PAASTO NOUSEE IHMISLUONNOSTA<\/p>\n\n\n\n
Paasto on\nilmi\u00f6n\u00e4 tavattoman moni-ilmeinen. Se on yleismaailmallinen<\/em>\nja yleisinhimillinen<\/em>; se lienee yht\u00e4\nvanha kuin ihminen itse, ja se on eri muodoissaan l\u00e4sn\u00e4 kulttuureissa\nkaikkialla maailmassa. Tekisi mieli sanoa, ett\u00e4 paasto on elimellinen osa\nnimenomaan vanhoja kulttuureja<\/em>, jotka\novat s\u00e4ilytt\u00e4neet henkisen rikkautensa<\/em>\nja kosketuksen ravitseviin l\u00e4hteisiins\u00e4. Paasto on osa kulttuureja, joissa on kokemus pyhyydest\u00e4<\/em> ja tarpeesta jotenkin\nvalmistautua pyh\u00e4n kohtaamiseen<\/em>.\nPaasto on osa kulttuureja, joissa on s\u00e4ilytetty syv\u00e4llinen ymm\u00e4rrys ajasta<\/em> odotuksen ja t\u00e4yttymyksen syklein\u00e4 \u2013\nkulttuureja joissa osataan erottaa toisistaan ty\u00f6 ja lepo, arki ja pyh\u00e4,\nponnistelu ja sen hedelmist\u00e4 iloitseminen.<\/p>\n\n\n\n Sanonpa viel\u00e4\nniinkin rohkeasti, ett\u00e4 paaston katoaminen kulttuurista on yksi\nsilmiinpist\u00e4vimpi\u00e4 merkkej\u00e4 tuon kulttuurin henkisest\u00e4 k\u00f6yhtymisest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta\non hyv\u00e4 muistaa: ett\u00e4 paasto on jotakin t\u00e4ysin\nluonnollista<\/em> ja sit\u00e4 voidaan perustella yksinkertaisesti vetoamalla\nihmisluontoon, kuten tekee p. Basileios Suuri paastoa k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4\nsaarnassaan:<\/p>\n\n\n\n Niin kuin jano tekee\njuoman suloiseksi ja n\u00e4lk\u00e4 p\u00f6yd\u00e4n nautinnolliseksi, niin my\u00f6s paasto antaa oman\nhohtonsa ruokien nauttimiselle. Katkaisemalla ylellisyyden se saa ruoan\nnauttimisen tuntumaan sinusta kaivatulta kuin poissaollut yst\u00e4v\u00e4. Jos siis\nhaluat tehd\u00e4 ruokap\u00f6yd\u00e4st\u00e4si haluttavan, ota vastaan paaston tuoma muutos.\nSin\u00e4, jota varsinainen ylellisyys ymp\u00e4r\u00f6i, olet unohtanut mit\u00e4 todellinen\nnautinto on. [\u2026] Niin Luojamme on suunnitellut, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 esiintyv\u00e4\nvaihtelu s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 suloisena meille annetut lahjat.<\/em><\/p>\n\n\n\n Siis kohtuullisuuden noudattaminen ja ajoittainen\npid\u00e4tt\u00e4ytyminen ruuasta lis\u00e4\u00e4v\u00e4t ja\nsyvent\u00e4v\u00e4t my\u00f6s aistillista nautintoa<\/em>. T\u00e4h\u00e4n lopputulokseen p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t my\u00f6s\nantiikin filosofit, jotka edustivat hedonistista<\/em>\nkoulukuntaa. He asettivat aistinautinnon\nja mielihyv\u00e4n korkeimmaksi tavoiteltavaksi hyv\u00e4ksi.<\/em> Voisi kuvitella, ett\u00e4\nt\u00e4ll\u00e4 tavoitteen asettelulla heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntapansa olisi ollut ylet\u00f6nt\u00e4\nm\u00e4ss\u00e4ily\u00e4 ja himoissa rypemist\u00e4. Itse asiassa kaukana siit\u00e4! \u2013 N\u00e4m\u00e4\nalkuper\u00e4iset hedonistit paastosivat ja noudattivat juhlassakin kohtuullisuutta!\nKoska he olivat huolellisesti asiaa tutkittuaan todenneet sen olevan \u2013 kaikkein\nnautinnollisinta!<\/p>\n\n\n\n PAASTO\nKRISTINUSKOSSA<\/p>\n\n\n\n Siirryn\nk\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n paaston merkityst\u00e4 kristinuskossa ja erityisesti sen\nortodoksisessa muodossa. Kirkon noudattaman paaston juuret ovat luonnollisesti\njuutalaisuudessa. Koko juutalainen kansa paastosi ohjeenaan Vanhan testamentin\nPyh\u00e4t kirjoitukset ja esikuvinaan vanhurskaat patriarkat, profeetat, tuomarit\nja kuninkaat. <\/strong>Pyh\u00e4 Johannes Kastaja\npaastosi ja h\u00e4nest\u00e4 tuli kaikkien kirkon askeettien ja\nluostarikilvoittelijoiden esikuva, itse Kristus paastosi 40 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 er\u00e4maassa\nennen julkisen toimintansa aloittamista, Kristuksen opetuslapset ja apostolit\npaastosivat ja asettivat paastoamisen ohjeeksi my\u00f6s perustamilleen\nseurakunnille. Paaston merkityst\u00e4 osana kristityn el\u00e4m\u00e4\u00e4 ei ole ortodoksisessa\nkirkossa koskaan kyseenalaistettu: se perustuu pyh\u00e4\u00e4n Raamattuun, pyhien\napostolien, kirkkoisien ja kirkolliskokousten asettamiin s\u00e4\u00e4d\u00f6ksiin, sek\u00e4\nkirkon askeettiseen ja liturgiseen traditioon. <\/p>\n\n\n\n Mik\u00e4 sitten on\nnimenomaan kristilliselle paastolle ominaista? Mik\u00e4 on kristillisen paaston\nerityinen merkitys? T\u00e4h\u00e4n vastataksemme meid\u00e4n on aloitettava kirjaimellisesti\naivan alusta ja kysytt\u00e4v\u00e4 \u2013 mik\u00e4 on\nihmisen merkitys?<\/em><\/p>\n\n\n\n ENSIMM\u00c4INEN\nPAASTOS\u00c4\u00c4NT\u00d6<\/p>\n\n\n\n Ortodoksisessa perinteess\u00e4 perusta ihmisen\nymm\u00e4rt\u00e4miselle on Jumalan luomistahto ja luomisteko. Luomiskertomus ei ole\nlastensatu vaan vakavasti otettava kuvaus luodun maailman hengellisest\u00e4\nmerkityksest\u00e4, sen hyv\u00e4st\u00e4 ja kauniista j\u00e4rjestyksest\u00e4 \u2013 ja toisaalta tuon\nj\u00e4rjestyksen traagisesta s\u00e4rkymisest\u00e4. On suuri s\u00e4\u00e4li, ett\u00e4 hallitseva\nluonnontieteellinen maailmankuvamme on samalla k\u00f6yhdytt\u00e4nyt kyky\u00e4mme k\u00e4sitt\u00e4\u00e4\nsymbolista kielt\u00e4. Siksi suhteemme luomiskertomukseen on kompleksinen \u2013 jollain\ntasolla ymm\u00e4rr\u00e4mme sen, mutta emme osaa n\u00e4hd\u00e4, miten se voisi olla totta.