{"id":2966,"date":"2017-08-27T16:57:51","date_gmt":"2017-08-27T13:57:51","guid":{"rendered":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/?p=2966"},"modified":"2019-02-14T20:10:12","modified_gmt":"2019-02-14T18:10:12","slug":"tt-maria-takala-roszczenko-ita-suomen-yliopistolta-luennoi-elian-kirkossa-27-8-2017-aiheesta-kirkkolaulu-yhteison-vahvistajana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/2017\/08\/27\/tt-maria-takala-roszczenko-ita-suomen-yliopistolta-luennoi-elian-kirkossa-27-8-2017-aiheesta-kirkkolaulu-yhteison-vahvistajana\/","title":{"rendered":"TT Maria Takala-Roszczenko It\u00e4-Suomen yliopistolta luennoi Elian kirkossa 27.8.2017 aiheesta \u201dKirkkolaulu yhteis\u00f6n vahvistajana.\u201d"},"content":{"rendered":"\n

Ilomantsi 27.8.2017
\nTT Maria Takala-Roszczenko\nKIRKKOLAULU YHTEIS\u00d6N VAHVISTAJANA\n<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 <\/em><\/strong>tulee mieleen sanaparista \u201dkirkkolaulu\u201d ja \u201dyhteis\u00f6\u201d?\n<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ihan ensimm\u00e4inen mielikuva, joka minulle tulee mieleen, on kirkont\u00e4ysi ihmisi\u00e4 laulamassa\nyhdess\u00e4: siis seurakuntayhteis\u00f6 laulamassa kirkossa. Niin kuin t\u00e4n\u00e4\u00e4n laulettiin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Elian\nkirkossa. Jokainen osallistuu omalla \u00e4\u00e4nell\u00e4\u00e4n \u2013 oli siin\u00e4 sointia tai enemm\u00e4n rosoa
\n\u2013 yhteiseen veisuun, esimerkiksi uskontunnustukseen tai Is\u00e4 meid\u00e4n \u2013rukoukseen, jotka\nmeill\u00e4 on tapana laulaa yhdess\u00e4. Itse kanttorin n\u00e4k\u00f6kulmasta katsoen nuo hetket ovat aina\njuhlavia, erityisesti silloin jos lauluun liittyy viel\u00e4 lasten \u00e4\u00e4ni\u00e4. Siin\u00e4 kokee, ett\u00e4 seurakunta\ntodella veisaa \u201dyhdest\u00e4 suusta ja yhdest\u00e4 syd\u00e4mest\u00e4\u201d, kuten liturgian rukouksessa\nkehotetaan.\n<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Ilomantsissa ja Karjalan hiippakunnassa yleens\u00e4kin on totuttu, ett\u00e4\njumalanpalveluksiin sis\u00e4ltyy yhdess\u00e4 laulettuja veisuja, ja joissain kirkoissa voidaan\nkokonaisia palveluksia laulaa niin sanotusti \u201dkansanlauluna\u201d. On seurakuntia, joissa\nlauletaan paljon yhdess\u00e4, on taas niit\u00e4, joissa kuoro vastaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikesta\nkirkkolaulusta; paljon riippuu kanttorin ja papin mieltymyksist\u00e4, kirkkokansan laulavuudesta\n(pakottaahan kansaa ei voi laulamaan); kussakin seurakunnassa on omat perinteens\u00e4 ja yht\u00e4\nautuaaksitekev\u00e4\u00e4 mallia ei tietenk\u00e4\u00e4n ole\n<\/p>\n\n\n\n

