Hallinto

TAVOITE- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2022–2026

Johdanto

Joensuun ortodoksisen seurakunnan tavoite- ja toimintasuunnitelma 2022–2026 rakentuu Suomen ortodoksisen kirkon tavoite- ja toimintasuunnitelman 2021–2025 pohjalle. Se kuvaa, miten Joensuun ortodoksinen seurakunta toteuttaa paikallisesti kirkon suunnitelmaa.

Suomen ortodoksisen kirkon missiossa kirkon tehtävä on julistaa ilosanomaa Kristuksessa ja johdattaa pelastukseen. Näiden kirkon ja seurakunnan perustehtävien rinnalle on nostettu vastuun kantaminen luomakunnasta. Luomakunnan huomioiminen osana missiota ohjaa seurakuntaa vastuun kantamiseen luomakunnasta kaikissa toimintamuodoissaan.

Seurakuntatyötä tekevät ammattitaitoinen henkilöstö ja vapaaehtoiset yhdessä. Luottamuselimet ovat osa vapaaehtoistyötä, ja niiden tehtävänä on tukea jatkuvasti henkilöstön ja vapaaehtoisten tekemää työtä.

Tämä suunnitelma on syntynyt luottamuselinten jäsenistä ja henkilöstöstä koottujen työryhmien työskentelyn pohjalta.

Seurakunnan kaikkien toimintamuotojen yhteinen perusta on jumalanpalveluselämä, koska kirkon luovuttamaton tehtävä on johdattaa ihmiset pelastukseen. Siksi kirkkovuoden jumalanpalveluselämä on nyt erillinen osio, jolle toimintamuodot perustavat vuosittaisen toimintansa. Kirkkovuosi, juhlineen ja tapahtumineen, tarjoaa mahdollisuuden koota seurakuntalaisia luontevasti yhteisiin toimintoihin erilaisilla kokoonpanoilla.

Kunkin toimintamuodon alussa kuvataan tehtäväkenttää ja sen nykyistä toteuttamistapaa. Seuraavaksi kuvataan niitä ajatuksia, miten toimialat haluavat edistää, kehittää tai muuttaa toimintaansa – luoda tavoitteita.

Tavoiteosiossa kuvataan yleisluonteisesti niitä toimenpiteitä, joilla tavoitteisiin pyritään (esim. laajentamalla jumalanpalvelusrepertuaaria taikokoamalla seurakunnan alueen nuoret vuosittain yhteiseen tapahtumaan).  Pidemmän tähtäimen suunnitelmien tulee tarjota sen verran konkreettisuutta, että vuositason suunnitelmissa voidaan päättää, mitä ne kunakin vuonna tarkoittavat ja milloin asetettuja tavoitteita toteutetaan. Samalla se toimii myös sitoutumisen ja sitouttamisen välineenä.

Seurakunnan suuri tavoite on vahvistaa sen toimintamuotojen kautta seurakuntalaisten osallisuutta vuosittaisesta kirkon elämästä. Kirkkovuoden juhlat ja tapahtumat, tarjotessaan konkreettista tekemistä, voivat tuoda kaikenlaiset ihmiset luontevasti yhteen. Samalla, kun ne tarjoavat ideoita tai jopa valmista tekemistä eri toimintamuodoille, vapauttavat ne myös energiaa niiden oman erillisen toiminnan suunnitteluun.

Huomionarvoista on se, että kirkon missiossa vastuu luomakunnasta on nostettu samanarvoiseksi ilosanoman julistamisen ja pelastukseen johdattamisen rinnalle. Tämä ohjaa seurakuntaa kantamaan vastuuta luomakunnasta sen kaikilla tasoilla.

SEURAKUNTAELÄMÄN PERUSTA – JUMALANPALVELUSELÄMÄ 

”Turvataan korkeatasoinen jumalanpalveluselämä”

Jumalanpalveluselämä on kaiken seurakunnassa tapahtuvan toiminnan ydin, perusta, joka sisältyy kaikkeen muuhun toimintaan.  Perustehtävää toteuttava seurakunta kutsuu yhteen kaikkia ihmisiä – niin omia kuin muita lähimmäisiä – kaikkialla seurakunnassa toimitettavilla jumalanpalveluksilla, alueiden omaleimaisuus huomioiden.