\nKirkon el\u00e4m\u00e4 on astumista tuohon totuuteen ja sen merkitysten avautumista kaikessa\nrikkaudessaan.<\/p>\n\n\n\n Jumala siis loi ihmisen viimeisen\u00e4, muutoin\nvalmiiseen maailmaan:<\/p>\n\n\n\n Jumala\nsanoi: \u00bbTehk\u00e4\u00e4mme ihminen, tehk\u00e4\u00e4mme h\u00e4net kuvaksemme\nja kaltaiseksemme<\/strong>.<\/em><\/p>\n\n\n\n Ja Herra Jumala muovasi maan tomusta\nihmisen ja puhalsi h\u00e4nen sieraimiinsa el\u00e4m\u00e4n henk\u00e4yksen.<\/em><\/p>\n\n\n\n Ihminen on kaiken luodun joukossa erityinen olento,\nkoska h\u00e4net on luotu osaksi sek\u00e4\naineellista ett\u00e4 hengellist\u00e4 maailmaa<\/em>, ik\u00e4\u00e4n kuin n\u00e4m\u00e4 kaksi todellisuutta\nyhdist\u00e4v\u00e4ksi sillaksi. Sen lis\u00e4ksi ihminen on luotu Jumalan kuvaksi<\/em> \u2013 siis v\u00e4litt\u00f6m\u00e4\u00e4n suhteeseen Luojansa kanssa:\nkeskustelemaan Jumalan kanssa, tuntemaan Jumalan tahdon ja tietoisesti<\/em> noudattamaan sit\u00e4, iloitsemaan Jumalan edess\u00e4 ja\nylist\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4nt\u00e4. Ihmiselle on annettu vapaa\ntahto<\/em>, jotta h\u00e4n kykenisi vapaasti\nrakastamaan<\/em> Jumalaa ja kasvamaan osalliseksi Jumalan el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Ihmisen\nluomisessa annettu teht\u00e4v\u00e4 onkin kasvaa\nkohti Jumalan kaltaisuutta<\/em>.<\/p>\n\n\n\n Siis mik\u00e4 on ihmisen merkitys? Ihmisen merkitys on k\u00e4tkettyn\u00e4 Jumalassa<\/em>. Ihmisen merkitys ei l\u00f6ydy\nluodusta maailmasta, koska h\u00e4net on luotu kurkottamaan koko olemuksellaan kohti\nLuojaa. <\/p>\n\n\n\n Paastp on Raamatun mukaan yht\u00e4 vanha kuin ihminen,\nsill\u00e4 ensimm\u00e4isen paastos\u00e4\u00e4nn\u00f6n antoi itse Jumala heti luotuaan ihmisen:<\/p>\n\n\n\n Yht\u00e4 pian kuin ihmiselle annettiin vapaa tahto, yht\u00e4 pian\nkuin h\u00e4n sai oppia tuntemaan Jumalan tahdon, ilmaantui my\u00f6s ensimm\u00e4inen\nvalintatilanne, ik\u00e4\u00e4n kuin ensimm\u00e4inen koetus ihmisen kuuliaisuudelle<\/em> Jumalan tahtoa kohtaan.<\/p>\n\n\n\n Muistutan taas,\nett\u00e4 kyseess\u00e4 ei ole lastensatu, vaan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen traaginen kuvaus\nhengellisest\u00e4 katastrofista: kuvaus ihmisen vapaan\ntahdon harhautumisesta pois Jumalan tahdon noudattamisesta<\/em>, kuvaus ihmisen jumalayhteyden s\u00e4rkymisest\u00e4<\/em>, ja sen\nmukana ihmisen itsens\u00e4 s\u00e4rkymisest\u00e4. Ja koska ihminen oli asetettu luomakunnan\nhallitsijaksi ja varjelijaksi, on t\u00e4m\u00e4 my\u00f6s kertomus koko luomakunnan\njoutumisesta tuhon ja ep\u00e4j\u00e4rjestyksen voimien alaisuuteen. Nyt paremmin kuin\nkoskaan aikaisemmin ymm\u00e4rr\u00e4mme, miten ihmisen sis\u00e4inen ep\u00e4j\u00e4rjestys ja\nkyltym\u00e4tt\u00f6myys heijastuu koko maailmaan.<\/p>\n\n\n\n Lankeemuksessa\nihminen on menett\u00e4nyt alkuper\u00e4isen kauneutensa ja karkotettu t\u00e4h\u00e4n maailmaan<\/em>, jossa k\u00e4rsimys ja\nkuolema soivat voimakkaina riitasointuina kaiken kauneudenkin keskell\u00e4. Suuren paaston ensimm\u00e4isell\u00e4 viikolla\ntoimitetaan p. Andreas Keetalaisen katumuskanonia, jossa yhdymme Adamin\nmurheeseen h\u00e4nen vaikeroidessa: <\/p>\n\n\n\n Olen\ntahrannut, oi Vapahtaja, ruumiini vaatteen ja olen saastuttanut sen, mik\u00e4\nminussa on Jumalan kuvaksi ja Jumalan kaltaiseksi luotua.<\/em><\/p>\n\n\n\n Himojeni\nkiihkolla olen piment\u00e4nyt sieluni kauneuden ja koko j\u00e4rkeni olen per\u00e4ti tomuksi\ntehnyt. Olen repinyt rikki ensimm\u00e4isen vaatteeni, jonka oli Luoja minulle\nalussa kutonut, ja sen vuoksi nyt alastomana makaan. <\/em><\/p>\n\n\n\n Vaikka ihmisen\nalkuper\u00e4inen kirkas vaate onkin repeytynyt, ei ihminen ole kuitenkaan\nkadottanut Jumalan kuvaa<\/em>. Meiss\u00e4\noleva Jumalan kuva muistuttaa itsest\u00e4\u00e4n jatkuvana kaipauksena:<\/p>\n\n\n\n \u201dSin\u00e4 olet luonut meid\u00e4t itsellesi, ja levoton on\nsyd\u00e4memme, kunnes se Sinussa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 levon.\u201d<\/em> pyh\u00e4 Ambrosius Milanolainen<\/p>\n\n\n\n Ihmisen syd\u00e4n on levoton ja etsii, etsii usein itsek\u00e4\u00e4n\ntiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mit\u00e4. Ihminen ei l\u00f6yd\u00e4 todellista merkityst\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4 maailmasta. H\u00e4n\nei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n l\u00f6yd\u00e4 tyydytyst\u00e4 kaipaukselleen: Ihmisess\u00e4 on Jumalan kokoinen\naukko, jota h\u00e4n yritt\u00e4\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ahmimalla t\u00e4t\u00e4 maailmaa: Nautintoja,\nkokemuksia, tietoa, omaisuutta, kunniaa\u2026<\/p>\n\n\n\n Ihminen on olentona \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen traaginen, h\u00e4n on n\u00e4lk\u00e4inen\nolento, joka ei l\u00f6yd\u00e4 ravintoa joka h\u00e4nen n\u00e4lk\u00e4ns\u00e4 tyydytt\u00e4isi! Ihmisen oli\ntarkoitus olla eukaristinen, kiitt\u00e4v\u00e4 olento, joka luomakunnan kautta ottaa\nvastaan Jumalan lahjat; luomakunnan kautta n\u00e4kee Jumalan hyvyyden ja rakkauden;\nluomakunnan kautta tuo kiitoksensa ja vastarakkautensa uhrina Jumalalle. Sen\nsijaan ihmisest\u00e4 tuli syntiinlankeemuksessa luomakunnan ahnas kuluttaja ja\nkyltym\u00e4t\u00f6n riist\u00e4j\u00e4. Luomakunnan oli tarkoitus olla rakkauden kieli Jumalan ja\nihmisen v\u00e4lill\u00e4 \u2013 nyt siit\u00e4 tulikin l\u00e4pin\u00e4kym\u00e4t\u00f6n erottava muuri. Synti ei ole\nsiis maailmassa, joka on Jumalan luomana hyv\u00e4 ja kaunis, vaan ihmisen\nv\u00e4\u00e4ristyneess\u00e4 suhteessa maailmaan.