{"id":2996,"date":"2015-12-20T18:08:30","date_gmt":"2015-12-20T16:08:30","guid":{"rendered":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/?p=2996"},"modified":"2019-01-11T18:14:27","modified_gmt":"2019-01-11T16:14:27","slug":"tt-juha-riikonen-ilomantsilainen-ortodoksinen-jouluperinne","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/2015\/12\/20\/tt-juha-riikonen-ilomantsilainen-ortodoksinen-jouluperinne\/","title":{"rendered":"TT Juha Riikonen ”Ilomantsilainen ortodoksinen jouluperinne”"},"content":{"rendered":"\n

Puhe Parppeinvaaran runopirtiss\u00e4 20.12.2015.
Pyh\u00e4n Elian kirkon kuoron s\u00e4velhartaus. <\/em><\/p>\n\n\n\n

Suomalaiseen ja ilomantsilaiseen jouluperinteeseen on sekoittunut paljon eri perinteiden osia. Nyky\u00e4\u00e4n on vaikea hahmottaa, ett\u00e4 miss\u00e4 n\u00e4kyy ortodoksinen perinne, miss\u00e4 taas l\u00e4ntinen kristillinen perinne, tai esikristillinen perinne. <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Perinteiden sekoittuminen on tietysti aivan tavallista. Mitk\u00e4\u00e4n perinteet eiv\u00e4t ole niin sanotusti\n\u201dpuhtaita\u201d. Puhdasta on monesti vain se, mink\u00e4 me n\u00e4emme ja mink\u00e4 me koemme \u201dmeille itselle\noikeaksi\u201d jouluperinteeksi. Mik\u00e4\u00e4n ei ole oikeaa kaikille.\n<\/p>\n\n\n\n

Yrit\u00e4n v\u00e4h\u00e4n avata ilomantsilaista ortodoksista jouluperinnett\u00e4. Mit\u00e4 yleens\u00e4kin on ortodoksinen\njouluperinne? Siihen on vaikuttanut hyvin monet asiat. Vahvana on ollut l\u00e4ntinen kristillisyys. Ja se\njohtunee siit\u00e4, ett\u00e4 joulu ei ollut id\u00e4n ortodoksisessa kirkossa sittenk\u00e4\u00e4n se vuoden merkitt\u00e4vin kir-\nkollinen juhla. Merkitt\u00e4vin juhla on ollut p\u00e4\u00e4si\u00e4inen, eli Herran p\u00e4\u00e4si\u00e4inen, eli Kristuksen yl\u00f6snou-\nsemisen juhla. Siihen liittyen ortodoksisella kirkolla onkin ollut paljon v\u00e4kev\u00e4mm\u00e4t perinteet kuin\njoulussa.\n<\/p>\n\n\n\n

Joululla kuitenkin on t\u00e4rke\u00e4 asemansa ortodoksisessa perinteess\u00e4. Siihen valmistaudutaan 40 p\u00e4iv\u00e4n\npituisella joulupaastolla.\n<\/p>\n\n\n\n

Monet suomalaiset jouluperinteet juontuvat kekrijuhlasta<\/strong>. Kekri\u00e4 vietettiin pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4n aikoihin, eli loka-marraskuun vaihteessa. Kekri oli sadonkorjuujuhla. Luterilainen kirkko suhtautui kekrijuh- liin kielteisesti. Ja niin kyll\u00e4 teki my\u00f6s ortodoksinen kirkko, sill\u00e4 kekri olikin alun perin pakanalli- nen juhla kaikkine pukkeineen ja muine ihmisyytt\u00e4 halventavine yksityiskohtineen. <\/p>\n\n\n\n

Joulupukki<\/strong> on todenn\u00e4k\u00f6isesti kekrijuhlasta siirretty perinne. Kekriss\u00e4 pukki oli pahan ilmentym\u00e4, pelottava hahmo, mutta joulun juhlassa pukille l\u00f6ydettiin lahjojen tuoja ja hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n tuojan att- ribuutteja. <\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4s meille suomalaisille itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4 jouluperinne on k\u00e4yd\u00e4 haudoilla jouluaattona. Kyse on\ntietysti vainajien muistelemisesta, joka sekin alkujaan oli kekriperinnett\u00e4. Kun valtakirkko luterilai-\nsuus kielsi kekrin, muisteleminen siirtyi jouluun. Kynttil\u00f6iden vieminen haudoille lienee k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6,\njohon taas ortodoksinen perinne on vahvasti vaikuttanut.\n<\/p>\n\n\n\n