Joensuun ortodoksinen seurakuntaon laaja. Sen suurimmat keskukset ovat Joensuun kaupunki ja Ilomantsin kappeliseurakunta. Näiden lisäksi ovat pohjoiset alueet (Kontiolahti, Eno ja Lieksa), itäinen Vaara-Karjalan alue (Kiihtelysvaara ja Tuupovaara) sekä eteläinen Keski-Karjalan alue (Kitee, Tohmajärvi, Pyhäselkä ja Rääkkylä).

Jumalanpalveluselämän arvokkuus on keskeisin työtä ohjaava tekijä, johon liittyvät hyvä valmistautuminen toimittamiseen, siinä opettamiseen ja laulamiseen. Näiden tehtävien onnistunut hoitaminen edellyttää sekä asianmukaista koulutusta että ammattitaitoa ja sen myötä riittävää mahdollisuutta kehittää osaamista keskeisenä osana työtä. Hyvin hoidettu jumalanpalveluselämä kutsuu sekä nykyisiä jäseniä että kirkostamme kiinnostuneita lähestymään seurakuntaa ja saa siten seurakunnan elävöitymään.

Jumalanpalveluksia lähetetään myös verkon kautta. Hajallaan asuville, eri syistä estyneille seurakuntalaisille sekä kirkosta kiinnostuneille ne ovat edelleenkin merkittävä kohtaamisen kanava.

Tavoitteet ja toimenpiteet

  • Ihmisten osallisuutta seurakunnan jumalanpalveluselämästä edistetään
    • vahvistamalla mm. praasniekkaperinnettä kutsumalla eri toimialueita ja jäseniä mukaan osallistumaan juhlien valmisteluun ja toteuttamiseen
    • vahvistamalla ristisaattojen näkyvyyttä toteuttamalla niitä laajemmin seurakunnassa
    • laajentamalla jumalanpalvelusrepertuaaria erityisesti maallikoiden toimittamiin palveluksiin. Palvelusten toimittamiseen opastetaan ja ohjataan jatkuvasti ja sen luontevana osana on kansanlaulun lisääminen.
    • parantamalla liturgian jälkeistä yhteyttä mm. luomalla kirkkokahvikäytänteille toimiva ja kevyt malli, joka kannustaa niiden järjestämiseen.
  • Jumalanpalvelusten toimittamisen laatua parannetaan
    • tukemalla papiston ja kirkkomuusikoiden ammatillista osaamista ja kehittymistä mahdollisuudella saada säännöllistä, työajalla tapahtuvaa, ammattitaitoa edistävää koulutusta.
  • Seurakunnassa luodaan hyvät edellytykset tavoitteelliselle kirkkomusiikkityölle
    • huolehtimalla laulukasvatuksen (harjoittelun) säännöllisyydestä
    • huolehtimalla kuorotoiminnan aikataulutuksesta sekä sisällöistä (kirkolliset juhlat, konsertit)
    • kokoamalla kirkkolaulajia vuosittain yhteen seurakunnan eri alueilta harjoittelemaan tai esim. nuorten lauluviikonloppuun, konserttiin yms.
    • turvaamalla toiminnan riittävä rahoitus.
  • Tehdään pyhän Johannes Sonkajanrantalaisen perinne näkyväksi
    • lisäämällä Vaara-Karjalan väestön, Joensuun, Ilomantsin ja pyhän Johannes Sonkajanrantalaisen seuran yhteistyötä
    • toteuttamalla kesäpraasniekka Profeetta Hannan kirkossa Sonkajanrannalla.
KASVATUS JA OPETUS

”Kutsuva ja kukoistava kirkko on kasvava kirkko, joka toimii ekumeenisesti ympäröivässä yhteiskunnassa”

Lapset ja nuoret ovat kirkon tulevaisuus. Kirkon kasvatus tapahtuu seurakunnallisen toiminnan lisäksi mm. kodeissa sekä kouluissa uskonnonopetuksen muodossa. Kasvatustyö ei rajoitu vain lasten ja nuorten keskuuteen, vaan yhtä lailla aikuisväestö tarvitsee huolellisesti punnittua ja toteutettua opetusta liittyipä se nykyisten jäsenten tai kirkostamme kiinnostuneiden keskuudessa tehtävään työhön.