<\/p>\n\n\n\n Hyv\u00e4 uutinen on\nsiin\u00e4, ett\u00e4 lankeemus ja karkotus paratiisista eiv\u00e4t ole t\u00e4m\u00e4n kertomuksen\nviimeinen luku. Jumala etsii langennutta ihmist\u00e4 monin tavoin ja\nk\u00e4rsiv\u00e4llisesti valmistaa h\u00e4nt\u00e4 kotiinpaluuseen. Lopulta h\u00e4n l\u00e4hett\u00e4\u00e4 maailmaan\nPoikansa Kristuksen t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisten pelastuksen, voittamaan synnin ja\nkuoleman voimat ja avaamaan j\u00e4lleen paratiisin ovet. Kristus perustaa maailmaan\nkirkkonsa, jossa ihminen saa palata alkuper\u00e4iseen teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4, kasvamaan\nJumalan tuntemisessa, rakastamisessa ja Jumalan kaltaisuudessa. Kirkko on kuin\nvaeltava kansa, joka tekee matkaa t\u00e4m\u00e4n ajallisen maailman halki kohti\ntaivaallista kotimaata ja Is\u00e4n kotia.<\/p>\n\n\n\n PAASTO \u2013\nKOTI-IK\u00c4V\u00c4N ILMAUS<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 on ollut\npitk\u00e4, mutta toivottavasti ei uuvuttava pohjustus kirkon noudattamalle\npaastolle. P\u00e4\u00e4semme nyt syvemm\u00e4lle k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4\u00e4n aiheeseen.<\/p>\n\n\n\n Kirkossa paasto\nilmaisee yhteis\u00f6n\u00e4 koettua surua: se ilmaisee surua syntiinlankeemuksesta ja\nparatiisista karkotuksesta, se ilmaisee koti-ik\u00e4v\u00e4\u00e4<\/em>\njota koemme kaukaisessa maassa muistellen taivaallista kotimaatamme. Suuressa\npaastossa ja sen edell\u00e4 kuulemme lauantai-iltojen vigilioissa laulettavan\nmaanpakolaisuuden ja koti-ik\u00e4v\u00e4n psalmia 137:<\/p>\n\n\n\n Mit\u00e4 ovat\npsalmissa mainitut vangitsijamme ja orjuuttajamme? Kirkko opettaa, ett\u00e4 ne ovat\nmeid\u00e4n omia himojamme, jotka kahlitsevat meid\u00e4t t\u00e4h\u00e4n katoavaan maailmaan ja\nsaavat unohtamaan taivaallisen kotimaamme, jonka tulisi olla \u201dylimp\u00e4n\u00e4\nilonamme\u201d. Paastossa ik\u00e4\u00e4n kuin nostamme p\u00e4\u00e4mme t\u00e4m\u00e4n maailman yl\u00e4puolelle ja\nmuistutamme itsellemme: t\u00e4m\u00e4 ei ole kaikki<\/em>\nmit\u00e4 on, t\u00e4m\u00e4 ei ole lopullinen<\/em>\np\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4mme.<\/p>\n\n\n\n Kirkon paastossa\nsuru ja koti-ik\u00e4v\u00e4 ei ole lamaantunutta vaan toiveikasta ja eteenp\u00e4in\nsuuntautuvaa, ei synkk\u00e4\u00e4 vaan valoisaa. Paastoon kuuluu erottamattomasti katumus<\/em>, joka on aktiivinen tahtotila<\/em>. Katumus on sen rehellist\u00e4 my\u00f6nt\u00e4mist\u00e4<\/em>, ett\u00e4 olemme joutuneet et\u00e4\u00e4lle Jumalasta.\nKatumus on rohkeaa luottamusta Jumalan\nanteeksiantoon<\/em> ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isyytt\u00e4<\/em>\nlankeemuksen j\u00e4lkeen nousta ja l\u00e4hte\u00e4\nvaeltamaan<\/em> takaisin Is\u00e4n kotiin, kuten teki tuhlaajapoika. <\/p>\n\n\n\n Kun puhumme\npaastosta koti-ik\u00e4v\u00e4n\u00e4, meid\u00e4n on hetkeksi pys\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4, koska t\u00e4ss\u00e4 kohtaamme\nvaarallisen v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksen paikan: ortodoksista askeettista perinnett\u00e4\narvostellaan joskus toismaailmaiseksi \u2013 <\/em>sen\najatellaan hylk\u00e4\u00e4v\u00e4n t\u00e4m\u00e4n ajallisen ja aineellisen maailman ja haikailevan\nainoastaan jonkin toisen, tulevan ja hengellisen maailman puoleen. T\u00e4m\u00e4 on\nkuitenkin kaukana totuudesta. Jumalan luoma maailma on \u2013 lankeemuksen\nj\u00e4lkeenkin \u2013 kaunis ja hyv\u00e4; t\u00e4t\u00e4 luomakuntaa Jumala edelleen k\u00e4skee meid\u00e4n\nvarjella ja rakastaa. Jumala k\u00e4skee meid\u00e4n rakastaa jokaista ihmist\u00e4\nl\u00e4himm\u00e4isen\u00e4mme, sill\u00e4 jokainen ihminen on Jumalan kallisarvoinen kuva, oli h\u00e4n\neksynyt kuinka kauas tahansa Jumalan yhteydest\u00e4. Kristus itse tulee meit\u00e4\nvastaan k\u00f6yh\u00e4ss\u00e4, n\u00e4lk\u00e4isess\u00e4, sairaassa ja kodittomassa, odottaa vastaustamme\nja kysyy rakkauttamme.<\/p>\n\n\n\n Saatamme joutua\nh\u00e4mmennyksiin: tuleeko meid\u00e4n nyt paeta<\/em>\nmaailmaa vai rakastaa<\/em> sit\u00e4? Tuleeko\nmeid\u00e4n vapautua<\/em> maailmasta vai syleill\u00e4<\/em> sit\u00e4? H\u00e4mmennyksen taustalla on\nse, ett\u00e4 sanaa \u201dmaailma\u201d<\/em> k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n\nkahdessa t\u00e4ysin eri merkityksess\u00e4. Maailma, josta meit\u00e4 kehotetaan vapautumaan\nja pakenemaan on itse asiassa valheellinen heijastus. Se on heijastus ihmisen\nsynnist\u00e4, sis\u00e4isest\u00e4 ep\u00e4j\u00e4rjestyksest\u00e4 ja himoista. T\u00e4m\u00e4n \u201dmaailman\u201d alla on\nkuitenkin Jumalan luoma, hyv\u00e4 ja kaunis maailma. Askeesi, \u201dmaailman\u201d\nhylk\u00e4\u00e4minen ja \u201dmaailmasta\u201d vapautuminen, t\u00e4ht\u00e4\u00e4 juuri t\u00e4m\u00e4n alkuper\u00e4isen maailman\nl\u00f6yt\u00e4miseen, jossa maailma on j\u00e4lleen rakkauden yhteytt\u00e4 Jumalan kanssa! Kun\nihminen puhdistaa syd\u00e4nt\u00e4\u00e4n askeesissa, h\u00e4nen hengelliset silm\u00e4ns\u00e4 avautuvat\nn\u00e4kem\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 todellista maailmaa ja vilpitt\u00f6m\u00e4sti rakastamaan kaikkia ihmisi\u00e4\nja koko luomakuntaa.