Ortodokseille vainajien muistelu<\/strong> on t\u00e4ysin tavallista k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4. Paradoksaalista on kuitenkin, ett\u00e4 jouluaatto ei ole ortodoksisessa perinteess\u00e4 vainajien muistelup\u00e4iv\u00e4. Erityisi\u00e4 vainajien muistelu- p\u00e4ivi\u00e4 on kirkkokalenterissa useita, mutta joulu ei kuulu niihin. Ortodoksisessa kirkossa jokainen lauantai on vainajien muistelup\u00e4iv\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Vainajien muistelu jouluna, ja kynttil\u00f6iden vieminen haudoille jouluaattona, on ik\u00e4\u00e4n kuin \u201dtullut\ntakaisin\u201d ortodoksisen kirkon k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ksi. Ja seh\u00e4n on sin\u00e4ns\u00e4 ihan hieno k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6.\n<\/p>\n\n\n\n

Kuvan luominen talonpoikaisperinteest\u00e4 <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ongelma kaikessa joulun viett\u00e4misen kuvan luomisessa on se, ett\u00e4 talonpoikaiskulttuurista ei ole\npaljoakaan syntynyt sellaista kirjallista dokumentaatiota, joka liittyy kotitarpeeseen ja kotitalouteen.\nViranomaisilta, jotka loivat virallisia asiakirjoja, syntyi kuvauksia vain niiden omia tarkoituksia\nvarten.\n<\/p>\n\n\n\n

On siis aika vaikea j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 oli ortodoksinen joulunvietto sata vuotta sitten. Mutta on meill\u00e4\njotain l\u00e4hteit\u00e4, tai ainakin viitteit\u00e4 edelleenkin olemassa.\n<\/p>\n\n\n\n

Monet tavat siirtyiv\u00e4t s\u00e4\u00e4tyl\u00e4iskulttuurista nopeasti talonpoikaiskulttuuriin.<\/strong> Sellaisia oli mm. joulukuusi ja joulukinkku. Joulukuusi, joka alkujaan oli s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isten perinnett\u00e4, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olleen mel- kein jokaisessa pikkupirtiss\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n 1900-luvun alussa. Jos tila oli niukka, kuusi pantiin latvas- ta kiinni kattoon. Syrj\u00e4seuduilla kuusi koristeltiin sanomalehdist\u00e4 leikatuilla hapsuilla, jotka lepatti- vat kauniisti kynttil\u00e4n valossa. <\/p>\n\n\n\n

Kun sain t\u00e4m\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n puhua ortodoksisesta jouluperinteest\u00e4, tuli ensimm\u00e4iseksi mieleeni henki-\nl\u00f6, joka toimi informaattinani. H\u00e4n on 98 vuotta sitten syntynyt rouva, maatalon em\u00e4nt\u00e4, jonka\nmuisti leikkaa edelleen kuin partaveitsi.\n<\/p>\n\n\n\n

Informaattini on syntyisin niin sanotuista Ilomantsin it\u00e4kyl\u00e4st\u00e4. Kyl\u00e4 j\u00e4i rajan vedossa Neuvostolii-\nton puolelle. Kun kysyin h\u00e4nelt\u00e4, k\u00e4vik\u00f6 pappi jouluna, niin h\u00e4n vastasi, ett\u00e4 \u201dpappi k\u00e4vi kerran\nvuodessa, kes\u00e4ll\u00e4\u201d. Kaikkina juhlina palvelukset tsasounassa \u201dtoimitti Vilokkisen Maria\u201d, jolla oli,\ninformaattini mukaan, jonkinlainen harjaannus teht\u00e4v\u00e4\u00e4n. Kirkolliset toimitukset hoidettiin maallik-\nkopalveluksina ymp\u00e4ri vuoden oman kyl\u00e4n j\u00e4senten voimin. Lapset lauloivat kyl\u00e4n tsasounassa\npidetyiss\u00e4 hetkipalveluksissa.\n<\/p>\n\n\n\n

Kun pappi tuli, samalla k\u00e4ynnill\u00e4 siunattiin vainajat hautoihinsa ja kastettiin lapset.\n<\/p>\n\n\n\n

