Aitoa monikulttuurisuutta uskonnonopetukseen
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemassa "Perusopetus 2020 ― yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako" -muistiossa tuodaan esille uskonnonlukutaito yhtenä tulevaisuuden taidoista.
Arkkipiispa Leo ei usko Perusopetus 2020–muistiossa oleviin tavoitteisiin lapsen oman identiteetin tukemisesta, uskonnonlukutaidosta ja dialogin lisääntymisestä, jos lähtökohtana on oman uskonnonopetuksen korvaaminen kaikille yhteisellä katsomusaineella.
- Nykyinen katsomusopetus ei ole pelkästään lapsen oman uskonnon opettamista, vaan se pitää sisällään myös tietoa muista uskonnoista, arkkipiispa toteaa.
- Omasta kulttuuripohjasta pitää lähteä liikkeelle, jotta voi ymmärtää muiden katsomusperinteitä. Perusopetuksen katsomusta koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa parhaiten oman uskonnon opetuksella. Kysymys ihmisen identiteetin monimuotoisuudesta ei näytä olevan selkeä virkamiehille, kadunmiehistä puhumattakaan, arkkipiispa painottaa.
- Ortodoksisuuteen kuuluu selkeänä osana kulttuurinen ulottuvuus. Se näkyy arjessa niillä, jotka elävät ortodoksien elämäntavan mukaan. Meillä on paastokulttuuri, ikonitaide, yhteisöllisyys ja rikas juhlaperinne. Vasta kun lapsi ymmärtää oman identiteettinsä ja kulttuuriperintönsä voi syntyä aitoa dialogia. Kulttuurin- ja uskontojen tuntemusta tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän myös kaupankäynnissä ja politiikassa.
Uskonnonopetuskysymyksiä käsitellään Suomen uskonnollisten johtajien säännöllisissä tapaamisissa. Arkkipiispa Leo kokee tapaamiset hedelmällisiksi, koska kaikki ovat oman uskontonsa asiantuntijoita.
- Kaikille yhteisen katsomusaineen vaatiminen on monikulttuurisuuden kieltämistä, jos lapset laitetaan keskustelemaan yhteiselle oppitunnille ilman tarvittavia tiedollisia valmiuksia. Herää kysymys, onko tämän vaatimuksen taustalla ajatus maahanmuuttajien sulauttamisesta valtaväestöön omaksumalla sen arvot tai nykyisin paremminkin arvottomuus, arkkipiispa pohtii.
Arkkipiispan mielestä Suomen ortodoksista kirkkoa on elävöittänyt vanhoista ortodoksimaista muuttanut väestö, joka noudattaa perinteistä tapakulttuuria ja tuo oman värinsä seurakuntaelämään.
- Länsimaiselle kulttuurillemme tekisi hyvää ottaa mallia niistä kulttuureista, joissa pyhä on vielä pyhää ja yhteisöllisyys voimissaan. Myös oppitunneilla on hyvä nähdä että globaalilla ortodoksisella kirkolla on erilaisia kulttuuritraditioita. Koulujen pitäisi hyödyntää tässä enemmän koulutettuja ja kokeneita ortodoksisen uskonnon opettajia, jotka ovat monikulttuurisuuden ammattilaisia.
Arkkipiispan mielestä osalle valtaväestöstä uskonnon merkitys on vähentynyt ja sen tilalle on tullut usein ihanteettomuus.
- Arvomaailmasta on tullut pinnallista tai korostuneen suhteellista. Tällaisessa tilanteessa perinteinen uskonnollisuus koetaan uhkaksi, joka rajoittaa ihmisen vapautta, arkkipiispa toteaa.
- Suomessa on tunnustettu monikulttuurisuus laajemmassa mitassa vasta parikymmentä vuotta, vaikka meillä on aina ollut läsnä idän ortodoksinen kulttuurisuus ja saamelaiset. Myös islaminuskoiset tataarit ja juutalaiset ovat olleet jo parisataa vuotta osa Suomen kulttuuria.
12.3.2012