Seurakunnan yhteinen laulu on ollut ihanne ja tavoite, johon Suomen ortodokseja on\nyritetty ohjata toistuvin yrityksin noin sadan vuoden ajan, jokseenkin siit\u00e4 l\u00e4htien, kun\njumalanpalveluksissa alettiin laulaa suomen kielell\u00e4.\n<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4t\u00e4 tavoitetta on ajettu eri syist\u00e4 ja eri perusteluin eri vaiheina, esimerkiksi 1920-\n30-luvuilla osana kirkon kansallistamista, eli korostetusti suomalaisen ortodoksisuuden\nkehitt\u00e4misen yhteydess\u00e4, jolloin yhteislaulu \u201dkuten luterilaisilla\u201d n\u00e4htiin keinoksi\nortodoksiyhteis\u00f6n koossa pit\u00e4miseen; tai sodan j\u00e4lkeen j\u00e4lleenrakennuskautena, jolloin\nyhdess\u00e4 laulaminen toi lohtua hajalleen joutuneille kirkon j\u00e4senille; tai viimeksi 1960\u201370-\nluvuilta eteenp\u00e4in, jolloin arkkipiispa Paavalin johdolla pyrittiin syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisten\nymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 jumalanpalvelus on yhteinen toimitus, johon kaikki \u2013 ei vain papisto,\nkanttori ja kuoro \u2013 osallistuvat.\n<\/p>\n\n\n\n

Niille, jotka kannattavat kansan laulua kirkossa, sen edut ovat selv\u00e4t: yhdess\u00e4\nlaulaminen luo yhteishenke\u00e4, laulaminen yleens\u00e4kin hoitaa ihmist\u00e4 monella tavalla,\nkirkkolaulu on yhteisen rukouksen \u00e4\u00e4ni = kirkkolaulu koetaan konkreettisesti yhteis\u00f6n\nvahvistajana, siis yhteis\u00f6 vahvistuu siit\u00e4, kun kirkossa lauletaan yhdess\u00e4.\n<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Mutta kun t\u00e4st\u00e4 edet\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n laajemmalle ja tarkastellaan kirkkolaulun merkityst\u00e4\ntraditiossa ja teologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, asiaan kasvaa monta uutta ulottuvuutta \u2013 kysyt\u00e4\u00e4n\nsiis laajemmin: mill\u00e4 tavoin kirkkolaulu voi toimia yhteis\u00f6n vahvistajana<\/em><\/strong>?\n<\/p>\n\n\n\n

Puhutaan ensin siit\u00e4, mik\u00e4 yleens\u00e4 on laulava yhteis\u00f6, miten ymm\u00e4rr\u00e4mme \u201dKirkon\u201d\ntuon laulun tuottajana tai m\u00e4\u00e4ritt\u00e4j\u00e4n\u00e4\n<\/p>\n\n\n\n

Ortodoksisen Kirkko-ymm\u00e4rryksen pohjalla on ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n n\u00e4kyv\u00e4n\n\u201dtodellisuuden\u201d rinnalla on n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n, niin sanottu riemuitseva seurakunta, joka osallistuu\nmeid\u00e4n kanssamme jumalanpalveluksen toimitukseen \u2013 meille n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti ja\nkuulumattomasti, mutta silti t\u00e4\u00e4ll\u00e4 meid\u00e4n kanssamme \u2013 t\u00e4m\u00e4 on siis se Kirkko-yhteis\u00f6,\njonka laulusta on kyse.\n<\/p>\n\n\n\n

Samaan aikaan, kaiken aikaa, on k\u00e4ynniss\u00e4 taivaallinen jumalanpalvelus, jossa\nruumiittomat voimat, enkelit, ylist\u00e4v\u00e4t Jumalaa \u201dvaikenemattomin \u00e4\u00e4nin\u201d \u2013 kirkon\nvarhaisten opettajien mukaan taivaallisten voimien teht\u00e4v\u00e4 taivaissa on juuri \u201dJumalan\nmajesteettisuuden p\u00e4\u00e4ttym\u00e4t\u00f6n hymni ja lakkamaton ylistysveisu\u201d.1 Ja kun me\njumalanpalveluksissamme j\u00e4ljittelemme taivaallisia ruumiittomia voimia \u2013 \u201dNyt me salaisesti\nkuvaamme kerubeja ja el\u00e4v\u00e4ksi tekev\u00e4lle Kolminaisuudelle virtt\u00e4 veisaamme\u201d, me\nyhdistymme tuohon taukoamattomaan ylistykseen, tuohon todelliseen, ikuiseen\nkirkkoveisuun, joka jatkuu iankaikkisuuteen\n<\/p>\n\n\n\n