Kaiken kasvatustyön tavoitteena on kutsua ihmisiä kirkon elämän osallisuuteen. Seurakunnalla on aina jotakin annettavaa kaikille, mutta sen löytäminen tai oikeanlainen tarjoaminen eivät ole itsestäänselvyyksiä. Nykyajan haasteet koskettavat myös ortodoksista kirkkoa, jonka on toimittava sen eteen, että kirkon jäsenet sekä hengellistä kotia etsivät löytäisivät tiensä luontevasti seurakuntaan ja oppisivat näkemään sen osana elämäänsä.

Joensuun seurakunnassa on paljon lapsia ja nuoria (yli 1400 alle 20-vuotiasta). Seurakunnalla on myös erityinen resurssi, päätoiminen ammattitaitoinen nuorisotyöntekijä sekä nuorisotyöhön osallistuvat pappi ja kanttori, jotka tukevat seurakunnan eri alueiden vastuutyöntekijöiden ja vapaaehtoisten tekemää kasvatustyötä. Seurakunta tavoittaa lapsia ja nuoria mm. kerhotyön, leirien ja erilaisten tapahtumien kautta. Koulunsa aloittavat siunataan koulumatkalle, ylioppilaat saavat valkolakin seurakuntansa lahjana, ja kristinoppileirin käy suurin osa seurakunnan nuorista. Nämä kaikki ovat lyhyitä ohikiitäviä hetkiä, joissa seurakunta tavoittaa luontevasti nuoriaan sekä heidän huoltajiaan. On ensiarvoisen tärkeää, ettei kosketus rajoitu vain näihin lyhyisiin hetkiin. Lapset ja nuoret ovat osa perhettään ja liittävät aina mukaansa vähintään yhden vanhemman. Sen vuoksi on tärkeää, että seurakunta huomioi myös heidät, joista lapset ja nuoret ovat riippuvaisia.

Uskonnonopettajat sekä uskontoa opettavat luokanopettajat ovat merkittävä potentiaali tavoiteltaessa ortodoksisen uskonnonopetuksen piirissä olevia seurakuntalaisia. Seurakunta on säännöllisesti yhteydessä opettajiin, ja seurakunnassa on etsittävä jatkuvasti keinoja, joilla heidät saadaan mukaan ideoimaan ja toteuttamaan tapoja nuorten tavoittamiseksi.

Joensuun seurakunnan erityinen resurssi on sen alueella sijaitseva yliopisto ja teologikoulutus. Se tarjoaa erityisiä mahdollisuuksia opetus- ja kasvatustyölle mm. ortodoksisen seminaarin kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Parhaimmillaan se hyödyttää sekä seurakuntaa että opiskelijoita, jotka auttaessaan seurakuntaa voivat kokeilla siipiään sen toiminnassa. Teologikoulutus liittyy läheisesti myös oppilaitostyöhön. Joensuu on iso koulutuskaupunki, ja sinne muuttaa vuosittain monia ortodoksiopiskelijoita.

Kaikessa kasvatus- ja opetustyössä käydään kilpailua ihmisten ajankäytöstä. Siksi on välttämätöntä, että seurakunnan toiminta on ajoissa suunniteltua, selkeästi ajoitettua sekä sisällöllisesti kohdennettua. Välittäminen, kuunteleminen ja hyväksyvä asennoituminen ovat merkittäviä kohtaamisen välineitä. Seurakuntalaiselle annettu vаstuutehtävä tapahtuman järjestämisessä voi olla kiinnostava tapa kutsua nuoria sekä aikuisia mukaan toimintaan. Parhaimmillaan siinä voivat yhdistyä sekä järjestäjän avuntarve että seurakuntalaisen kokemus omasta tarpeellisuudestaan yhteisölle.