<\/p>\n\n\n\n T\u00c4YDELLINEN\nPAASTO JA ASKEETTINEN PAASTO<\/p>\n\n\n\n Selvyyden vuoksi on teht\u00e4v\u00e4 ero kahden erilaisen paastoamisen muodon\nv\u00e4lill\u00e4. Ensinn\u00e4kin tunnemme t\u00e4ydellisen\npaaston<\/em>, joka on pid\u00e4tt\u00e4ytymist\u00e4 kaikesta ruuasta ja juomasta. <\/p>\n\n\n\n Kun olin noussut vuorelle ottamaan vastaan kivitaulut, sen\nliiton taulut, jonka Herra teki teid\u00e4n kanssanne, viivyin vuorella\nnelj\u00e4kymment\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja y\u00f6t\u00e4 sy\u00f6m\u00e4tt\u00e4 ja juomatta. Herra antoi minulle\nsilloin kaksi kivitaulua. Niihin h\u00e4n oli omin k\u00e4sin kirjoittanut kaikki ne\nk\u00e4skyt, jotka h\u00e4n kansan ollessa koolla oli julistanut vuorella tulen\nkeskelt\u00e4. Kun nelj\u00e4kymment\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 oli kulunut, Herra antoi minulle ne\nkaksi kivist\u00e4 liitontaulua. 5. Moos.<\/em><\/p>\n\n\n\n Vaikka Mooseksen\nkerrotaan paastonneen Siinain vuorella kaikesta ruuasta ja juomasta per\u00e4ti 40 p\u00e4iv\u00e4\u00e4,\nei t\u00e4ydellinen paasto kirkon el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tietenk\u00e4\u00e4n tarkoita t\u00e4llaisia\n\u00e4\u00e4rimm\u00e4isyyksi\u00e4. T\u00e4yspaasto koskettaa yksitt\u00e4ist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 tai p\u00e4iv\u00e4n osaa.\nT\u00e4yspaaston tavallisin muoto on ehtoollispaasto<\/em>,\njossa ehtoolliselle osallistuva pid\u00e4tt\u00e4ytyy kaikesta ruuasta ja juomasta\nedellisen y\u00f6n ja aamun, puoliy\u00f6st\u00e4 alkaen.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4yspaasto\nilmaisee valpasta odotusta<\/em> ja valmistautumista Jumalan kohtaamiseen<\/em>.\nJos Mooses paastosi keskustellakseen Siinain vuorella Jumalan kanssa, ei\nehtoollisessa tapahtuva kohtaaminen Kristuksen kanssa ole yht\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4isempi\ntapahtuma! Alkukirkossa t\u00e4st\u00e4 t\u00e4yspaastosta k\u00e4ytettiin nimityst\u00e4 statio \u2013 <\/em>h\u00e4lytystilassa oleva\nsotilasosasto. T\u00e4yspaasto pyrkii saamaan meid\u00e4t oikeanlaiseen h\u00e4lytystilaan:\nkuningas on tulossa! kaikki velttous ja haaveilu on karistettava syd\u00e4mest\u00e4!<\/p>\n\n\n\n Ajallisesti\nsuurin osa kirkon paastoista ei kuitenkaan ole t\u00e4yspaastoa vaan niin kutsuttua askeettista paastoa<\/em>. Askeettiselle\npaastolle on ominaista sinnik\u00e4s pitk\u00e4kestoinen yht\u00e4jaksoinen pid\u00e4tt\u00e4ytyminen \u2013\nei kaikesta ravinnosta, vaan tietyist\u00e4 ruoka-aineista. Ravintoa siis\nyksinkertaistetaan, kevennet\u00e4\u00e4n ja v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n. \n<\/p>\n\n\n\n Tarkoituksena t\u00e4llaisessa paastossa on oppia kuuliaisuutta ja\nitsehillint\u00e4\u00e4. Aiemmin oli puhetta siit\u00e4, miten t\u00e4ss\u00e4 hengellisen\nmaanpakolaisuutemme paikassa meit\u00e4 orjuuttavat omat himomme. Askeettinen paasto\non sodanjulistus himoillemme: pyrimme tunnistamaan ne, heikent\u00e4m\u00e4\u00e4n ja\nhillitsem\u00e4\u00e4n niit\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 taistelussa on askeettinen paasto kirkon kokemuksen\nmukaan verraton apu. Se kirkastaa ajatustamme mietiskelyyn, tekee meist\u00e4\nhalukkaampia rukoukseen, pehmitt\u00e4\u00e4 syd\u00e4nt\u00e4mme katumukseen ja n\u00f6yryyteen.<\/p>\n\n\n\n Askeettinen paasto pyrkii palauttamaan olemuspuoltemme alkuper\u00e4isen hyv\u00e4n\nj\u00e4rjestykseen: tekem\u00e4\u00e4n ruumiista sielun palvelijan \u2013 ja sielusta kuuliaisen\nhengelle. N\u00e4in se mik\u00e4 ihmisess\u00e4 on aineellista \u2013 hengellistyy, ja se mik\u00e4 on\nlihaa \u2013 pyhittyy! Ruumiista tulee sielun yst\u00e4v\u00e4, ja sielusta kuin hyv\u00e4vireinen\ninstrumentti, jota henki soittaa. <\/p>\n\n\n\n T\u00e4ss\u00e4 yksi esimerkki paaston tavoittelemasta uudesta \u201dtarvehierarkiasta\u201d.<\/p>\n\n\n\n Er\u00e4s mies tuli tapaamaan ohjaajavanhusta. Vanhus keitti\nhieman linssej\u00e4 ja sanoi miehelle \u201cRukoilkaamme ensin hieman\u201d, mink\u00e4 j\u00e4lkeen\nh\u00e4n lausui ulkomuistista koko psalttarin. Vieras vastasi t\u00e4h\u00e4n resitoimalla,\nniin ik\u00e4\u00e4n ulkomuistista, kaksi suurta profeettaa. Kun aamu viimein koitti,\nvieras l\u00e4hti. Kumpikaan ei muistanut linssej\u00e4. –<\/em>Er\u00e4maaisien kertomuksia<\/p>\n\n\n\n Askeettisessa\npaastossa ihminen j\u00e4ljittelee enkeleiden el\u00e4m\u00e4\u00e4, joiden ravintona on Jumalan\nSanan kuuleminen ja Jumalan ylist\u00e4minen. Kirkko ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kuitenkin eritt\u00e4in\nhyvin, ett\u00e4 ihmisen on vaarallista laiminly\u00f6d\u00e4 ruumistaan. N\u00e4in muistuttaa pyh\u00e4\nSerafim Sarovilainen:<\/p>\n\n\n\n Ihmisen tulisi antaa ruumiille ravintoa p\u00e4ivitt\u00e4in, jotta\nruumiista n\u00e4in vahvistettuna tulisi sielun yst\u00e4v\u00e4 ja apulainen hyveiden\nharjoittamisessa. Muutoin ruumis voi n\u00e4\u00e4nnytettyn\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 my\u00f6s sielua.