Kun me ajattelemme omaa kirkkolauluamme t\u00e4lt\u00e4 kannalta, perspektiivi muuttuu\naika lailla \u2013 meid\u00e4n laulumme on t\u00e4ss\u00e4 maailmassa n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 ja kuultava osa iankaikkista,\nuniversaalia ylistyst\u00e4 \u2013 kuka voisi olla tuntematta paitsi n\u00f6yryytt\u00e4, my\u00f6s kunniaa tuosta\nosallisuudesta? Kuten pyh\u00e4 Johannes Krysostomos sanoo:\n<\/p>\n\n\n\n

\u201dAjattele, kenen seurassa seisot ja kenen kanssa kutsut Jumalaa: kerubien kanssa!\nAjattele niit\u00e4, jotka muodostavat kuoron kanssasi ja, ollaksesi valpas, sinun tarvitsee\nvain muistaa, ett\u00e4 vaikka olet ruumiiseen puettu ja lihaan sidottu, sinut on silti\nkatsottu arvolliseksi ylist\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikkien Luojaa ruumiittomien voimien kanssa.\n\u00c4lk\u00f6\u00f6n kukaan osallistuko n\u00e4ihin pyhiin ja salaisiin hymneihin innotta, \u00e4lk\u00f6\u00f6n kukaan\nantako ajatustensa k\u00e4\u00e4nty\u00e4 maalliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4, vaan olkoon jokainen,\nhyl\u00e4ten maalliset ajatuksensa ja kohottautune aina taivaaseen asti, kuin h\u00e4n lent\u00e4isi\nKunnian Valtaistuimen ymp\u00e4rill\u00e4 serafien kanssa. N\u00e4in osoita kaikkein pyhin hymni\nloiston ja kunnian Jumalalle.\u201d2\n<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 sitten on Kirkon laulu, eli miten kirkossa laulu toteutetaan? Toisin sanoen, kenen\nvastuulla kirkkolaulu on?
\n<\/em><\/strong>Jumalan ylist\u00e4minen kuuluu kaikille, eli se on Kirkon yhteinen kutsumus ja teht\u00e4v\u00e4, ja
\n\u2013 idean ja ihanteen tasolla \u2013 jokainen on kutsuttu laulamaan. Olla \u201dortodoksi\u201d on\nsananmukaisesti olla \u201doikein ylist\u00e4v\u00e4\u201d, eli ylistys, laulu, on ik\u00e4\u00e4n kuin kirjoitettu ortodoksin\ndna:han.\n<\/p>\n\n\n\n

Mutta siit\u00e4, miten tuo laulukutsumus k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toteutetaan, on Kirkossa\nmuodostunut oma traditionsa \u2013 kun kysyt\u00e4\u00e4n, kuka meill\u00e4 Kirkossa laulaa, vastausta\nhaetaan usein kirkon varhaisilta ajoilta. Heti siit\u00e4 alkaen, kun kirkon jumalanpalvelukset\nalkoivat varhaisina kristinuskon vuosisatoina vakiintua, ja niihin kuuluvat veisut alkoivat\nkehitty\u00e4 yksinkertaisista psalmilauluista kohti runoiltuja kirkkoveisuja, laulun johtamiseen\ntai esilaulajiksi valikoitui ihmisi\u00e4, joilla oli siihen erityisi\u00e4 lahjoja. V\u00e4hitellen n\u00e4ille ihmisille\nkehitettiin teht\u00e4v\u00e4\u00e4n valmistava koulutus ja sen sinetiksi kirkollinen vihkimys, jolla laulaja\nasetettiin teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4: n\u00e4in puhutaan \u201dkanonisista\u201d laulajista, eli sellaisista, jotka on kirkon\ns\u00e4\u00e4nt\u00f6jen, kanonien, mukaan vihitty teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4.\n<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa laulu ei siis en\u00e4\u00e4 ollut kokonaan koko yhteis\u00f6n fyysisesti tuottamaa,\nvaan tiettyjen siihen koulutettujen ja asetettujen ihmisten vastuulla. Korostan t\u00e4ss\u00e4 sanaa\nvastuu <\/em>\u2013 laulajien vastuulla oli, ja on yh\u00e4, jumalanpalveluksessa laulaen v\u00e4litett\u00e4v\u00e4 opetus:\nsuurin osa jumalanpalvelusten sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4, erityisesti ehtoo- ja aamupalveluksissa, koostuu\nhymnografiasta eli teksteist\u00e4, jotka esitet\u00e4\u00e4n laulaen \u2013 ja t\u00e4h\u00e4n hymnografiaan sis\u00e4ltyy\n<\/p>\n\n\n\n