Tavoitteet ja toteuttamistavat

  • Kirkkovuoden kulku ohjaa kasvatus- ja opetustyötä ja sisältyy sen eri toimintamuotojen ohjelmaan riittävän usein ”lukukaudessa”.
  • Kutsutaan eri-ikäisiä, perheellisiä ja yksin asuvia seurakunnan jäseniä koolle yhteisen tekemisen ääreen
    • kokoamalla normaalin toimintakauden jumalanpalvelusten yhteyteen esim. kirkkokahveja valmistamaan 
    • järjestämällä vuosittain isompi tapahtuma (esim. praasniekka), jonka valmistelussa on riittävästi luontevaa tekemistä ja vastuita kaikenikäisille seurakuntalaisille.
  • Nuorten ortodoksista identiteettiä vahvistetaan
    • kokoamalla seurakunnan nuoret vuosittain yhteiseen tapahtumaan ja suomalla kokemus, että meitä ortodoksinuoria on enemmän kuin ehkä omalla kotiseudulla
    • kutsumalla heitä mukaan samoihin vapaaehtoistyön ja toiminnan muotoihin, joita seurakuntatyön eri toimialoilla on tarkoitus toteuttaa.
  • Koulun ja perheiden kohtaamiseen panostetaan enemmän. Virpovitsojen siunaukset ja koululaisten pääsiäisliturgiat pidetään arvossa. Opettajien kanssa tehtävää yhteistyötä parannetaan
    • huomioimalla uskontoa opettavia kutsuen heitä vuosittain yhteiseen tilaisuuteen kiittäen heitä arvokkaasta työstä
    • pohtimalla yhteisesti, miten opetus ja kirkon työ voivat hyödyttää mahdollisimman hyvin toisiaan.
  • Lapsiperheiden osallistuminen palveluksiin nostetaan arvoon
    • osoittamalla tukea, myötätuntoa sekä auttavaa kättä lapsiaan kirkkoon tuovia vanhempia kohtaan
    • jatkamalla liturgiakerhon toimintaa
  • Lasten, nuorten, perheiden ja yksin asuvien suhdetta omaan seurakuntaan vahvistetaan
    • lisäämällä seurakunnan työntekijöiden (papit ja kanttorit) osallistumista lapsi-, nuoriso- ja perhetyöhön, jotta he tulisivat tutummiksi ja helpommin lähestyttäviksi
    • kutsumalla yksinäisiä ja perheitä seurakunnan toimintaan ja järjestämällä heille kokoontumisia (esim. leiri).
  • Aikuiskasvatusta ja katekumeeniopetusta tuodaan lähemmäksi toisiaan
    • edistämällä katekumeenien osallisuutta seurakuntayhteisössä jo ennen mahdollista kirkkoon liittymistä sekä mahdollisen kirkkoon liittymisen jälkeen.
  • Aikuiskasvatuksessa vapaaehtoistyöhön panostetaan merkittävästi enemmän. Seurakunnan on motivoidakseen kyettävä aina kertomaan syy, miksi se kutsuu mukaantoimintaansa. Tavoitteen tueksi on huolehdittava
    • vapaaehtoisille soveltuvien tehtävien hyvästä suunnittelusta
    • vapaaehtoisten huomioimisesta riittävän usein ja sopivalla tavalla
    • että vapaaehtoisuus perustuu vapaaehtoisen omaan motivaatioon, osaamiseen ja kokemukseen osallisuudesta seurakunnan toiminnan kehittämiseen.
  • Teologian opiskelijoiden ja koulutuksen tarjoamia mahdollisuuksia pyritään hyödyntämään kaikessa seurakunnallisessa kasvatuksessa ja opetuksessa yllä olevan vapaaehtoistyön hengessä kutsumalla mukaan
    • aikuiskasvatuksen ja nuorisotyön suunnitteluun ja toteuttamiseen
    • diakoniatyön toteuttamiseen
    • oppilaitostyön kehittämiseen.
  • Lapsi- ja nuorisotyön sekä aikuiskasvatuksen suunnittelua terästetään
    • miettimällä toiminnan eri teemoja ja tarkentamalla niiden sisältöjä, jotta toiminnasta voidaan tiedottaa kutsuvasti
    • suunnittelemalla hyvissä ajoin koko kauden kokoontumisajat, -paikat ja toiminta-ajatus sekä ohjaajat
    • edellä olevat periaatteet myös leiritoimintaan
    • laatimalla kasvatustyön viestintäsuunnitelma, jossa päätetään toimivat viestintäkanavat kullekin kohderyhmälle.
MONIKULTTUURINEN TYÖ

”Huolehditaan kirkon kulttuuriperinnöstä ja elävästä traditiosta”

Joensuun ortodoksisen seurakunnan monikulttuurinen työ painottuu suurimman maahanmuuttajaryhmän eli venäjänkielisten parissa tehtävään työhön. Seurakunnassa on venäjänkielentaitoiset pappi ja kanttori. Venäjänkielisten lisäksi seurakunnassa on yli kymmentä eri äidinkieltä puhuvia jäseniä, joista kreikan- ja englanninkielisiä pystytään kohtaamaan heidän äidinkielellään. Muitakin ryhmiä pystytään lähestymään ainakin englanniksi. Eri kulttuuritaustojen näkyminen seurakunnassa tekee kulttuuriperinnöstä elävän ja rikkaan.