Joulun ruokaperinne ja joululahjat <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Jouluun liittyy erottamattomalla tavalla ruokaperinne. Informaattini mukaan jouluksi valmistettiin tavallista paremmat sy\u00f6t\u00e4v\u00e4t. Jouluksi valmistettiin uunipaisti ja piirakat, eli piiroot. My\u00f6s kinkku<\/strong> oli l\u00f6yt\u00e4nyt tiens\u00e4 ortodoksien joulup\u00f6yt\u00e4\u00e4n ainakin jo 1920-luvulla. Monessa perheess\u00e4 tosin sy\u00f6- tiin lammaspaistia sian kinkun tilalla. <\/p>\n\n\n\n

Sika teurastettiin ennen joulua, eli heti, kun ilman l\u00e4mp\u00f6tila meni pakkaselle. Niin liha s\u00e4ilyi jou-\nluun asti porstuan kylm\u00e4komerossa. Monessa talossa oli ainakin yksi sika, joissakin kaksi. Kev\u00e4isin\nkyliss\u00e4 kierteli auto, josta myytiin porsaita. Porsasta sy\u00f6tettiin kes\u00e4n ajan ja teurastettiin sitten, kun\nensimm\u00e4iset pakkaset tulivat.\n<\/p>\n\n\n\n

Ainakin jo 1930-luvulla sikaa varten voitiin ostaa my\u00f6s maissia, josta keitettiin maissipuuroa.\nMaissipuuro oli kauniin keltaista, mutta ulkon\u00e4k\u00f6 petti; lapset eiv\u00e4t siit\u00e4 yleens\u00e4 tyk\u00e4nneet. Sen\nsijaan lihotusporsas s\u00f6i puuroa hyv\u00e4ll\u00e4 ruokahalulla. Sikatalous rajoittui yleens\u00e4 vain yhteen por-\nsaaseen vuodessa, sill\u00e4 lehm\u00e4 ja lammas olivat hy\u00f6tyel\u00e4imin\u00e4 tarpeellisempia.\n<\/p>\n\n\n\n

Muita jouluruokia olivat rusinasoppa, riisipuuro ja suolakala. Kala oli j\u00e4rvikalaa, jota suolattiin suu-\nria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 syksyll\u00e4 joulua varten.\n<\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4s ortodoksisen kirkollisen jouluperinteen ilmentym\u00e4 oli joulupaasto<\/strong>. Jouluun siis valmistaudut- tiin paastolla useita viikkoja ennakolta. Mielenkiintoisena yksityiskohtana informaattini mainitsi, ett\u00e4 jouluruokailu aloitettiin puolen y\u00f6n j\u00e4lkeen, keskell\u00e4 y\u00f6t\u00e4, eli aaton k\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 joulup\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Tuo k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 saattaa juontua paastoperinteest\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Mutta toisaalta h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n paastoa ei noudatettu. \u201dVain Tuomivaaran Ontrei, ja Maria nou-\ndattivat\u201d, niin kuin h\u00e4n sanoi. Ehk\u00e4p\u00e4 paastoaminen koettiin vieraaksi siksikin, kun el\u00e4m\u00e4 oli muu-\ntenkin hyvin niukkaa, ja raskas maatalous- ja mets\u00e4talousty\u00f6 vaativat paljon energiaa.\n<\/p>\n\n\n\n

Kaikessa, my\u00f6s jouluperinteeseen liittyv\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, elettiin omavaraistaloudessa<\/strong>. Kaikki tarvit- tava ruoka kasvatettiin, viljeltiin, mets\u00e4stettiin ja kalastettiin itse. Varastot olivat suuret. Kaupasta ostettiin vain kahvinpapuja ja riisi\u00e4, jos niit\u00e4 sattui olemaan. <\/p>\n\n\n\n

Jouluruokia olivat tietenkin my\u00f6s suolakala, ja puolukkasurvos. My\u00f6s suolasieni\u00e4 s\u00e4il\u00f6ttiin isoissa\npuukorvoissa. Mutta Ilomantsissa ei tatteja eik\u00e4 kantarelleja oikein tunnettu. Puolukoita s\u00e4il\u00f6ttiin\nsuuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4. S\u00e4il\u00f6nt\u00e4aineita ei tarvittu. J\u00e4ist\u00e4 puolukkaa hakattiin sitten kirveell\u00e4 paloiksi, ja sula-\ntettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten.\n<\/p>\n\n\n\n

