JUMALANPALVELIJA, SIMFORIAN <\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hiajat ovat olleet juhlavuosia. Joillekin meist\u00e4 ihan henkil\u00f6kohtaisesti ja\nvaltakunnallisestikin on ollut aihetta juhlaan. T\u00e4n\u00e4\u00e4n viet\u00e4mme uuden\nkirkkovuoden ensimm\u00e4ist\u00e4 suurta juhlaa, Neitsyt Marian Syntym\u00e4juhlaa.\nNyt kerron kuitenkin henkil\u00f6st\u00e4, jonka syntym\u00e4st\u00e4 tuli t\u00e4n\u00e4 vuonna\nmuutama kuukausi sitten 125 vuotta. Kyseisen henkil\u00f6n suku on osa\nminunkin hengellist\u00e4 perim\u00e4\u00e4. Ja samalla t\u00e4m\u00e4 osaltaan liittyy eilen\nMelaselk\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4mme ristisaattoon.\n<\/p>\n\n\n\n
Melasel\u00e4n kyl\u00e4 oli ortodoksikyl\u00e4, jonka historiaan kuului my\u00f6s Matvejeffin\nsuku. Matvejeffin veljeksi\u00e4 olivat mm. Nikita ja Dimitri. Veljeksist\u00e4\nnuorempi Dimitri tuli Mutalahteen. H\u00e4nest\u00e4 polveutuvat monet t\u00e4m\u00e4n\nkyl\u00e4n asukkaista. Dimitrin ja h\u00e4nen vaimonsa Agripinan (Ahrin) lapsia\nolivat Vasseli (Niina Jeskasen is\u00e4), Lauri (Teuvo Matfeisen is\u00e4), Petri (Aimo\nja Ari Matveisen ukki), Outi (minun mummoni) ja Olga (Tsikin Puavon\nOlga, Saukkosen Olga). Dimitrin vanhempi veli Nikita ei tullut\nMutalahteen, vaan h\u00e4n l\u00e4hti n\u00e4lk\u00e4vuosina Melasel\u00e4st\u00e4 Viipuriin ja sielt\u00e4\nedelleen Pietariin. Pietarissa Nikita meni naimisiin Maria Mihailovnan\nkanssa.\n<\/p>\n\n\n\n
Nikita Matvejeffin ja Maria Mihailovnan perheen esikoinen syntyi\nkes\u00e4kuussa 1892 Pietarissa. Lapsi sai kasteessa nimekseen Pietari Nikitan\npoika. Is\u00e4ns\u00e4 mukaan pojasta tuli Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan\nj\u00e4sen.\n<\/p>\n\n\n\n
Vuosisatojen, 1800 ja 1900 \u2013lukujen, vaihteessa el\u00e4m\u00e4 Pietarin\nkaupungissa ei ollut helppoa. Nikitan el\u00e4m\u00e4ntyylikin oli holtitonta. H\u00e4nen\nvaimonsa Maria oli puolestaan hyvin uskonnollinen henkil\u00f6. Maria vei\nmielell\u00e4\u00e4n lapsensa jumalanpalveluksiin ja pyhiinvaellusmatkoille.\n<\/p>\n\n\n\n
Levottomana aikana \u00e4idin huolenpito lapsestaan sek\u00e4 h\u00e4nen luontainen\nkiinnostus kirkkoa ja luostaria kohtaan oli yksi syy siihen, ett\u00e4 Maria\nMihailovna p\u00e4\u00e4tti vied\u00e4 esikoispoikansa Pietarin, Valamon luostariin\nvuonna 1906. T\u00e4st\u00e4 alkoi 14-vuotiaan nuorukaisen 75 vuotinen\nluostarikilvoittelu.\n<\/p>\n\n\n\n
Alkuaikoina nuorukainen harjoitti luostarissa pyhien kuvien maalaamista\nja vuonna 1917 h\u00e4n siirtyi Moskovaan, Valamon luostarin igumeeni\nMavrikin henkil\u00f6kohtaiseksi keljapalvelijaksi. My\u00f6hemmin, kun igumeeni\nMavrik palasi takaisin Valamoon, nuori noviisi m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin Moskovassa\npodvorin taloustoimistoon t\u00f6ihin. T\u00e4m\u00e4 podvori on kaupungissa sijaitseva\nns. luostarin n\u00e4yteikkuna. Vuonna 1920 Pietari vihittiin munkiksi\nMoskovassa ja h\u00e4n sai munkkinimekseen Simforian, joulukuun 18.\np\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kirkollista muistop\u00e4iv\u00e4\u00e4 viett\u00e4v\u00e4n marttyyrin mukaan.\n<\/p>\n\n\n\n
Suomen itsen\u00e4istymisen ja Neuvostoliiton poliittisen tilanteen\nseurauksena yhteydet Moskovaan katkesivat. Suomen ortodoksinen\nkirkko liittyi Konstantinopolin patriarkaattiin 1923. Niinp\u00e4 Moskovan\npodvorissa olleet ven\u00e4l\u00e4issyntyiset munkit eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4sseet palaamaan\nLaatokan Valamon luostariin. Simforian oli ainut, joka palasi, koska h\u00e4nen\nis\u00e4ns\u00e4 oli Suomen kansalainen. Moskovasta tullessaan Simforian toi\nmukanaan luostariin jokaista kirkkovuoden kuukautta koskevat\njumalanpalveluskirjat (Minea-kirjat, 12 kpl). Minea- kirjat olivat h\u00e4nen\nkallein aarteensa. N\u00e4it\u00e4 kirjoja h\u00e4n lainasi luostarin veljest\u00f6n j\u00e4senille vain\nyhden kerrallaan. Simforiania pidettiinkin harjaantuneena ja\ntinkim\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 jumalanpalvelusj\u00e4rjestyksen asiantuntijana, jopa\nomap\u00e4isen\u00e4kin. H\u00e4n oli ven\u00e4j\u00e4nkielinen.\n<\/p>\n\n\n\n