Jumalanpalveluselämässä huomioidaan pääasiassa venäjänkielinen väestö toimittamalla kuukausittain sekä kirkkoslaavinkielisiä että kaksikielisiä jumalanpalveluksia. Seurakunnassa toimii kirkkoslaavinkielinen kuoro ja venäjänkielinen opintopiiri. Venäjänkielinen viestintä toteutuu v-kontakte-sivustolla.

Monikulttuurisessa työssä tuetaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä. On hyvä muistaa, että seurakunta on yhteisö, joka ottaa suojiinsa kaikki kansallisuudet ja sitä kautta ilmentää kirkon universaalia perusolemusta. Eri perinteiden kohtaaminen laajentaa ymmärrystä ortodoksisuudesta ja rikastuttaa seurakuntaelämää.

Tavoitteet ja toteuttamistavat

  • Seurakunta painottaa monikulttuurisessa työssä enemmän kirkon perusajatusta koota kaikkia jäseniä yhteen samanaikaisesti. Tähän pyritään
    • kutsumalla yhdenvertaisesti samoihin vapaaehtoistyön ja toiminnan muotoihin, joita seurakuntatyön eri tehtäväaloilla on tarkoitus toteuttaa
    • huomioimalla maahanmuuttajaväestö jumalanpalveluksissa kaikkialla seurakunnassa aina tilanteen mukaan
    • kannustamalla työntekijöitä tutustumaan seurakuntalaisten kulttuuritaustaan ja mahdollisuuksien mukaan myös kieleen.
LÄHIMMÄISEN PALVELEMINEN

”Lisätään etsivää” ja läsnäolevaa ”diakoniatyötä”

Diakonia on kirkon toimintaa lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. Perustehtäväänsä toteuttavassa seurakunnassa diakoniatyö on keskeisessä osassa ja kuuluu kaikille. Diakonia kumpuaa liturgiasta. Osallisuus eukaristiasta rohkaisee ja kehottaa meitä kohtaamaan lähimmäisemme välittäen ja lempeydellä.

Joensuun seurakunnalla on päätoiminen ja ammattitaitoinen diakoniatyöntekijä sekä diakoniatyöstä vastaava pappi. He toimivat yhdessä diakoniatoimikunnan kanssa sekä organisoivat ja ohjaavat seurakunnan lähimmäispalvelun vapaaehtoistyötä. He myös tukevat seurakunnan eri alueiden vastuutyöntekijöiden ja vapaaehtoisten työtä.

Seurakunnan diakoniatyö on monipuolista. Työmuotoihin kuuluvat mm. apua tarvitsevien henkinen ja taloudellinen tukeminen, yhteistyö eri organisaatioiden kanssa, päiväpiiritoiminta, ruoka-apu ja diakoniaruokailut, surutyö sekä kehitysvammaistoiminta.

Tavoitteet ja toteuttamistavat

  • Seurakunnan eri toimintamuotojen osallistaminen diakoniatyöhön
    • diakoniatyön sisällyttäminen nuorisotyön, kirkkomusiikin, katekumeeniopetuksen, maahanmuuttajatyön ja aikuisten kerhotoiminnan toimintasuunnitelmiin.

  • Vapaaehtoistoiminnan edelleen kehittäminen
    • vapaaehtoisten yhteen kokoaminen yhteisten tavoitteiden kirkastamiseksi ja saavuttamiseksi
    • opetuksessa kannustetaan hyviin tekoihin
    • tuetaan vapaaehtoisia kouluttamalla, kannustamalla ja muistamalla
    • vapaaehtoistyötä koordinoidaan seurakunnan kautta
    • olemalla avoimia uusille toimintatavoille.