1 Athanasios Aleksandrialainen, Johannes Krysostomos ja piispa Seberianos: \u201dEnkelien olemuksesta ja\nteht\u00e4vist\u00e4.\u201d Isien kuoro<\/em>. Alkuvuosisatojen opetusta kirkkolaulusta. <\/em>Suom. Johannes Sepp\u00e4l\u00e4. Joensuu: Suomen\nbysanttilaisen musiikin seura ry 2010, 91.
\n2 Lainattu teoksessa Thomas Pott, Byzantine Liturgical Reform<\/em>, SVS 2010.\n<\/p>\n\n\n\n

valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 kirkon opillista eli dogmaattista opetusta, raamatullista sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, moraalista\nopetusta, meille annettuja malleja esimerkiksi pyhien ihmisten el\u00e4mist\u00e4, jne.\n<\/p>\n\n\n\n

Onhan selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jotta t\u00e4m\u00e4 opetus p\u00e4\u00e4see ansaitsemallaan tavalla kaikkien\nkuuluviin, sen v\u00e4litt\u00e4j\u00e4t ovat harjaantuneet teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 \u2013 sit\u00e4 ei siis voi ottaa kuka hyv\u00e4ns\u00e4\nvastuulleen.\n<\/p>\n\n\n\n

Kirkkolaulajien kanonisen vihkimyksen perinne sammui yleisen\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6n\u00e4\nVen\u00e4j\u00e4ll\u00e4 noin 1700-luvun kuluessa, mink\u00e4 takia se ei meill\u00e4k\u00e4\u00e4n ole niin aktiivisesti\nk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kuin esim. lukijaksi vihkiminen, mutta samojen ihanteiden ja velvoitteiden voi\nkatsoa p\u00e4tev\u00e4n kaikkiin niihin, jotka kirkossa laulavat. Toisin sanoen, ortodoksisessa\nkirkossa laulusta vastaavat ne, joille on annettu laulun lahja, jotka sitoutuvat\nteht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4, harjoittelevat, osallistuvat jumalanpalveluksiin ymm\u00e4rt\u00e4en laulun\nmerkityksen my\u00f6s hengellisen\u00e4 kilvoituksena, ja ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t teht\u00e4v\u00e4n vastuullisuuden.\n<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Miten sitten ne, joille ei talentteja jaettaessa osunut laulun lahjaa kohdalle?
\nJoku voi kokea, ett\u00e4 kirkko on t\u00e4ss\u00e4 ep\u00e4tasa-arvoinen: onko reilua, ett\u00e4 vain jotkut valitut\nsaavat laulaa kirkossa \u2013 torjuuko Jumala muka v\u00e4hemm\u00e4n kehittyneen laulun, eik\u00f6s se\n\u00e4\u00e4nell\u00e4\u00e4n lintukin laula…\n<\/p>\n\n\n\n

Ihmisen omakohtaista surua siit\u00e4, ettei p\u00e4\u00e4se \u00e4\u00e4nell\u00e4\u00e4n ylist\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalaa niin kuin\ntahtoisi, ei tietenk\u00e4\u00e4n pid\u00e4 v\u00e4heksy\u00e4; moni voi kokea j\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 vaille t\u00e4rke\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6llisyytt\u00e4,\nkun ei pysty esimerkiksi laulamaan kirkkokuorossa, vaikka voikin laulaa silloin kun koko\nkirkkokansa laulaa tiettyj\u00e4 jumalanpalveluksen osia. Mutta kuten kirkon kanonit, my\u00f6s\nmonet vastuuteht\u00e4v\u00e4t on asetettu yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4 \u2013 jossa jokaiselle on\npaikkansa. Meille jokaiselle on annettu omat lahjamme, omat talenttimme, joiden\nenent\u00e4miseen meid\u00e4n el\u00e4m\u00e4mme on tarkoitettu: jos laulu\u00e4\u00e4ni ja s\u00e4velkorva eiv\u00e4t ole niiden\njoukossa, enent\u00e4k\u00e4\u00e4mme sitten niit\u00e4 muita.\n<\/p>\n\n\n\n