<\/em><\/p>\n\n\n\n Paasto on\nvoimallinen v\u00e4line, mutta sellaisena sen k\u00e4ytt\u00f6 vaatii ohjausta. My\u00f6s siksi\nkirkko paastoaa yhdess\u00e4 ja huolehtii paaston toteutumisesta turvallisesti ja\nterveell\u00e4 tavalla. Pyh\u00e4 Johannes Krysostomos opettaa syv\u00e4ll\u00e4 kokemuksen\n\u00e4\u00e4nell\u00e4:<\/p>\n\n\n\n Paastoaminen on l\u00e4\u00e4ke, mutta kuten kaikki l\u00e4\u00e4kkeet \u2013\nsamalla kun se voi olla hyvin hy\u00f6dyllinen sille joka osaa sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u2013 voi se\nusein muodostua hy\u00f6dytt\u00f6m\u00e4ksi (ja jopa haitalliseksi) sellaisen k\u00e4siss\u00e4 joka\nk\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 taitamattomasti<\/em>.<\/p>\n\n\n\n TODELLINEN\nPAASTO: PAHASTA PAASTOAMINEN, SOVINTO JA RAKKAUDEN HARJOITUS<\/p>\n\n\n\n Jos edell\u00e4\nolenkin puhunut paastosta l\u00e4hinn\u00e4 ravinnosta pid\u00e4tt\u00e4ytymisen merkityksess\u00e4, ei\nt\u00e4t\u00e4 pid\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4rin. Paastossa on kysymys paljosta muusta kuin sy\u00f6misest\u00e4\nja juomisesta! Voisi sanoa, ett\u00e4 ruokapaasto<\/em>\non vain hy\u00f6dyllinen keino<\/em> juurruttaa\ntodellinen paasto jokap\u00e4iv\u00e4iseen el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. Annetaan pyh\u00e4n Basileios Suuren\nopettaa, mit\u00e4 on todellinen paasto:<\/p>\n\n\n\n \u00c4lk\u00e4\u00e4mme olko itsekk\u00e4it\u00e4 aloittaessamme ruuasta\npid\u00e4tt\u00e4ytymist\u00e4, siis jaloa paaston aikaa. Paastotkaamme tavalla, joka\nmiellytt\u00e4\u00e4 Jumalaa. Todellinen paasto on suunnattu pahaa vastaan. Se on kielen\nhillitsemist\u00e4. Se on vihasta pid\u00e4tt\u00e4ytymist\u00e4, se on erottautumista himoista,\npahanpuhumisesta, valheista ja v\u00e4\u00e4rist\u00e4 valoista. Itsekielt\u00e4ymys n\u00e4ist\u00e4 on\ntodellista paastoa, n\u00e4ist\u00e4 kielteisist\u00e4 asioista paastoaminen on meille\nhyv\u00e4ksi.<\/em> <\/em><\/p>\n\n\n\n Pyh\u00e4 Johannes\nKrysostomos t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 pyh\u00e4\u00e4 Basileiosta opetuksellaan:<\/p>\n\n\n\n Paastoatko sin\u00e4? Todista se teoillasi. Jos n\u00e4et k\u00f6yh\u00e4n,\ns\u00e4\u00e4li h\u00e4nt\u00e4. Jos n\u00e4et vihollisen, tee h\u00e4nen kanssaan sovinto. Jos n\u00e4et yst\u00e4v\u00e4si\nsaavan osakseen kunniaa, \u00e4l\u00e4 kadehdi h\u00e4nt\u00e4. Ja \u00e4lk\u00f6\u00f6n vain suusi paastotko,\nvaan paastotkoon my\u00f6s silm\u00e4si ja korvasi ja jalkasi ja k\u00e4tesi ja kaikki\nruumiinosasi. Etk\u00f6 sy\u00f6 lihaa? \u00c4l\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n hekumoi silmill\u00e4si haureudessa.\nPaastotkoon my\u00f6s korvasi niin, ettet salli niiden vastaanottaa pahoja puheita\nja panettelua. Paastotkoon suusi h\u00e4pe\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 puheesta. Sill\u00e4 mit\u00e4 meit\u00e4\nhy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4yty\u00e4 kalasta ja kanasta, jos me samalla pureksimme velji\u00e4mme\nja sisariamme!<\/em><\/p>\n\n\n\n Pyh\u00e4 Hermas opettaa edelleen, miten paaston pit\u00e4isi hyvin\nkonkreettisesti muuttua laupeuden t\u00f6iksi:<\/p>\n\n\n\n Menettele seuraavasti: \u00e4l\u00e4\nsin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jona paastoat, maista mit\u00e4\u00e4n muuta kuin leip\u00e4\u00e4 ja vett\u00e4. Arvioi sitten\nkulut, mit\u00e4 sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tarvittaisiin ruokiin, joita aioit sy\u00f6d\u00e4, pane ne\nsyrj\u00e4\u00e4n ja anna leskelle tai orvolle tai v\u00e4h\u00e4varaiselle. N\u00e4in sin\u00e4 n\u00f6yryyt\u00e4t\nitsesi, jotta se, joka ottaa vastaan, sinun n\u00f6yryydest\u00e4si tulisi kyll\u00e4iseksi ja\nrukoilisi sinun puolestasi Herraa. Noudata siis t\u00e4t\u00e4 yhdess\u00e4 lastesi ja\nperhekuntasi kanssa. [\u2026] Jotka t\u00e4m\u00e4n kuulevat ja sit\u00e4 noudattavat, ovat\nautuaita, ja he tulevat samaan kaiken, mit\u00e4 Herralta pyyt\u00e4v\u00e4t.<\/em><\/p>\n\n\n\n Aidoimmillaan paasto on siis rakkauden harjoitusta. Meit\u00e4\nkehotetaan suitsimaan pahoja ajatuksiamme, tunteitamme ja toisten\ntuomitsemista; meit\u00e4 kehotetaan sovintoon l\u00e4himm\u00e4isen kanssa, v\u00e4litt\u00e4miseen ja\npalvelemiseen. Pyh\u00e4 Basileios Suuri kuvaa kauniisti sit\u00e4, miten paastoaika on\nrauhan julistamista my\u00f6s el\u00e4imille: <\/p>\n\n\n\n Yksik\u00e4\u00e4n el\u00e4in ei p\u00e4\u00e4st\u00e4\nkuolinparkaisua, miss\u00e4\u00e4n ei ole verta, kyltym\u00e4t\u00f6n vatsa ei sanele p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4\u00e4n\nel\u00e4inten tuhoksi. Kokkien veitsi on pys\u00e4htynyt, p\u00f6yt\u00e4 saa tyyty\u00e4\nluonnonyrtteihin. <\/em><\/p>\n\n\n\n Eik\u00f6 paaston ruokavaliossa olekin jotain tuttua? Kyll\u00e4, se\non paratiisin ruokavalio: \u00bbMin\u00e4 annan teille kaikki\nsiement\u00e4 tekev\u00e4t kasvit, joita maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on, ja kaikki puut, joissa on\nsiement\u00e4 kantavat hedelm\u00e4t. Olkoot ne teid\u00e4n ravintonanne.