Puhdistakaamme tunteemme

Kirkkovuosi | 15.04.2017

Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leon pääsiäistervehdys 2017.

”Meidän on siis aika viettää juhlaa, ei vanhan pahuuden ja kelvottomuuden hapattamina, vaan happamattomina, vilpittömyydessä ja totuudessa” (1. Kor. 5:8).Pääsiäisjuhla päättää 40 päivän paastoajan. Apostolisen kirkon perinteiden mukaisesti ortodoksit viettävät pääsiäisyön kirkossa psalmeja, evankeliumia ja hymnejä laulaen ja lukien.
Erityisen juhlallisesti yön liturgiassa kaikuvat apostoli Paavalin sanat: ”Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne” (Gal. 3:27). Ne tiivistävät sen, miten pääsiäisessä todella osallistutaan uuden elämän alkamisesta.
Pääsiäinen on kaikkien juhlien äiti. Kirkko viettää sitä samalla tavalla kuin luvattuun maahan lähtevät esi-isämme: ”Sinä yönä Herra valvoi viedäkseen heidät pois Egyptin maasta; se on Herralle pyhitetty yö, ja silloin kaikkien israelilaisten sukupolvesta toiseen tulee valvoa” (2. Moos. 12:42).
Me aloitamme valvomisen pääsiäisyönä evankeliumin ohjeen mukaan palavien kynttilöiden kanssa kirkon ovella: ”Pitäkää vaatteenne vyötettyinä ja lamppunne palamassa. Olkaa niin kuin palvelijat, jotka odottavat isäntäänsä häistä valmiina heti avaamaan oven, kun hän tulee ja kolkuttaa” (Luuk. 12:35–36).
Yhteinen odotus huipentuu kynttilöiden valaiseman ristisaaton päättyessä. Sen jälkeen kuulemme pyhän Johannes Damaskolaisen (676–749) pääsiäiskanonista tärkeimmän asian, jota me juhlan sanoman ymmärtämiseen tarvitsemme: ”Puhdistakaamme tunteemme”.
”Puhdistakaamme tunteemme, niin me näemme Kristuksen, joka ylösnousemisensa lähestymätöntä valoa säteilee. Ja me kuulemme hänen tervehdyksensä: Iloitkaa voittovirttä veisaten! Kristus nousi kuolleista.”
15.4.2017