Ja ennen kaikkea osallistukaamme syd\u00e4mell\u00e4mme jumalanpalvelukseen, sill\u00e4 \u00e4\u00e4neen\nlauletulle ylistykselle luo jumalanpalveluksissa kaikupohjan \u00e4\u00e4nett\u00f6m\u00e4sti laulettu rukous,\njolla jokainen kirkossa olija voi osallistua tuohon universaaliin, n\u00e4kyv\u00e4n ja n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\nseurakunnan, taivaalliseen ja maalliseen kirkkolauluun. <\/em><\/strong>Eli silloin kun vuorossa ei ole koko\nkansan yhteislaulu, vaan kuoro laulaa esimerkiksi: \u201dHerra, armahda\u201d, lausu sin\u00e4kin niin\nmieless\u00e4si; samalla tavalla on mahdollista osallistua kaikkeen lauluun, kuoron laulamilla\nsanoilla tai yksinkertaisilla rukoushuokauksilla. N\u00e4in toteutuu siis koko yhteis\u00f6n yhteinen\nlaulu ja ylistys Jumalalle \u00e4\u00e4neen ja \u00e4\u00e4nett\u00f6m\u00e4sti syd\u00e4mell\u00e4 laulettuna.\n<\/p>\n\n\n\n

Siirryt\u00e4\u00e4n sitten v\u00e4h\u00e4n konkreettisempaan suuntaan. Kun pohditaan, miten kirkkolaulu voi\nvahvistaa yhteis\u00f6\u00e4 \u2013 paitsi \u00e4sken mainitun, jumalanpalveluksessa yhteisesti kannetun\nrukouksen kautta \u2013 on usein hedelm\u00e4llist\u00e4 k\u00e4\u00e4nty\u00e4 vastakkaiseen suuntaan ja pohtia, mill\u00e4\ntavoin kirkkolaulusta voi tulla yhteis\u00f6\u00e4 hajottava tekij\u00e4<\/em><\/strong>. (Yleens\u00e4h\u00e4n negatiivisia\nesimerkkej\u00e4 on helpompi keksi\u00e4, niin inhimillisi\u00e4 ne ovat.) Kun hajottavat tekij\u00e4t\nhahmotetaan, voi niit\u00e4 olla helpompi torjua.\n<\/p>\n\n\n\n

Kirkkolaulu tuskin itsess\u00e4\u00e4n toimii yhteis\u00f6n ykseytt\u00e4 vastaan, koska seh\u00e4n on ennen\nmuuta suunnattu Jumalalle ja l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti siis aina hyv\u00e4\u00e4, mutta hajottavaa voi olla se,\nmill\u00e4 tavalla ihmiset sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tai siihen suhtautuvat. Otetaan muutama esimerkki\n(t\u00e4ysin hypoteettisia tilanteita tietenkin):\n<\/p>\n\n\n\n

\u201dEn voi k\u00e4yd\u00e4 kirkossa, koska siell\u00e4 lauletaan sellaisia s\u00e4velmi\u00e4, joita en tunne tai\njoista en tykk\u00e4\u00e4.\u201d\n<\/p>\n\n\n\n

\u201dMinusta kanttori kiusaa meit\u00e4 kuorolaisia laulattamalla tahallaan liian vaikeita \/\nkorkeita \/ nopeita \/ uusia kirkkolauluja.\u201d
\n\u201dKuulkaapa t\u00e4t\u00e4, kun min\u00e4 kajautan kaikkein korkeimman \u00e4\u00e4nen!\u201d
\n\u201dMinun kuorolaiseni tappavat kaiken ilon t\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 koska eiv\u00e4t pid\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4\nhaluaisin laulattaa.\u201d\n<\/p>\n\n\n\n

\u201dPalveluksessa ei voi keskitty\u00e4 koska kuoro laulaa niin huonosti.\u201d
\n\u201dTuo pappi tulee aina sekaantumaan siihen, mit\u00e4 lauletaan. Miten niin kymmenen\nstikiiraa? Min\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4n, ett\u00e4 niit\u00e4 tulee nelj\u00e4!\u201d\n<\/p>\n\n\n\n