<\/em><\/p>\n\n\n\n Paasto ei ole itsens\u00e4 kiusaamista vaan pyrkimyst\u00e4\nparatiisilliseen tilaan: sovintoon Jumalan kanssa, sovintoon l\u00e4himm\u00e4isen\nkanssa, sovintoon omantunnon kanssa, sovintoon koko luomakunnan kanssa. Paasto\non ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 \u2013 ei ik\u00e4v\u00e4n\u00e4 koettelemuksena \u2013 vaan Jumalan armona ja\npelastavan k\u00e4den ojennuksena meit\u00e4 kohtaan.<\/p>\n\n\n\n PAASTO K\u00c4YT\u00c4NN\u00d6SS\u00c4: KUULIAISUUDEN HARJOITUS<\/p>\n\n\n\n Ennen kuin\nesittelen yksityiskohtaisemmin ortodoksisen kirkon paastoperinnett\u00e4, on tarpeen\nolla rehellinen. Paaston noudattaminen on heikentynyt ortodoksisessa kirkossa\ndramaattisesti. T\u00e4ss\u00e4 saattaa olla paljonkin paikallista vaihtelua. Miss\u00e4\nortodoksit el\u00e4v\u00e4t viel\u00e4 pieniss\u00e4 kiinteiss\u00e4 (maalais-)yhteis\u00f6iss\u00e4,\nyhten\u00e4iskulttuurissa, siell\u00e4 paastoaminenkin voi paremmin. Sen sijaan miss\u00e4\nelet\u00e4\u00e4n kaupunkimaisessa monikulttuurisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, usein v\u00e4hemmist\u00f6n\u00e4,\nsiell\u00e4 my\u00f6s paastoaminen on usein heikompaa. Suomen olosuhteet noudattavat t\u00e4t\u00e4\nj\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 tapausta: ortodoksit el\u00e4v\u00e4t paitsi v\u00e4hemmist\u00f6n\u00e4 yhteiskunnassa,\nusein my\u00f6s v\u00e4hemmist\u00f6n\u00e4 perheess\u00e4\u00e4n. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 ortodoksinen paastoperinne on\nSuomessa \u2013 jos ei aivan uhanalainen \u2013 niin ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n hyvinvoiva.<\/p>\n\n\n\n Mink\u00e4laista\nruokapaastoa ortodoksinen kirkko sitten noudattaa? Paastoaikoja on erilaisia ja\npaaston vaativuus vaihtelee. T\u00e4rkein kirkon paastoista, 40-p\u00e4iv\u00e4inen suuri\npaasto p\u00e4\u00e4si\u00e4isen edell\u00e4, on samalla ankarin. Siin\u00e4 luovutaan kokonaan\nel\u00e4inkunnan tuotteista ja arkip\u00e4ivin\u00e4 jopa \u00f6ljyst\u00e4. Yht\u00e4 vaativa on \u2013 niin\nik\u00e4\u00e4n 40-p\u00e4iv\u00e4inen \u2013 paasto joulun edell\u00e4, vaikka se alkaa ensin lievemp\u00e4n\u00e4.\nKaksi muuta lyhyemp\u00e4\u00e4 paastoaikaa on apostolien paasto alkukes\u00e4st\u00e4 Pietarin ja\nPaavalin juhlan (29.6.) edell\u00e4, sek\u00e4 Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4n paasto, kaksi viikkoa\nelokuun alussa ennen Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4n kuolonuneen nukkumisen juhlaa (15.8.). <\/p>\n\n\n\n N\u00e4iden suuria\njuhlia edelt\u00e4vien paastokausien lis\u00e4ksi kirkko on asettanut tiettyj\u00e4 p\u00e4ivi\u00e4\ns\u00e4\u00e4nn\u00f6llisiksi paastop\u00e4iviksi. Ankaria paastop\u00e4ivi\u00e4 ovat esimerkiksi Johannes\nKastajan mestauksen muistop\u00e4iv\u00e4 (29.8., Karjalassa Kuiva-Iivana<\/em>) ja ristinylent\u00e4misen juhla (14.9.). Jokaisen viikon\n(lukuun ottamatta paastottomia viikkoja) keskiviikko<\/em>\nja perjantai <\/em>ovat lis\u00e4ksi\npaastop\u00e4ivi\u00e4. Keskiviikkona muistellaan sit\u00e4, kuinka Juudas kavalsi Kristuksen\nja perjantaina Kristuksen ristiinnaulitsemista. N\u00e4m\u00e4 ovat er\u00e4\u00e4nlaisia kirkon\nyhteis\u00f6llisesti jakamia surup\u00e4ivi\u00e4<\/em>,\nt\u00e4ss\u00e4 (Kristuksen kavaltaneessa ja surmanneessa) maailmassa koetun\nmuukalaisuuden p\u00e4ivi\u00e4. N\u00e4iden vastapainona on jokaisen viikon sunnuntaina\neletty yl\u00f6snousemuksen juhla, pieni p\u00e4\u00e4si\u00e4inen!<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ss\u00e4 on\nalleviivattava er\u00e4st\u00e4 ortodoksisen paaston oleellista piirrett\u00e4: se on\nolemukseltaan eritt\u00e4in yhteis\u00f6llist\u00e4. Emme valikoi itsellemme paastok\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4\nja -aikoja omien mieltymystemme mukaan. Kirkko ohjaa kristittyj\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n\nkirkkovuoteen sis\u00e4ltyv\u00e4t paastoajat yhteis\u00f6n\u00e4<\/em>\nja antaa noudatettavaksemme kirkon yhteiset\npaasto-ohjeet<\/em>. Paaston ytimess\u00e4 on kuuliaisuus<\/em>:\npaastoamalla osoitamme kuuliaisuutta kirkolle ja viime k\u00e4dess\u00e4 Kristukselle.\nMuistamme, mit\u00e4 tapahtui ihmisen lankeemuksessa: ihminen ei kyennyt olemaan\nkuuliainen Jumalan k\u00e4skylle. Paasto on kuuliaisuuden\nharjoitusta<\/em>. Joskus voi tuntua triviaalilta noudattaa paastossa\nyksityiskohtaisia ruoka-aines\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Mutta jos emme osaa olla uskollisia\nv\u00e4h\u00e4ss\u00e4, miten osaisimme olla uskollisia enemm\u00e4ss\u00e4?