Jumalanpalvelukset

Jumalanpalvelukset Joensuun seurakunnassa

Seurakuntamme jumalanpalvelukset ovat avoimia kaikille. Ortodoksisen kirkon perinteen mukaisesti Herran pyhään ehtoolliseen voivat kuitenkin osallistua ainoastaan ehtoolliselle valmistautuneet ortodoksisen kirkon jäsenet. Kirkossa vierailevat ovat tervetulleita osallistumaan jumalanpalvelukseen esimerkiksi sytyttämällä tuohuksia, joita voi ostaa kirkon takaosasta, suutelemalla pyhiä ikoneita sekä eläväksi tekevää Ristiä. Kirkon jäseneksi liittymisestä voi tiedustella papilta tai kirkkoherranvirastosta.

Huom! Jumalanpalveluksiin saattaa tulla muutoksia. Seuraa seurakunnan ilmoituksia internetissä ja paikallislehdissä.

Sakramentteja ortodoksisessa kirkossa ovat kaste, mirhavoitelu, ehtoollinen, katumus, sairaanvoitelu, avioliitto ja pappeus. Tutustu sakramentteihin Suomen ortodoksisen kirkon sivustolla osoitteessa http://www.ort.fi/kirkkotutuksi/sakramentit.

Muita toimituksia ovat esimerkiksi kirkkoon liittäminen, kodin pyhittäminen, hautauspalvelus ja vainajien muistopalvelus.

Alla valikoidusti tietoa joistakin sakramenteista ja muista pyhistä toimituksista. Neuvontaa kaikista toimituksista saa myös seurakunnan kansliasta ja papistolta. Lue lisää jumalanpalveluksista ort.fi -sivustolta https://ort.fi/tutustu-ortodoksiseen-kirkkoon/jumalanpalvelukset-ja-niihin-osallistuminen


Kirkollisia suuria juhlia vuodessa on 12 ja näiden lisäksi Herran pyhä pääsiäinen. Pienempiä- ja paikallisia juhlia vietetään melkein joka päivä.

Joensuun ortodoksisella seurakunnalla on 25 pyhäkköä. Muita tiloja on viisi seurakuntasalia ja Sikrenvaarassa sijaitseva leirikeskus. Seurakunta vuokraa seurakuntasaleja sekä Sikrenvaaran leirikeskusta, vuokrista voi olla yhteydessä seurakunnan virastoon.

Liturgia

Liturgialla tarkoitetaan yhteistä ehtoollisjumalanpalvelusta, jossa pyhän ortodoksisen kirkon jäsenet pääsevät osallistumaan Herran Pyhästä ehtoollisesta, Kristuksen ruumiista ja verestä. Suomessa yleisin toimitettava liturgia on nimeltään Pyhän Johannes Krysostomoksen liturgia. Liturgian kesto on noin 2 tuntia ja palveluksen aikana saa istua ja liikkua.

Vigilia

Juhlapäivien aattona ja lauantai-iltaisin toimitettava jumalanpalvelus, joka koostuu ehtoopalveluksesta, aamupalveluksesta ja ensimmäisestä hetkestä. Kesto 1-2 tuntia.

Aamupalvelus

Pääasiassa aamuisin toimitettava jumalanpalvelus. Aamupalveluksen sisältö kertoo Uuden testamentin tapahtumista ja Kristuksen ylösnousemuksesta.

Ehtoopalvelus

Iltaisin toimitettava jumalanpalvelus, joka aloittaa kirkollisen vuorokauden. Ehtoopalvelus kertoo Jumalan luomistyöstä, ihmiskunnan lankeemuksesta ja Vapahtajan lunastustyön alkamisesta.

Panihida

Vainajien muistopalvelus toimitetaan henkilön kuoltua sekä kolmen, yhdeksän ja neljänkymmenen päivän jälkeen kuolemasta. Vainajan muistopalvelus toimitetaan lisäksi vuosittain edesmenneen kuolinpäivänä sekä hänen nimipäivänä.

Yleinen panihida

Vainajien muistopalvelus, johon kaikki palveluksessa läsnäolevat voivat tuoda edesmenneitten omaistensa nimiä muisteltaviksi.

Litania

Litania on juhlien ja sunnuntain aattoina ehtoopalveluksen lopussa koko kirkkokansan harras yhteinen rukous, jossa anotaan pyhiä rukoilemaan Jumalaa meidän puolestamme. Litanian lopuksi siunataan leivät, vehnänjyvät, viini ja öljy. Litanialla voidaan tarkoittaa myös Vainajien muistopalveluksen loppuosaa; rukouksia ja veisuja edesmenneen kristityn puolesta.

Jeesuksen rukous -palvelus

Rukouspalvelus, jossa pääasiassa toistetaan Jeesuksen rukousta, josta myös sydämen rukoukseksi kutsutaan: ”Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä”

Vedenpyhitys

Veden äärellä, esimerkiksi kasteen tai kodinpyhityksen edellä toimitettava pyhä palvelus, jossa Pyhän Hengen armovoimalla vesi pyhittyy.

Ennenpyhitettyjen lahjain liturgia (EPL)

Ennenpyhitettyjen lahjain liturgiaa eli paastoliturgiaa toimitetaan vain suuren paaston aikana. Liturgian tekstin on laatinyt pyhä Gregorios Dialogos. Palveluksessa uskoville jaetaan edellisenä sunnuntaina pyhitetyt ehtoollislahjat.

Praasniekka

Praasniekka on kirkkorakennuksen nimipäivä. Praasniekka on slaavilaisperäinen nimitys juhlapäivästä, jolloin kirkko muistaa sitä pyhää ihmistä tai tapahtumaa, jonka muistolle kirkkorakennus on vihitty.

Ristisaatto

Saatto, jossa kannetaan lyhtyä, ristiä, kirkkolippuja ja ikoneja esimerkiksi kirkon ympäri tai kirkosta veden äärelle.