{"id":2607,"date":"2023-09-11T18:51:36","date_gmt":"2023-09-11T15:51:36","guid":{"rendered":"https:\/\/ort.fi\/juhlavuosi\/?p=2607"},"modified":"2023-09-11T19:03:30","modified_gmt":"2023-09-11T16:03:30","slug":"kolttien-luottamusmies-veikko-feodoroffin-puhe-nuorten-planeetta-seminaarissa-luontokeskus-haltiassa-11-9-2023","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ort.fi\/juhlavuosi\/2023\/09\/11\/kolttien-luottamusmies-veikko-feodoroffin-puhe-nuorten-planeetta-seminaarissa-luontokeskus-haltiassa-11-9-2023\/","title":{"rendered":"Kolttien luottamusmies\u00a0Veikko Feodoroffin\u00a0puhe\u00a0Nuorten planeetta -seminaarissa Luontokeskus Haltiassa 11.9.2023"},"content":{"rendered":"
Kuuntele<\/span><\/span><\/span><\/span><\/a><\/div>
\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Teid\u00e4n Kaikkipyhyytenne patriarkka Bartolomeos, arvoisat kuulijat!<\/p>

Kolttakansa pohjoisimmassa Suomessa on kiitollinen Suomen ortodoksiselle kirkolle sen osoittamasta huolenpidosta. Kiit\u00e4n my\u00f6s Teid\u00e4n Kaikkipyhyytt\u00e4nne siit\u00e4 rakkaudesta, jota olette osoittanut kansaamme ja sen historiaa kohtaan. Muistamme viel\u00e4 hyvin vierailunne Sevettij\u00e4rvelle edesmenneen arkkipiispa Johanneksen 70-vuotisjuhlan yhteydess\u00e4.<\/p>

Puheessani tuon n\u00e4k\u00f6kohtia ilmastonmuutoksen vaikutuksista meille kolttasaamelaisille.<\/p>

Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuper\u00e4iskansa. Saamelaisten alkuper\u00e4iskansa asema on vahvistettu Suomen perustuslaissa, jonka 17 \u00a7 mukaan saamelaisilla alkuper\u00e4iskansana on oikeus yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 omaa kielt\u00e4\u00e4n ja kulttuuriaan. Saamelaisilla on ollut vuodesta 1996 l\u00e4htien kotiseutualueellaan kielt\u00e4\u00e4n ja kulttuuriaan koskeva perustuslain mukainen itsehallinto. Saamelaisten itsehallintoon kuuluvia teht\u00e4vi\u00e4 hoitaa saamelaisten vaaleilla valitsema parlamentti, Saamelaisk\u00e4r\u00e4j\u00e4t. Kolttien kyl\u00e4kokous, Saa\u02b9mi siids\u00e5\u00e5bbar, puolestaan on kolttasaamelaisten perinteinen ja ikiaikainen itsehallintoj\u00e4rjestelm\u00e4, joka pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n kolttasaamelaisten kylien yhteiset kyl\u00e4kokoukset, jotka ovat j\u00e4rjestelm\u00e4n ylin p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4 elin, sek\u00e4 kokouksissa kolmeksi vuodeksi kerrallaan valittavat kyl\u00e4kohtaiset kolttaneuvostot. Kyl\u00e4kokousj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 johtaa kolmen vuoden v\u00e4lein vaalilla valittava kolttien luottamusmies.<\/p>