<\/p>\n\n\n\n Kirkon\npaastos\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin kuuluu kuitenkin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 osana ekonomia -periaate<\/em>, eli mahdollisuus soveltaa paastos\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 huomioiden\nihmisen ik\u00e4, terveys, ty\u00f6, el\u00e4m\u00e4ntilanne ja muut fyysiseen paastoon vaikuttavat\nrajoitteet. N\u00e4in esimerkiksi lapset, vanhukset, sairaat, imett\u00e4v\u00e4t \u00e4idit,\nmatkustavat ja raskaan fyysisen ty\u00f6n tekij\u00e4t on vapautettu paaston\nt\u00e4ydellisest\u00e4 noudattamisesta. N\u00e4iss\u00e4k\u00e4\u00e4n tapauksissa ei ole tarkoitus luopua\npaastosta t\u00e4ysin ja omavaltaisesti, vaan rippi-is\u00e4n kanssa on hyv\u00e4 mietti\u00e4 itselle mahdollinen paastos\u00e4\u00e4nt\u00f6<\/em>, jossa\nvoi sitten kilvoitella kuuliaisuuden harjoittamiseksi. Eik\u00f6h\u00e4n esimerkiksi\njokainen voi turvallisesti luopua kaikista herkuista paaston ajaksi. <\/p>\n\n\n\n Ja mit\u00e4 tulee\nviikoittaisiin paastop\u00e4iviin keskiviikkoon ja perjantaihin: Meille kerrotaan\nnyky\u00e4\u00e4n, ik\u00e4\u00e4n kuin uutena asiana, miten kasvisruuan lis\u00e4\u00e4minen ja liharuuan\nv\u00e4hent\u00e4minen niin kodeissa kuin erilaisissa laitoksissa olisi sek\u00e4 terveellist\u00e4\nett\u00e4 hyv\u00e4ksi ymp\u00e4rist\u00f6lle. Kirkko on pit\u00e4nyt kasvisruokap\u00e4ivi\u00e4 jo miltei 2000\nvuotta!<\/p>\n\n\n\n Kirkon\nvuosikalenterissa on vuonna 2019 kaikkiaan 173 paastop\u00e4iv\u00e4\u00e4, siis suunnilleen\npuolet vuodesta. Miten erilainen olisikaan maailmamme, jos jokainen kristitty todella<\/em> noudattaisi noita paastop\u00e4ivi\u00e4!\nMik\u00e4 maailmaa mullistava potentiaali on t\u00e4ss\u00e4 valmiissa ja viisaassa, kaikkien\nulottuvilla olevassa paastoperinteess\u00e4!<\/p>\n\n\n\n SUURI PAASTO \u2013\nKATUMUKSEN KOULU JA HENGELLINEN SAIRAALA<\/p>\n\n\n\n Ensi viikolla\nalkavaan Suureen paastoon liittyy erityisen vahva liturginen perinne, joka\ntoteutuu vaihtelevasti seurakunnissa ja t\u00e4ydellisimmin luostareiden\np\u00e4ivitt\u00e4isiss\u00e4 jumalanpalveluksissa.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4t\u00e4 paaston\nliturgista ulottuvuutta ei voi sivuuttaa. Toisaalta se on liian laaja kentt\u00e4\nt\u00e4ss\u00e4 tutkittavaksi. Liturginen- eli jumalanpalvelusel\u00e4m\u00e4 on kirkon syd\u00e4n. Sen\nsyd\u00e4men \u00e4\u00e4relle paasto ohjaa meit\u00e4 \u2013 antamaan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme tilaa kirkon\nyhteiselle rukoukselle. Paaston jumalanpalvelukset ovat katumuksen, surun ja toivon\ns\u00e4vyiss\u00e4\u00e4n tavattoman kauniita. Ja omien voimien mukaan noudatettu paasto yhtyy\nn\u00e4iden jumalanpalvelusten ilmaisemaan yhteiseen odotukseen ja kaipaukseen.<\/p>\n\n\n\n Suuressa paastossa on vahva opetuksellinen sis\u00e4lt\u00f6: se on\nvanhastaan ollut aikaa, jolloin aikuiset kasteoppilaat valmistautuvat\nkasteeseen opiskellen kristillisen uskon ja el\u00e4m\u00e4n perusteita. Suuren paaston\njumalanpalveluksissa luetaan erityisen paljon pyhi\u00e4 kirjoituksia ja arkip\u00e4ivin\u00e4\nerityisesti Vanhaa testamenttia: 1. Mooseksen kirjaa, Jesajan kirjaa, Jobin\nkirjaa, psalmeja ja sananlaskuja. Oppiminen ei kirkon jumalanpalveluksessa\ntoteudu vain kuulemalla, vaan astumalla sis\u00e4\u00e4n pyhien kirjoitusten maailmaan,\nosallistumisella siihen el\u00e4v\u00e4sti. T\u00e4st\u00e4 vaikuttavin esimerkki on suuren paaston\nj\u00e4lkeen alkava suuri viikko, Kristuksen k\u00e4rsimysten viikko.<\/em><\/p>\n\n\n\n Jokaisen kannattaisi ehdottomasti kokea suuri viikko\nkokonaisuudessaan, seurakunnan yhdess\u00e4 kulkemana matkana Kristuksen\nk\u00e4rsimyksist\u00e4 tyhj\u00e4n haudan \u00e4\u00e4relle ja yl\u00f6snousemuksen riemuun. Kun p\u00e4\u00e4si\u00e4isen\niloon on vaellettu koko pitk\u00e4n paaston taival, on se todellakin koko ihmisen\nolentoa \u2013 henke\u00e4, sielua ja ruumista \u2013 kirkastava kokemus!<\/em><\/p>\n\n\n\n Suurta paastoa kutsutaan my\u00f6s hengelliseksi sairaalaksi.\nKirkko suhtautuu syntiin niin kuin sairauteen, jonka Jumala voi ja haluaa\nparantaa. Kirkko on sairaala, jossa Kristus-l\u00e4\u00e4k\u00e4ri k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00e4\u00e4kkein\u00e4\u00e4n pyhi\u00e4\nsakramentteja parantaakseen ja pelastaakseen meid\u00e4n sielumme ja ruumiimme.\nSuuressa paastossa kirkon j\u00e4seni\u00e4 kehotetaankin nauttimaan n\u00e4it\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4\nerityisen ahkerasti: osallistumaan pyh\u00e4\u00e4n ehtoolliseen paitsi sunnuntaisin my\u00f6s\narkisin paastoliturgioissa, k\u00e4ym\u00e4\u00e4n synnintunnustuksella katumuksen\nsakramentissa ja osallistumaan yleiseen sairaanvoiteluun.<\/em><\/p>\n\n\n\n PAASTOAMISEN\nP\u00c4\u00c4M\u00c4\u00c4R\u00c4<\/p>\n\n\n\n Is\u00e4 Loot meni tapaamaan is\u00e4 Joosefia ja sanoi: \u201cIs\u00e4,\nnoudatan kykyjeni mukaan pient\u00e4 kilvoituss\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4, hieman paastoa, jonkin verran\nrukousta ja mietiskely\u00e4, ja el\u00e4n hiljaisuudessa. Niin tarkoin kuin mahdollista\nvarjelen ajatukseni puhtaina. Mit\u00e4 minun viel\u00e4 pit\u00e4isi tehd\u00e4?\u201d Silloin vanhus\nnousi yl\u00f6s ja nosti k\u00e4tens\u00e4 rukoukseen kohti taivasta. Silloin h\u00e4nen sormensa\nmuuttuivat kuin kymmeneksi liekehtiv\u00e4ksi soihduksi. Ja h\u00e4n sanoi: \u201cJos tahdot,\nvoit muuttua kauttaaltaan tulenlieskoiksi.