  • Diakoniatoiminnan vakiintuneiden ja alueellisten toimintamuotojen välittäminen seurakunnan eri alueille
    • lisätään luottamushenkilöiden, seurakunnan työntekijöiden ja seurakuntalaisten vuorovaikutusta esim. kirkkokahveilla, tapahtumissa, juhlissa ja teemakokoontumisissa
    • hyödynnetään paikallisten ihmisten tuntemusta avuntarpeessa olevien löytämiseksi.
HALLINTO

”Edistetään määrätietoisesti hallinnon rakenteellista muutosta kirkon toiminnan ja talouden pitkäjänteiseksi turvaamiseksi”

Joensuun ortodoksisen seurakunnan hallinnon ja päätöksenteon perimmäinen tehtävä on luoda henkiset, taloudelliset ja muut aineelliset edellytykset jumalanpalveluselämälle, pastoraaliselle työlle, diakoniatyölle, lapsi- ja nuorisotyölle sekä muulle kirkolliselle toiminnalle.

Seurakunnan toimintakulttuurin tulee olla keskustelevaa ja avointa. Hyvin hoidetussa hallinnossa seurakunnan luottamushenkilöillä on kokonaiskuva seurakunnallisesta toiminnasta, seurakunnan taloudellisesta tilanteesta ja tulevaisuudesta sekä väestörakenteesta ja -kehityksestä.

Hyvässä ja avoimessa keskustelukulttuurissa työntekijät, luottamushenkilöt ja vapaaehtoiset voivat vapaasti esittää näkemyksiään seurakuntatyöstä. Parhaimmillaan avoimuus antaa tilaa kaikkien kokemuksille ja asiantuntemukselle, joiden pohjalta päätöksenteko on harkittua ja laajakatseista.

Seurakunnalle valmistui kiinteistöstrategia maaliskuussa 2022. Hallinnon tehtävä on huolehtia, että seurakunnan eri alueilla on riittävät ja toimivat tilat paikallista yhteisöä varten. Seurakunnan talous ei kestä laskennallista kiinteistövelkaa, siksi hallinnossa on tehtävä ratkaisuja kiinteistöomaisuuden suhteen. Huolellisesti harkittu kiinteistöjen hallinta antaa mahdollisuuden kohdentaa resursseja seurakunnan toiminnan tarpeisiin. Kiinteistöjen hallinta ei saa johtaa toiminnan vähenemiseen.

Tavoitteet ja toteuttamistavat

  • Hallinnon avoimuutta lisätään
  • julkaisemalla seurakunnan tapahtumat ja päätökset avoimesti ja laajasti
  • julkaisemalla seurakunnanvaltuuston ja -neuvoston asialistat ennen kokousta
  • tuomalla esille esityslistoissa ja pöytäkirjoissa käsiteltävien asioiden koko käsittelyprosessi.

  • Taloudellisesti kestävää kiinteistöomaisuuden hallintaa edistetään
    • noudattamalla ja toteuttamalla hyväksyttyä kiinteistöstrategiaa
    • sopeuttamalla tilat jäsenmäärän suhteen talouden rajoissa kulttuuriperintö huomioiden
    • käyttämällä säästyvät resurssit olemassa olevien pyhäkköjen kunnossapitoon ja toiminnan kehittämiseen.

  • Kestävää taloudenhoitoa rakennetaan
    • raportoimalla talousarvion tunnusluvut seurakunnanneuvostolle ja ‑valtuustolle neljännesvuosittain
    • noudattamalla sijoitusohjetta ja seuraamalla sijoitusten tilaa
    • noudattamalla talousohjesääntöä
    • seuraamalla jäsenmäärän kehitystä ja laatimalla sen pohjalta kestäviä ennusteita
    • huomioimalla päätöksenteossa kestävät arvot.
  • Työntekijöiden hyvinvoinnista huolehditaan
    • varaamalla resursseja kouluttamiseen
    • tarjoamalla tukea ja ohjausta
    • kehittämällä oman työn suunnittelua ja hallintaa työyhteisössä.
VIESTINTÄ

”Lisätään luottamushenkilöiden, työntekijöiden ja seurakuntalaisten vuorovaikutusta yhteisten tavoitteiden kirkastamiseksi”

Seurakunnan viestinnän perimmäinen tehtävä on kutsua jäseniä ja ortodoksisesta kirkosta kiinnostuneita mukaan seurakunnan toimintaan. Lisäksi hallittu viestintä on avoimen päätöksenteon/hallinnon perimmäinen edellytys.