Kaikissa yhteis\u00f6iss\u00e4, niin my\u00f6s seurakunnassa on mahdollista hakautua ihan kunnolla johon\nkiistaan.\n<\/p>\n\n\n\n

Erityinen riski koskee musiikin kanssa tekemisiss\u00e4 olevia ihmisi\u00e4, koska musiikki on\nkuitenkin l\u00e4ht\u00f6kohdaltaan aina esitt\u00e4v\u00e4\u00e4 taidetta, ja ellei ihminen ole viel\u00e4 kokenut\nkilvoittelija (ja sittenkin), h\u00e4nt\u00e4 uhkaa laulullaan ylpeilyn synti. T\u00e4st\u00e4 puhuu pyh\u00e4 Porfyrios\nsanoessaan: \u201dJos toimit kanttorina […] ja sinulla on \u00e4\u00e4ni kuin enkelill\u00e4 ja laulat Jumalle, onko\nsinun mahdollista olla ajattelematta, kuinka monet ihmiset kuuntelevat sinua? Ei, se ei ole\nhelppoa, vaan hyvin vaikeaa.\u201d3\n<\/p>\n\n\n\n

Laulu on my\u00f6s yksi herkimmist\u00e4 ihmisen lahjoista ja erityisen herkk\u00e4 reagoimaan\n\u201dhuonoon kemiaan\u201d tai loukkauksiin. Lauluun tai laulu\u00e4\u00e4neen kohdistettu kritiikki iskee\nsyv\u00e4lle ja kipe\u00e4sti.\n<\/p>\n\n\n\n

Musiikkiin liittyy my\u00f6s maku, joka on jokaisella omanlaisensa. Jos kirkkoon tuodaan\njotain uutta (vaikka se olisi sin\u00e4ns\u00e4 vanhaakin, kuten esimerkiksi bysanttilainen laulu), se\nher\u00e4tt\u00e4\u00e4 valtavia intohimoja puolesta ja vastaan, koska maku ja tottumus ovat niin vahvasti\nyhteydess\u00e4 ihmisen uskonnolliseen kokemiseen.\n<\/p>\n\n\n\n

Yksi yhteinen tekij\u00e4, jolla edell\u00e4 mainittuja varottavia esimerkkej\u00e4 voisi l\u00e4hesty\u00e4, on\nkilvoitusel\u00e4m\u00e4n kulmakivi, kuuliaisuus<\/em><\/strong>. Jos ajattelemme, ett\u00e4 saamme kirkosta\nkuuliaisuusteht\u00e4vi\u00e4, eli teht\u00e4vi\u00e4, jotka testaavat meid\u00e4n kyky\u00e4mme luopua omasta\nitsep\u00e4isest\u00e4 tahdostamme ja mukautua meille annettuihin ohjeisiin, meid\u00e4n voi olla\nhelpompi asennoitua mahdollisiin riidan aiheisiin.\n<\/p>\n\n\n\n

Jumalanpalvelusta johtavan papiston kuuliaisuusteht\u00e4v\u00e4 <\/em><\/strong>lienee pyrki\u00e4 sopimaan\nmuiden toimittajien kanssa siit\u00e4, miten palvelus toimitetaan, ja toimittaa palvelusta niin,\nettei laulun ja muun toimituksen v\u00e4liin synny ristiriitaa. Papistolla on tietysti ylin vastuu\njumalanpalveluksen toimitustavoista, mutta koska yhteisen palveluksen perustana t\u00e4ytyy\nolla sovinto, h\u00e4nen on my\u00f6s hyv\u00e4 kuunnella sit\u00e4, jonka vastuulla on kirkkolaulun toteutus.\nKauheinta on, jos jumalanpalveluksesta tulee foorumi ja kirkkolaulusta ase\nhenkil\u00f6kohtaisten keskin\u00e4isten j\u00e4nnitteiden kamppailuun. Surullisia esimerkkej\u00e4 papiston\nymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyydest\u00e4 kirkkolaulua kohtaan ovat mm. tilanteet, jossa jotain laulullista\njumalanpalveluksen osaa lyhennet\u00e4\u00e4n omavaltaisesti, ilman neuvottelua kanttorin kanssa \u2013\nesimerkiksi jos papisto keskeytt\u00e4\u00e4 aamupalveluksen pitk\u00e4n kanonin, sen historiallisesti\nkeskeisimm\u00e4n osan, siirtym\u00e4ll\u00e4 suoraan \u201dJumalansynnytt\u00e4j\u00e4n kiitosvirteen\u201d, vaikka\nkanonista olisi viel\u00e4 monta veisua laulamatta. Kanttori ja kuoro tuntevat silloin tulleensa\nv\u00e4hint\u00e4\u00e4n ylimarssituiksi.\n<\/p>\n\n\n\n