Lapsia muistettiin jouluna erityisesti my\u00f6s 1920-luvulla. Joululahjoina olivat itse tehdyt kintaat,\nlapaset ja sukat. Joululahjoina lapsille kintaiden lis\u00e4ksi oli pipari paperipussissa. Se oli suurta herk-\nkua.\n<\/p>\n\n\n\n

Kaikki piti tehd\u00e4 itse. Jos halusi villalankaa sukkia ja kintaita varten, oli aloitettava siit\u00e4, ett\u00e4 hanki-\ntaan navettaan karitsoita.\n<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4rej\u00e4 saatiin eriv\u00e4risist\u00e4 lampaista, mustasta ja valkeasta. Lampaat ensin kerittiin, ja sitten villa\nkartattiin ja kehr\u00e4ttiin villalangaksi. Kun langan kehr\u00e4si kolminkertaisena, oli se luja ja hyv\u00e4, kertoi\ninformaattini.\n<\/p>\n\n\n\n

Ilomantsin ortodoksien tavat olivat yhten\u00e4isi\u00e4 valtakulttuurin kanssa <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Lopuksi voisi todeta, ett\u00e4 ortodoksinen jouluperinne noudatti kansanperinnett\u00e4 valtakulttuurin kans-\nsa. Joulun viett\u00e4misess\u00e4 tavat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olleen yhtenev\u00e4iset. Er\u00e4s ortodoksista jouluperinnett\u00e4 jak-\nsottava asia oli se, ett\u00e4 viel\u00e4 sata vuotta sitten ortodoksinen kirkko noudatti juliaanista kalenteria,\njoka tuli 12 vuorokautta yleist\u00e4 kalenteria my\u00f6hemmin. Se aiheutti sekaannusta. Ilomantsin orto-\ndoksit halusivat viett\u00e4\u00e4 joulua samaan aikaan muun yhteiskunnan kanssa. Uusi yhten\u00e4inen gregori-\naaninen kalenteri otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Ilomantsin ortodoksisessa seurakunnassa heti 1917, kun se oli\nmahdollista.\n<\/p>\n\n\n\n

Joulukirkkoon<\/strong> meniv\u00e4t niin luterilaiset kuin ortodoksitkin. Joulukirkolla oli erityinen syyns\u00e4, sill\u00e4 luterilaisuudessa joulukirkossa k\u00e4ynti oli s\u00e4\u00e4delty tiukasti. T\u00e4m\u00e4 sama heijastui my\u00f6s ortodokseille, vaikka samaa vaatimusta ei ollutkaan. Mutta valtakulttuurin n\u00e4kemyksi\u00e4 noudattaen, my\u00f6s ortodok- sien oli syyt\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 kirkossa erityisesti jouluna. <\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4s ortodoksinen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 oli slaaviminen<\/strong>, eli tervehdysk\u00e4ynnit taloissa. Sit\u00e4 tehtiin niin p\u00e4\u00e4si\u00e4i- sen\u00e4 kuin joulunakin. Pappi kulki silloin talosta taloon pit\u00e4m\u00e4\u00e4n rukoushetken. Ilomantsin it\u00e4kyliss\u00e4 lienee k\u00e4yty slaavimassa my\u00f6s kyl\u00e4l\u00e4isten kesken. <\/p>\n\n\n\n

Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Simeon Okulov kuvaili 1920-luvulla, ett\u00e4 monet\nortodoksiset tavat olivat jo unohtuneet kirkonkyl\u00e4ss\u00e4 asuvilta, mutta it\u00e4isiss\u00e4 kyliss\u00e4, kuten Lius-\nvaarassa ja Melasel\u00e4ss\u00e4 ihmiset toimivat ja ristiv\u00e4t silm\u00e4ns\u00e4 \u201daivan luonnollisesti\u201d.\n<\/p>\n\n\n\n

Juha Riikonen\n<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Puhe Parppeinvaaran runopirtiss\u00e4 20.12.2015. Pyh\u00e4n Elian kirkon kuoron s\u00e4velhartaus. Suomalaiseen ja ilomantsilaiseen jouluperinteeseen on sekoittunut paljon eri perinteiden osia. Nyky\u00e4\u00e4n on vaikea hahmottaa, ett\u00e4 miss\u00e4 n\u00e4kyy ortodoksinen perinne, miss\u00e4 taas … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[48],"tags":[],"class_list":["post-2996","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-seurakuntaelama-teksteina"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2996","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2996"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2996\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2998,"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2996\/revisions\/2998"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2996"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2996"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2996"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}