Saamen kielet ovat Euroopan alkuper\u00e4iskieli\u00e4, joita puhutaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Kaikki Suomessa puhutut saamen kielet, koltansaame, inarinsaame ja pohjoissaame, ovat uhanalaisia kieli\u00e4, mutta h\u00e4vi\u00e4misvaarassa ovat erityisesti koltansaame ja inarinsaame. Me kolttasaamelaiset olemme saamelaisten pieni v\u00e4hemmist\u00f6. Koltansaamen kieli ja kulttuuri ovat eritt\u00e4in uhanalaisia: joidenkin arvioiden mukaan koltansaamea puhuu en\u00e4\u00e4 noin kolmesataa henkil\u00f6\u00e4. Koltansaamen kielt\u00e4 on elvytetty ja elvytet\u00e4\u00e4n esimerkiksi kielipes\u00e4toiminnan ja muun muassa Saamelaisalueen koulutuskeskuksen aikuisille suunnattujen lyhytkurssien ja vuoden kest\u00e4v\u00e4n koltansaamen kielen ja kulttuurin opintojen avulla. Sevettij\u00e4rvell\u00e4 on edelleen el\u00e4v\u00e4 kieliyhteis\u00f6, jota tulisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kielenelvytysty\u00f6ss\u00e4. Aktiivinen kieliymp\u00e4rist\u00f6 on kielen ja kulttuurin s\u00e4ilymisen elinehto, ilman sit\u00e4 kieli kuihtuu ja kulttuuri sulautuu valtakulttuuriin askel kerrallaan. Pienen kansan kielen ja kulttuurin sulauttaminen valtakulttuuriin voi tapahtua v\u00e4hinerin ilman suurempaa huomiota, kun se tapahtuu usealta taholta samaan aikaan nakertamalla.<\/p>

Suomessa saamelaisten kotiseutualue sijaitsee Napapiirin pohjoispuolella ja meid\u00e4n kolttasaamelaisten kolttalaissa m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4 koltta-alue Inarin kunnassa. Olen poromies N\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00f6n paliskunnassa Inarin kunnan pohjoisosassa, paliskuntamme rajoittuu etel\u00e4ss\u00e4 Inarinj\u00e4rveen ja pohjoisessa Utsjoen kuntaan sek\u00e4 Norjaan. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 paikalla on my\u00f6s nuori poronhoitaja Kaisja Semenoja V\u00e4ts\u00e4rin paliskunnasta, joka on meid\u00e4n naapuripaliskunta it\u00e4puolella rajoittuen Norjaan ja samoin etel\u00e4ss\u00e4 Inarinj\u00e4rveen. Paliskunnissamme harjoitetaan kolttasaamelaista poronhoitoa, ty\u00f6kielen\u00e4 on koltansaame. Poronhoito perustuu kest\u00e4v\u00e4\u00e4n luonnonlaitumien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, porom\u00e4\u00e4r\u00e4t t\u00e4ytyy sopeuttaa laidunten kestokykyyn ja hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on porojen luontaisen laidunkierron mahdollistaminen. Laitumet jaetaan p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti kes\u00e4- ja talvilaitumiin, jolloin porot palkivat kes\u00e4ll\u00e4 paliskunnan pohjoisosien puuttomilla tuntureilla ja
soilla sek\u00e4 talvisin poroerotusten j\u00e4lkeen etel\u00e4osissa mets\u00e4isill\u00e4 outamailla, jossa t\u00e4rkein ravintoaine on j\u00e4k\u00e4l\u00e4.<\/p>

Arktinen alue l\u00e4mpenee muuta maailmaa nopeammin. Tutkimusten mukaan ilmasto alueellamme l\u00e4mpenee kaksi kertaa, joidenkin tutkimusten mukaan jopa nelj\u00e4 kertaa, nopeammin kuin muualla maailmassa. Saamelaisten elinkeinot ja kulttuuri ovat kehittyneet arktisissa olosuhteissa. Talvella \u2013 kuten kaikilla saamelaisten kahdeksalla vuodenajalla \u2013 on oma t\u00e4rke\u00e4 merkityksens\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapakulttuurissamme. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen voidaan n\u00e4hd\u00e4 saamelaisille kulttuurisena muutosprosessina. Nykyvauhdilla muutos on nopeampaa kuin mihin kulttuuri voi sopeutua.<\/p>

