin viimeistään 1300-luvulla.

1400-luvun kilvoittelijoista tunnetaan Arseni Konevitsalaisen lisäksi Aleksanteri Oševenilainen (20.4.), Afanasi Muromilainen (8.3.) sekä Jeleazar, Nazari ja Jevmeni Muromilaiset (4.6.), Zosima, Savvati ja Herman Solovetskilaiset, Eufimi (Jefimi), Antoni ja Feliks Karjalanrantalaiset (Korelski, 18.4.), Avraami Paleostrovilainen (21.8.), Varlaam Vagalainen (19.6.) ja Kiriak Syrjäläinen (28.4.).

1500-luvun pyhistä merkittävin oli Aleksanteri Syväriläinen. Monet hänen aikanaan kilvoitelleet pyhät olivat joko hänen varsinaisia oppilaitaan tai muuten hänen vaikutuksensa alaisia. Heitä olivat Afanasi Säntämäläinen (18.1.), Adrian Ondrusovalainen (26.8.), Gennadi ja Nikifor Vasojärveläiset (9.2.), Makari Roomalainen (19.1.), Kornili Padanilainen (30.8.), Dionisi ja Ferapont Sermaksilaiset (30.8.), Kassian Solomannilainen (30.8.), Joona Jaasjärveläinen (22.9.), Joasaf Maasjärveläinen sekä Ojattijoella kilvoitelleet Ignati, Leonid ja Feodor (30.8.). Myös Aleksanteri Syväriläisen vanhempia Varvaraa ja Sergeitä (30.8.) kunnioitetaan pyhinä.

Muita 1500-luvun pyhiä ovat Antoni Siijokelainen (7.12.), Artemi Verkolalainen (20.10.) ja hänen sisarensa Paraskeva Piriminiläinen (28.10.), Joona Kliimolainen (6.6.), Pahomi Kenjärveläinen (teofanian jälkeisenä lauantaina), Varlaam Kierettiläinen (6.11.), Kassian Komelilainen (16.5.) ja Kiprian Storoževilainen (2.11.). Lapissa vaikuttivat Trifon Petsamolainen ja Feodorit Kuolalainen (17.8.) sekä Trifonin oppilas Joona (15.12.). Solovetskin luostarissa kilvoittelivat Jelisei Sumalainen (14.6.), Johannes ja Longin Jarengalaiset (3.7.) sekä Vassian ja Joona Pertominskilaiset (5.6.). Myös Moskovan metropoliitta pyhä Filip (9.1.) oli Solovetskin luostarin munkki. Novgorodin arkkipiispa Gennadi (4.12.) oli puolestaan kilvoitellut jonkin aikaa Valamon luostarissa.

1600-luvun pyhistä tunnetaan Joona Tuuheatukkainen (17.2.), Solovetskin munkit Jeleazar Anzerilainen (13.1.) ja Irinark Solovetskilainen (17.7.), Diodor Jurjemäkeläinen (27.11.), Avraami Keniläinen (7.6.), Jefrosin Sinozerilainen (20.3.) ja Makari Korkeajärveläinen (19.9.).

Karjalan pyhiin kuuluvaksi voidaan lukea myös Aleksanteri Nevski (23.11.), joka pysäytti roomalaiskatolisen kirkon etenemispyrkimykset 1200-luvulla. Laajemmassa mielessä suomensukuisten kansojen valistajiksi voidaan lisäksi lukea muun muassa komien eli syrjäänien valistaja Stefan Permiläinen (26.4.) ja hänen seuraajaansa Gerasim, Pitirim ja Joona (29.1.) sekä hantien eli ostjakkien keskuudessa vaikuttanut pyhittäjä Trifon Vjatkalainen (8.10.). Venäjän ja samalla myös Karjalan apostolina kunnioitetaan pyhää apostoli Andreasta (30.11.).

Karjalan pyhittäjäisät ja -äidit ovat vuosisadasta toiseen tulleet osallisiksi Jumalan valtakunnan ikuisesta pyhyydestä ja välittäneet sitä eteenpäin. Heidän elämäntyönsä hedelmänä Karjalaan nousi lukemattomia tsasounoita, kirkkoja ja luostareita. Ne ovat suomalaisen ortodoksisuuden synnyinsija, ja siksi Karjalalla on aina erityinen sija Suomen ortodoksien sydämessä.

0
0