3 Rakkauden haavoittama. Vanhus Porfyrios Kausokalivialaisen el\u00e4m\u00e4 ja opetukset<\/em>. Pyh\u00e4n Kosmas Aitolialaisen\nVeljest\u00f6 2010.\n<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s kanttorin teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 <\/em><\/strong>on toimittaa palvelusta sovinnon ja harmonian hengess\u00e4\nja ohjata siihen my\u00f6s kuorolaisiaan. Yksi yleiseen harmoniaan liittyv\u00e4 ongelma voi synty\u00e4\ntoimitusten dialogisista osissa, esimerkiksi ektenioissa, jos papiston ja kuoron s\u00e4vellajit eiv\u00e4t\nkohtaa, eli jos pappi tai diakoni resitoi yhdelt\u00e4 korkeudelta ja kuoro vastaa lauselmiin\ntoiselta korkeudelta. T\u00e4t\u00e4 on joskus vaikea v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, ja kanttorin on pakko antaa uudet \u00e4\u00e4net\nkuorolle l\u00e4hes joka lauselmaan, mutta silloin kuin on vain mahdollista, kanttori voi harjoittaa\nmusiikillista harkintaa ja mukautua papiston korkeuteen \u2013 oli se nuotinmukaiselta\nkorkeudelta tai ei.\n<\/p>\n\n\n\n

Kanttorilla on ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 jumalanpalveluksissa ja kuoroja harjoittaessaan suuri\nkilvoitusteht\u00e4v\u00e4, koska h\u00e4n on niin paljosta vastuussa. On saatava kuoro soimaan hyvin,\nmotivoitava laulajia, yll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4 sopua ja harmoniaa kuorolaisten v\u00e4lill\u00e4, selvitett\u00e4v\u00e4\npalvelusten sis\u00e4ll\u00f6t, valmisteltava nuotit, neuvoteltava papiston kanssa, laulatettava kansaa,\nja rukoilla siin\u00e4 samalla viel\u00e4. (Parhaassa tapauksessa selviydytt\u00e4v\u00e4 viel\u00e4 helmoissa\nroikkuvista lapsista!)\n<\/p>\n\n\n\n

Mutta jos otamme asenteen, ett\u00e4 jokainen l\u00e4himm\u00e4inen, jonka kanssa toimimme, on\ntroparin sanoin meille \u201ditsekielt\u00e4ymyksen opettaja\u201d, saatamme saavuttaa edes pienen osan\nsiit\u00e4 mielenrauhasta, jota pyhien asioiden parissa askaroiminen synnytt\u00e4\u00e4.\n<\/p>\n\n\n\n

Kaikkein olennaisinta on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 se, mit\u00e4 tekee \u2013 johtaa laulua, joka on\njumalanpalveluksen kieli, se suora kommunikointi Jumalan suuntaan, johon taivaallinen ja\nmaallinen yhdess\u00e4 osallistuvat.\n<\/p>\n\n\n\n

Kanttorilla on vastuu ja p\u00e4\u00e4t\u00f6svalta monesta asiasta, mutta h\u00e4nell\u00e4 tulee olla my\u00f6s\njoustavuutta ja neuvottelukyky\u00e4 niiden kanssa, jotka katsovat kokonaisuutta ehk\u00e4 eri\nperspektiivist\u00e4 kuin kuoro \u2013 kuten omat kuorolaiset, papit, kirkkokansa, tai vaikkapa kirkon\nis\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4. Asettuminen toisen sijaan ja oman toiminnan tarkastelu toisen perspektiivist\u00e4\navartaa omia n\u00e4kemyksi\u00e4 kummasti. Ja kuten kaikessa, oma esimerkki v\u00e4littyy kuorossa\nlaulaville paremmin kuin mitk\u00e4\u00e4n sanat: keskittyneisyys, j\u00e4rjestelm\u00e4llisyys, laulun puhtaus,\nrukouksen hartaus, hyv\u00e4 mieli ja ilo.\n<\/p>\n\n\n\n