Viestinnän keskeisiä kysymyksiä on sen pohtiminen, mitä halutaan viestiä ja kenelle viestitään. Tämä vaikuttaa myös siihen, mitä viestintäkanavia milläkin kerralla käytetään.

Joensuun ortodoksisella seurakunnalla on käytössään laaja viestintävälineistö.

Jumalanpalveluselämästä tiedotetaan seurakunnallisissa ilmoituksissa seurakunnan verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa ja paikallislehdissä sekä Aamun Koitossa. Jumalanpalveluksia striimataan verkkoon. Seurakunnalla on myös kirkon jakamia radiojumalanpalvelusvuoroja sekä radiohartauksia. Kasvatus- ja opetustyössä edellisten lisäksi käytössä ovat sosiaalisen median kanavat. Monikulttuurisessa työssä venäjänkielisessä viestinnässä tärkein kanava on v-kontakte-sivusto. Lähimmäisen palvelemisessa tehokas viestintäkanava on henkilökohtainen tiedottaminen. Hallinnon viestinnässä käytössä ovat tiedotteet ja seurakunnan verkkosivut sekä sähköposti.

Seurakunnalla on viestintätiimi, jolle jaetaan eri viestintävastuut. Lisäksi jokainen työntekijä ja luottamushenkilö sekä aktiivinen seurakuntalainen/vapaaehtoinen viestii omalla käyttäytymisellään, puheellaan ja olemuksellaan sekä sanallisella tiedottamisellaan.

Tavoitteet ja toteuttamistavat

  •  Toiminnallista viestintää tehostetaan
    • suunnittelemalla viestinnän vuoden keskeiset sisällöt etukäteen
    • viestittämällä jatkuvasti ajankohtaisesta toiminnasta
    • tiivistämällä yhteistyötä toimintapiirien ohjaajien kanssa toiminnan ajoissa suunnittelemiseksi ja tiedottamiseksi
    • käyttämällä kohderyhmien viestintäkanavia.

  • Hallinnon vuorovaikutusta lisätään ja sen viestintää tehostetaan
    • lisäämällä ytimekkäiden tiedotteiden käyttöä
    • lähettämällä seurakunnanvaltuuston ja -neuvoston jäsenille molempien toimielimien pöytäkirjat aina kokousten jälkeen tutustuttavaksi
    • valmistautumalla suuriin päätöksiin seminaari-istunnoilla, joissa keskustellaan tulevasta ratkaisusta ennen päätöskokousta
    • lisäämällä seurakunnanneuvoston ja -valtuuston jäsenten välistä yhteydenpitoa
    • seurakunnan kokoontumisia, kuten kirkkokahveja, kehitetään luottamushenkilöiden ja seurakuntalaisten keskusteluareenaksi.

  • Seurakuntaa ja ortodoksisuutta tehdään tunnetuksi
    • ottamalla kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, mm. luontoarvot opetuksessa ja toiminnassa
    • tapaamalla yhteiskunnan toimijoita (esim. kaupungit ja kunnat, Maakuntaliitto, AVI, museot) ja kertomalla heille seurakunnan toiminnasta ja hankkeista sekä mahdollisesta yhteistyötarpeesta sekä vastaamalla näiden tahojen kutsuihin
    • monikielisellä viestinnällä
    • huolehtimalla kirkon rikkaasta kulttuuriperinnöstä.
ARVIOINTI

Suunnitelman toteutumista arvioidaan vuosikertomuksissa sekä vuosittaista toimintasuunnitelmaa laadittaessa syntyneiden kokemusten pohjalta. Suunnitelma on jokaisen seurakuntatyössä toimivan ”punainen lanka”: Omaa työtä, toimintaa ja päätöksentekoa arvioidaan suhteessa siihen.

Arviointi tuo esille huomioita ja kehittämistarpeita seuraavan toiminta- ja tavoitesuunnitelman laadintaa varten, jonka työstäminen aloitetaan kirkolliskokouksen 2025 jälkeen.