Sokeana syntyneen sunnuntai

Kirkkovuosi | 23.05.2014

Pääsiäiskauden viides sunnuntai on omistettu sokeana syntyneen miehen ja Kristuksen kohtaamisen muistolle. 25.5. muistellaan myös Johannes Kastajan kunniallisen pään kolmatta löytämistä.

Pääsiäiskauden viidentenä sunnuntaina ortodoksinen kirkko muistelee sokeana syntynyttä miestä, jonka Jeesus paransi ja antoi hänelle näön.
Sokeana syntyneen sunnuntai on viimeinen pääsiäisajan sunnuntaista. Pääsiäisaika päättyy ensi keskiviikkona helatorstain aattona.
 
Sunnuntain raamatuntekstien sisältö keskittyy ihmetekoihin, joiden perusteella ihmiset uskoivat Jeesukseen Jumalan Poikana.
 
Aamupalveluksen evankeliumiteksti (Joh. 20:11–18) palauttaa lukijan pääsiäisjuhlan alkupisteeseen, jolloin Jeesus ensimmäisen kerran ilmestyi maan päälle kuolemansa jälkeen. Tämä tapahtui Kristuksen tyhjällä haudalla, jonne Magdalan Maria oli tullut suremaan, koska hän luuli sotilaiden varastaneen Jeesuksen ruumiin. Marian itkiessä Kristus ilmestyy hänelle, joskin Maria luulee häntä puutarhuriksi. Jeesuksen puhutellessa Mariaa nimeltä tämä tunnistaa hänet, ja rientää Vapahtajan kehotuksen mukaisesti kertomaan ylösnousemuksesta opetuslapsille.
 
Liturgiassa Apostolien tekojen kirjan teksti (Apt. 16:16–34) kertoo siitä, kuinka apostoli Paavali Jeesuksen nimen voimalla karkottaa tytössä olevan pahan hengen. Sen seurauksena Paavali ja Silas joutuvat vangituiksi, mutta Jumala lähettää rajun maanjäristyksen, joka avaa vankilan portit. Nähtyään tämän vanginvartija uskoo ihmeeseen ja kysyy apostoleilta, mitä hänen on tehtävä, että pelastuisi. "Usko Herraan Jeesukseen, niin pelastut, sinä ja sinun perhekuntasi."
 
Sokeana syntyneen sunnuntain evankeliumitekstissä (Joh. 9:1–38) Jeesus parantaa sokeana syntyneen miehen ja antaa hänelle näön. Näin Kristus näyttää konkreettisesti olevansa maailman valo, mistä hän on puhunut kansalle jo hieman aiemmin.
 
Nähdessään tien sivussa sokeana syntyneen miehen, opetuslapset kysyvät, kuka on tehnyt sen synnin, jonka vuoksi mies kärsii sokeudesta. Jeesus sanoo: "Ei hän eikä hänen vanhempansa. Niin on tapahtunut, jotta Jumalan teot tulisivat hänessä julki. - - Niin kauan kuin olen maailmassa, minä olen maailman valo."
 
Näin sanottuaan Jeesus sylkäisee maahan, tekee syljestä tahnaa ja sivelee sitä miehen silmiin. Sitten hän käskee miestä peseytymään Siloan altaassa. Sen tehtyään mies palaa takaisin näkevänä. 
 
Parantunut kutsutaan kuultavaksi fariseusten kokoukseen, jossa hänet haukutaan perinpohjaisesti ja lopulta ajetaan ulos. 
 
Tavatessaan Jeesuksen, tämä kysyy, uskooko mies Ihmisen Poikaan. Mies kysyy, kuka Ihmisen Poika on, johon Jeesus vastaa: "Sinä olet nähnyt hänet. Hän on tässä ja puhuu kanssasi." 
 
"Minä uskon, Herra", sanoo mies ja lankeaa maahan Kristuksen edessä.
 
Sieluni silmät sokeutuneina minä tulen eteesi, oi Kristus, / niin kuin sokeana syntynyt, / ja synninkatumuksessa huudan sinulle: / Sinä olet pimeydessä vaeltaville / kirkkaasti loistava valkeus. (Sokeana syntyneen sunnuntain kontakki).
25.5. muistellaan pyhän Edelläkävijän ja Kastajan Johanneksen kunniallisen pään kolmatta löytämistä. Markuksen evankeliumi (6:14 - 30) kertoo kuningas Herodeksen toimeenpanemasta Johanneksen mestauksesta. 
Kristikunnassa Johanneksen kunniallista päätä kunnioitettiin merkittävänä pyhäinjäännöksenä, reliikkinä. Johanneksen pään ensimmäistä ja toista löytämistä kunnioitetaan 24.2.
Kunniallisen pään kolmas löytäminen tapahtui Emesian kaupungissa vuoden 850 paikkeilla. Pää oli piilotettu maahan ikonoklasmin eli kuvainraastajien harhaopin aikana. Perimätiedon mukaan Konstantinopolin patriarkka Ignatios (847-857) löysi paikan saamansa näyn perusteella. Pyhän Johanneksen kunniallinen pää kuljetettiin Konstantinopoliin turvaan kirkon holviin. Nykyisin osaa reliikistä säilytetään Athos-vuorella.

Johannes Kastajan pää. Ikoni Suomen ortodoksisen kirkkomuseon kokoelmista.
 
21.5.2014