Laatokan Valamossa Simforian toimi taloudenhoitajana vuodesta 1934\nvuoteen 1940, aina luostarin evakuointiin saakka.\n<\/p>\n\n\n\n
Suomen ortodoksisen kirkon ja Uuden Valamon luostarin historiasta\nkerron sen verran, ett\u00e4 vuonna 1945 ven\u00e4l\u00e4inen metropoliitta Grigori\nsaapui Suomeen. H\u00e4nen k\u00e4yntins\u00e4 tarkoituksena oli liitt\u00e4\u00e4 koko Suomen\nortodoksinen kirkkokunta Ven\u00e4j\u00e4n kirkkoon, hiippakuntana, takaisin\nMoskovan patriarkaatin alaisuuteen. K\u00e4ydyiss\u00e4 neuvotteluissa Suomen\nortodoksisen kirkkokunnan silloisen johtajan, arkkipiispa Hermannin\njohdolla, vaikea tilanne ratkaistiin siten, ett\u00e4 Hein\u00e4veden Valamon\nluostari siirtyi entisen \u00e4itikirkkonsa yhteyteen ja Moskovan patriarkasta\ntuli luostarin veljest\u00f6n korkein kirkollinen esimies. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asioissa\nluostari j\u00e4i kuitenkin Suomen kirkon alaisuuteen. T\u00e4m\u00e4 kaikin puolin\nvaikea ja kiusallinen tilanne normalisoitui vasta vuonna 1957. Tuolloin\nVen\u00e4j\u00e4n ja Suomen kirkot solmivat suhteensa uudelleen. Hein\u00e4veden\nValamon luostari palautui Suomen ortodoksisen kirkon yhteyteen.\nMainittakoon, ett\u00e4 luostarissa noudatettiin juliaanista ajanlaskua aina\n1980-luvulle saakka. Kunnes se igumeeni Panteleimonin aikana lopulta\npoistui k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.\n<\/p>\n\n\n\n
Uudessa Valamossa Simforian toimi veljest\u00f6n valitsemana igumeenina 10\nvuotta vuodesta 1969 alkaen. H\u00e4nelle tyypillinen piirre oli johtaa luostaria\nrukoilemalla, ei kehityskeskusteluin. H\u00e4nen aikanaan Uuden Valamon\nluostarialue alkoi kehitty\u00e4, ja vuonna 1977 valmistui Kristuksen\nkirkastumisen muistolle vihitty kirkko. Pappismunkki Panteleimon seurasi\nSimforiania luostarin johtajana vuodesta 1979 alkaen.\n<\/p>\n\n\n\n
Arkkimandriitta Simforianin maanp\u00e4\u00e4llinen vaellus p\u00e4\u00e4ttyi vuonna 1981 ja\nh\u00e4net on haudattu Hein\u00e4veden luostarin hautausmaalle, Papinniemeen.\nSimforianille el\u00e4minen t\u00e4ss\u00e4 maailmassa oli valmistautumista tulevaan\naikaan. Ollos i\u00e4ti muistettu!\n<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hdeaineisto:
Pekka Matvejeff, Simforian kutsumuksena Valamo <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
JUMALANPALVELIJA, SIMFORIAN L\u00e4hiajat ovat olleet juhlavuosia. Joillekin meist\u00e4 ihan henkil\u00f6kohtaisesti ja valtakunnallisestikin on ollut aihetta juhlaan. T\u00e4n\u00e4\u00e4n viet\u00e4mme uuden kirkkovuoden ensimm\u00e4ist\u00e4 suurta juhlaa, Neitsyt Marian Syntym\u00e4juhlaa. Nyt kerron kuitenkin henkil\u00f6st\u00e4, … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[48],"tags":[],"class_list":["post-2962","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-seurakuntaelama-teksteina"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2962","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2962"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2962\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2964,"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2962\/revisions\/2964"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2962"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2962"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/ilomantsi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2962"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}