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n Is\u00e4 Joosef\nn\u00e4ytti havainnollisesti, mik\u00e4 on kristityn el\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4: t\u00e4ytty\u00e4 Pyh\u00e4ll\u00e4\nHengell\u00e4. Kaikki kilvoituksemme asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin t\u00e4m\u00e4n\np\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n valossa. Pyh\u00e4 Serafim Sarovilainen on samoilla linjoilla\nopettaessaan:<\/p>\n\n\n\n Rukoilu, paastoaminen, rukouksessa valvominen, almujen\nantaminen, Kristuksen t\u00e4hden tehdyt hyv\u00e4t teot ja muut kristilliset\nkilvoitukset, niin hyvi\u00e4 kuin ne itsess\u00e4\u00e4n ovatkin, eiv\u00e4t ne ole kristityn\nel\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, vaikka ne ovatkin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 keinoja tuon p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\nsaavuttamiseen. Kristityn el\u00e4m\u00e4n todellinen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on Jumalan Pyh\u00e4n Hengen\nvastaanottaminen.<\/em><\/p>\n\n\n\n \u00c4lk\u00f6\u00f6n siis\nkristityn el\u00e4m\u00e4 olko s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rakastamista, vaan Pyh\u00e4n Hengen janoamista.<\/p>\n\n\n\n Lyhyesti yleisisist\u00e4 v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksist\u00e4:<\/p>\n\n\n\n Sen sijaan:<\/p>\n\n\n\n MATKALLE L\u00c4HT\u00d6<\/p>\n\n\n\n Aloittakaamme\nvaloisin mielin paaston aika ja antautukaamme hengellisiin kilvoituksiin.\nPuhdistakaamme sielumme, tehk\u00e4\u00e4mme puhtaaksi lihamme. Paastotkaamme sek\u00e4\nkielt\u00e4ytym\u00e4ll\u00e4 ruuista ett\u00e4 kaikista himoista ja ylt\u00e4kyllin nauttikaamme hengen\nhyveit\u00e4 sek\u00e4 niiss\u00e4 yht\u00e4mittaisesti halulla pysyen tulkaamme kaikki\narvollisiksi hengellisell\u00e4 ilolla n\u00e4kem\u00e4\u00e4n Jumalan Kristuksen suuriarvoisimpia\nk\u00e4rsimyksi\u00e4 ja pyh\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n Veljet,\npaastoten ruumiillisesti, paastotkaamme my\u00f6s henkisesti, katkaiskaamme kaikki\nv\u00e4\u00e4ryyden kahleet, antakaamme n\u00e4lk\u00e4isille leip\u00e4\u00e4 ja kodittomat saattakaamme\nkoteihin, jotta saisimme Kristukselta Jumalalta suuren laupeuden.<\/em><\/p>\n\n\n\n -Sovintosunnuntain ehtoopalveluksen stikiira<\/p>\n\n\n\n ***Kun paasto koittaa meille,\nniin kuin hengellinen kes\u00e4, kiillottakaamme sotilaiden tavoin aseemme,\nteroittakaamme sadonkorjaajien tavoin sirppimme, ja ohjatkaamme purjehtijoiden\ntavoin ajatuksemme pursi himojen ep\u00e4vakaita aaltoja vastaan; ja kuten\nmatkamiehet aloittakaamme vaelluksemme kohti Taivasta. Tarkatkaamme hellitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4\nTaivaaseen johtavaa polkua, sill\u00e4 se on kuoppainen ja kaita. Tarkatkaamme\nhellitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 polkua ja vaeltakaamme eteenp\u00e4in!<\/em> \u2013 pyh\u00e4 Johannes Krysostomos\n\n\n\n<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PAASTO NOUSEE IHMISLUONNOSTA Paasto on ilmi\u00f6n\u00e4 tavattoman moni-ilmeinen. Se on yleismaailmallinen ja yleisinhimillinen; se lienee yht\u00e4 vanha kuin ihminen itse, ja se on eri muodoissaan l\u00e4sn\u00e4 kulttuureissa kaikkialla maailmassa. Tekisi … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[48],"tags":[],"class_list":["post-4477","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-seurakuntaelama-teksteina"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4477","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4477"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4477\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4481,"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4477\/revisions\/4481"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4477"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4477"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4477"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nHerra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelem\u00e4\u00e4n ja\nvarjelemaan sit\u00e4. Herra Jumala sanoi ihmiselle: \u00bbSaat vapaasti sy\u00f6d\u00e4 puutarhan kaikista puista. Vain siit\u00e4 puusta, joka antaa tiedon hyv\u00e4st\u00e4 ja\npahasta, \u00e4l\u00e4 sy\u00f6, sill\u00e4 sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jona siit\u00e4 sy\u00f6t, olet kuoleman oma.\u00bb<\/em><\/p>\n\n\n\n
\n<\/em>K\u00e4\u00e4rme sanoi naiselle: \u00bbEi, ette te kuole. Mutta\nJumala tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 niin pian kuin te sy\u00f6tte siit\u00e4, teid\u00e4n silm\u00e4nne avautuvat\nja teist\u00e4 tulee Jumalan kaltaisia, niin\nett\u00e4 tied\u00e4tte kaiken, sek\u00e4 hyv\u00e4n ett\u00e4 pahan.\u00bb<\/em><\/p>\n\n\n\nBaabelin virtain vierill\u00e4 \u2014 siell\u00e4 me istuimme ja itkimme, kun Siionia\nmuistelimme. Pajuihin, joita siell\u00e4 oli, me ripustimme kanteleemme. Sill\u00e4 vangitsijamme vaativat meilt\u00e4 siell\u00e4 lauluja\nja orjuuttajamme iloa: ”Veisatkaa meille Siionin virsi\u00e4”. Kuinka me voisimme veisata Herran virsi\u00e4 vieraalla\nmaalla?<\/em> <\/em>Jos min\u00e4 unhotan sinut, Jerusalem, <\/em>niin\nunhota sin\u00e4 minun oikea k\u00e4teni. Tarttukoon kieleni suuni lakeen, ellen min\u00e4\nsinua muista, ellen pid\u00e4 Jerusalemia ylimp\u00e4n\u00e4 ilonani.<\/em><\/h3>\n\n\n\n