Kuorolaisen kuuliaisuusteht\u00e4v\u00e4 <\/em><\/strong>on toki selv\u00e4: kuorossa laulava alistuu johdettavaksi\nja laulaa niin kuin johtaja osoittaa \u2013 kuorolaista, jos ket\u00e4, koskee velvoitus laulaa \u201dyhdest\u00e4\nsuusta ja yhdest\u00e4 syd\u00e4mest\u00e4\u201d \u2013 tai dir. cant. Juhani Matsin sanoin: \u201dlaulaa toistensa\npussiin\u201d. Jokainen kuorossa laulanut tiet\u00e4\u00e4, miten vaikeaa t\u00e4ydellinen yhten\u00e4isyys laulussa\non, ja millaisten asioiden kanssa jokainen laulaja kamppailee \u2013 kuinka sovittaa oma \u00e4\u00e4ni\nkokonaisuuteen, rohkaistua laulamaan, olla toisinaan provosoitumatta vieruskaverin\nlaulusta, olla kuuliainen johtajalle, luottaa h\u00e4nen ratkaisuihinsa, eik\u00e4 p\u00e4sm\u00e4r\u00f6id\u00e4 omaansa.\nMutta kun mieless\u00e4 s\u00e4ilyy, ett\u00e4 laulajan teht\u00e4v\u00e4 on enemm\u00e4n kuuliaisuus- kuin\nkunniateht\u00e4v\u00e4, oppii kenties asettumaan osaksi kokonaisuutta ja uskaltaa my\u00f6s tuoda\nomastaan yhteiseksi hyv\u00e4ksi.\n<\/p>\n\n\n\n

Lauluun tulee olla kutsumus, mutta kutsumuksen pit\u00e4\u00e4 hengiss\u00e4 vain sitoumus:\nvakaa lupaus palvella kirkkoa omien kykyjens\u00e4 mukaan.\n<\/p>\n\n\n\n

Ent\u00e4 muut kirkossa k\u00e4vij\u00e4t <\/em><\/strong>sitten? Mill\u00e4 tavoin he voivat k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 suhtautumisensa\nkirkkolauluun koko yhteis\u00f6n rakennukseksi? T\u00e4rkeint\u00e4 on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 kirkkolaulussa on\nolennaista: ei sen tyyli, s\u00e4velmist\u00f6, ei kuoron sointi, vaan sen sanoma \u2013 sen teksti, Sana, jota\ns\u00e4vel pukee, ja sen tarkoitus, eli Jumalan ylistys.\n<\/p>\n\n\n\n

Kaikkeen kirkkolauluun voi siis suhtautua sen t\u00e4rkeimm\u00e4ss\u00e4 tarkoituksessa \u2013 siit\u00e4 voi\nammentaa Kirkon opetusta oman hengellisen kasvun ainekseksi. Ja yhdess\u00e4 laulamalla
\n\u2013 \u00e4\u00e4nell\u00e4 tai ilman \u2013 jokainen meist\u00e4 voi tulla osaksi koko Kirkon n\u00e4kyv\u00e4\u00e4, n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4,\nmaanp\u00e4\u00e4llist\u00e4 ja taivaallista kuoroa.\n<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ilomantsi 27.8.2017 TT Maria Takala-Roszczenko KIRKKOLAULU YHTEIS\u00d6N VAHVISTAJANA Mit\u00e4 tulee mieleen sanaparista \u201dkirkkolaulu\u201d ja \u201dyhteis\u00f6\u201d? Ihan ensimm\u00e4inen mielikuva, joka minulle tulee mieleen, on kirkont\u00e4ysi ihmisi\u00e4 laulamassa yhdess\u00e4: siis seurakuntayhteis\u00f6 laulamassa … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[48],"tags":[],"class_list":["post-2966","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-seurakuntaelama-teksteina"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2966","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2966"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2966\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2968,"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2966\/revisions\/2968"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2966"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2966"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2966"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}