Arktiset alkuper\u00e4iskansat ovat havainnoineet olosuhteiden muuttuneen ja ovat joutuneet sopeuttamaan elinkeinojaan muuttuviin olosuhteisiin. Tutkimusaineiston mukaan havaitut muutokset koskevat erityisesti vuodenaikojen pituuksia, talven l\u00e4mpenemist\u00e4 ja kasvillisuuden ja s\u00e4\u00e4olosuhteiden muuttumista. T\u00e4llaista havainnointia me poromiehet teemme p\u00e4ivitt\u00e4in, jotta pystyisimme reagoimaan laidunten k\u00e4ytett\u00e4vyyteen vaikuttaviin tekij\u00f6ihin. Esimerkiksi alkutalven suojas\u00e4\u00e4 ja vesisade voi pilata koko talveksi tiettyjen alueiden hy\u00f6dynt\u00e4mismahdollisuuden porojen paimennuksessa. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen keinoiksi olemme joutuneet ottamaan lis\u00e4ruokinnan, teknologian hy\u00f6dynt\u00e4misen, siitaj\u00e4rjestelm\u00e4n k\u00e4yt\u00f6n ja olemme
joutuneet my\u00f6s muuttamaan poroty\u00f6mallia pysyv\u00e4sti. Sopeutumistoimilla on ollut kulttuurisia ja yhteis\u00f6llisi\u00e4 vaikutuksia.<\/p>

Olosuhteiden muutoksilla ja sopeutumistoimilla on ollut perinteist\u00e4 tietoa heikent\u00e4v\u00e4 vaikutus, ja s\u00e4\u00e4olosuhteiden arvaamattomuus on lis\u00e4nnyt onnettomuusriskej\u00e4 ja muuttanut perinteisen vuodenaikaiskierron j\u00e4sentymist\u00e4. En\u00e4\u00e4 ei voida vanhojen merkkien mukaan tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 tulevista olosuhteista – talven tulo on hyvin vaihtelevaa, lumen koostumus on muuttunut ja l\u00e4mp\u00f6tilavaihtelut ovat todella suuria. Arktisten alkuper\u00e4iskansojen havainnot ovat hyvin yhtenev\u00e4isi\u00e4 meid\u00e4n saamelaisten havaintoihin.<\/p>

Tutkimuksissa on osoitettu, ett\u00e4 poronhoito on elinkeinona sopeutuvainen ilmastonmuutokseen, mutta hyvin uhanalainen kulttuurisena el\u00e4m\u00e4ntapana. Me saamelaiset olemme huolissamme perinteisen tiedon s\u00e4ilymisest\u00e4 ja siirtymisest\u00e4 sukupolvelta toiselle ilmastonmuutoksen, kilpailevien maank\u00e4ytt\u00f6muotojen, taloudellisten reunaehtojen ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n luomassa ristipaineessa. T\u00e4h\u00e4n kulttuuriseen muutokseen on luotava opetuksessa ja viranomaistoiminnassa keinoja, joilla voidaan tukea saamelaisten perinteisen tiedon s\u00e4ilymist\u00e4 ja siirtymist\u00e4 sukupolvelta toiselle. Onneksi perinteinen tieto on v\u00e4hitellen nousemassa samanarvoiseksi muiden tieteentoimijoiden \u00e4\u00e4nen kanssa.<\/p>

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4viss\u00e4 menetelmiss\u00e4 on huomattavia kielteisi\u00e4 vaikutuksia meille saamelaisille. Vihre\u00e4n siirtym\u00e4n nimiss\u00e4 tapahtuva tuulivoimarakentaminen, uudet kaivokset sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6resurssien siirt\u00e4minen pois saamelaisyhteis\u00f6n k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 vaikuttavat suoraan, ep\u00e4suorasti tai v\u00e4lillisesti saamelaiskulttuurin elinolosuhteisiin ja sopeutumismahdollisuuksiin. Kustannusten kasvu, investointitarpeet ja perinteisten elinkeinojen harjoittamisen vaikeutuminen ovat suoraa seurausta n\u00e4ist\u00e4 mahdollisista suurista ymp\u00e4rist\u00f6hankkeista. Me kolttasaamelaiset emme halua maillemme t\u00e4llaisia kulttuuriimme ja el\u00e4m\u00e4ntapaamme kuuluvien elinkeinojen eli poronhoidon, kalastuksen, mets\u00e4styksen ja ker\u00e4ilyn edellytyksi\u00e4 uhkaavia hankkeita. Kulttuurimme on jo nyt \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalainen. Puhdas luonto ja vesi on alueemme suuri rikkaus, vastustamme jyrk\u00e4sti pyh\u00e4n luonnon riist\u00e4mist\u00e4 ja luontokadon edist\u00e4mist\u00e4.<\/p>

Ilmastonmuutos on globaali uhka koko ihmiskunnalle, alkuper\u00e4iskansat ja siin\u00e4 me pieni kolttasaamelainen v\u00e4hemmist\u00f6 olemme ensimm\u00e4isin\u00e4 k\u00e4rsim\u00e4ss\u00e4 sen negatiivisista vaikutuksista. Teemme osamme t\u00e4m\u00e4n ilmi\u00f6n hillitsemisess\u00e4, mutta toivomme, ett\u00e4 ne todelliset vastuulliset tahot tekev\u00e4t enemm\u00e4n ja j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t elinymp\u00e4rist\u00f6mme rauhaan ja toimimaan t\u00e4rkein\u00e4 hiilinieluina ja puhtaan luonnon resursseina.<\/p>

Teid\u00e4n Kaikkipyhyytenne, haluan t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 tuoda esille huolen, joka meill\u00e4 on koskien l\u00e4hell\u00e4 rajaa Norjan puolella sijaitsevaa pyh\u00e4n Georgioksen kappelia. Se on rakennettu 1500-luvulla ja tradition mukaan ollut pyhitt\u00e4j\u00e4 Trifonin Petsamolaisen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Kappelin ja maa-alueen omistaa paikallinen kunta. Nyt moneen vuoteen emme ole p\u00e4\u00e4sseet rukoilemaan tuohon historialliseen kappeliin, joka on aina ollut rakas paikka kolttakansalle. Ymm\u00e4rr\u00e4n, ett\u00e4 Norja
kuuluu arvoisan metropoliitta Kleopaksen alueeseen enk\u00e4 lainkaan luule h\u00e4nen vastustavan kappelin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Tahdon t\u00e4ss\u00e4 vain saattaa Teid\u00e4n Kaikkipyhyytenne ja arvoisan metropoliitta Kleopaksen tietoon, ett\u00e4 aiomme vedota kunnan viranomaisiin, ett\u00e4 kappeli saataisiin ainakin kes\u00e4aikaan auki ja ett\u00e4 me kolttasaamelaiset ja muut pyhiinvaeltajat voisimme ajoittain rukoilla siin\u00e4. Pyyd\u00e4mme t\u00e4ss\u00e4 pyhi\u00e4 esirukouksianne.<\/p>

Kiitos!<\/p>

Veikko Feodoroff, kolttien luottamusmies<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

<\/p>\n

Kuuntele<\/span><\/span><\/span><\/span><\/a><\/div>\n
Teid\u00e4n Kaikkipyhyytenne patriarkka Bartolomeos, arvoisat kuulijat! Kolttakansa pohjoisimmassa Suomessa on kiitollinen Suomen ortodoksiselle kirkolle sen osoittamasta huolenpidosta. Kiit\u00e4n my\u00f6s Teid\u00e4n Kaikkipyhyytt\u00e4nne siit\u00e4 rakkaudesta, jota olette osoittanut kansaamme ja sen historiaa kohtaan. Muistamme viel\u00e4 hyvin vierailunne Sevettij\u00e4rvelle edesmenneen arkkipiispa Johanneksen 70-vuotisjuhlan yhteydess\u00e4. Puheessani tuon n\u00e4k\u00f6kohtia ilmastonmuutoksen vaikutuksista meille kolttasaamelaisille. Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa […]<\/div>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2607","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/juhlavuosi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2607","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/juhlavuosi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/juhlavuosi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/juhlavuosi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/juhlavuosi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2607"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/ort.fi\/juhlavuosi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2607\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2621,"href":"https:\/\/ort.fi\/juhlavuosi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2607\/revisions\/2621"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/juhlavuosi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2607"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/juhlavuosi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2607"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/juhlavuosi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2607"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}