Ortodoksisten kirkkojen diaspora

Hyväksytty Suuressa ja Pyhässä Synodissa Kreetalla 18.–27. kesäkuuta 2016.

Suuri ja Pyhä Synodi on käsitellyt ortodoksiste kirkkojen kanonista järjestystä diaspora-alueilla. Synodi hyväksyy asiakirjat ”Ortodoksisten kirkkojen diaspora” ja ”Diaspora-alueiden piispainkokousten ohjesääntö” pienin muutoksin panortodoksisessa esisynodissa (9.–12.6.2009) ja ortodoksisten paikalliskirkkojen johtajien synaksiksessa (21.–28.1.2016) tehtyjen päätösten mukaisesti.

1.1. Pyhät ortodoksiset kirkot ilmaisevat yksimielisesti tahtonsa ratkaista diaspora-ongelman mahdollisimman nopeasti niin, että näillä alueilla toimivien kirkkojen toiminta järjestetään ortodoksisen ekklesiologian sekä kanonisen perinteen ja käytäntöjen mukaisesti.

1.2. Kanonista järjestystä yhdestä piispasta yhdellä alueella ei historiallisista ja pastoraalisista syistä johtuen voida heti palauttaa. Tästä syystä päätetään, että neljännen panortodoksisen esisynodin päätös diaspora-alueiden piispainkokousten perustamisesta pidetään voimassa siihen asti kunnes kanonien mukaiset tarkat (akribeia) edellytykset saavutetaan. 

2.1. Synodi esittää, että siirtymäajaksi diaspora-alueiden kanonisesti tunnustetut piispat muodostavat alla mainituille alueille omien paikalliskirkkojensa alaisuudessa ”alueelliset piispainkokoukset”. Niiden piispat pysyvät kanonisesti nykyisten jurisdiktioidensa alaisuudessa.

2.2. Piispainkokoukset muodostetaan kaikista niistä alueiden piispoista, jotka ovat kanonisessa yhteydessä muiden ortodoksisten paikalliskirkkojen piispojen kanssa. Piispainkokouksen puheenjohtajana toimii alueella oleva Ekumeenisen patriarkaatin eksarkki, tai hänen poissa ollessaan joku toinen piispa kirkkojen virallisen arvojärjestyksen (diptykhos) mukaan. Piispainkokouksella on toimeenpaneva orgaani, joka muodostetaan alueiden esimiespiispoista. 

2.3. Alueelliset piispainkokoukset työskentelevät, vastaavat ja edistävät ortodoksista ykseyttä, kehittävät pastoraalisia palveluja alueilla oleville ortodokseille, toimivat yhdessä ortodoksien edustajina suhteessa muihin uskontoihin, yhteiskuntiin, kehittävät teologisista ja kirkollista koulutusta jne. Päätökset näissä kysymyksissä tehdään yhteisessä konsensuksessa.

3. Piispainkokoukset luodaan ensimmäisessä vaiheessa seuraaville alueille:

3.1. Kanada

3.2. Pohjois- ja Keski-Amerikka

3.3. Latinalainen Amerikka

3.4. Australia, Uusi-Seelanti ja Oseania

3.5. Iso-Britannia ja Irlanti

3.6. Ranska

3.7. Belgia, Hollanti ja Luxemburg

3.8. Itävalta

3.9. Italia ja Malta

3.10. Sveitsi ja Liechtenstein

3.11. Saksa

3.12. Skandinavian maat (paitsi Suomi)

3.13. Espanja ja Portugali

4. Diapora-alueiden piispat, joilla on seurakuntia useilla alueilla kuuluvat kaikkien alueittensa piispainkokouksiin.

5. Alueelliset piispainkokoukset eivät rajoita diaspora-alueilla olevien ja omiin jurisdiktioihinsa kuuluvien piispojen hallinnollisia ja kanonisia oikeuksia. Piispainkokoukset pyrkivät antamaan tilaa yhteisten ortodoksisten näkökantojen esille tuomiseen. Ne eivät kuitenkaan vapauta piispainkokousten jäseniä vastuusta omia kirkkojaan kohtaan tai rajoita heidän oikeuttaan suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan.

6. Puheenjohtaja kutsuu koolle ja johtaa kaikkia alueellisten piispainkokousten liturgisia, pastoraalisia ja hallinnollisia kysymyksiä varten pidettäviä istuntoja. Jos nämä asiat vaativat panortodoksista tulkintaa, alueellisen piispainkokouksen puheenjohtaja kääntyy sen saadakseen Ekumeenisen patriarkan puoleen.

7. Ortodoksiset kirkot sitoutuvat olemaan tekemättä mitään sellaista, mikä vaikeuttaisi edellä mainittuja yhteyspyrkimyksiä. Kirkot tekevät kaikkensa auttaakseen alueellisten piispainkokousten toimintaa normaalin kanonisen järjestyksen palauttamisessa diaspora-alueille.

Diaspora-alueiden piispainkokousten ohjesääntö 

1. artikla

1. Kaikki piispat, jotka toimivat määritellyillä alueilla ja ovat kanonisessa yhteydessä kaikkiin pyhiin autokefaalisiin ortodoksisiin kirkkoihin muodostavat yhdessä piispainkokouksen.

2. Piispainkokouksen jäseniä ovat myös ne piispat, jotka eivät asu noilla aluille, mutta joilla on pastoraalinen vastuu alueella sijaitsevista seurakunnista.

3. Eläkkeellä olevat piispat, jotka vierailevat näillä alueilla ja täyttävät muuten artiklan ensimmäisessä kohdassa määritellyt ehdot, voidaan kutsua mukaan puheoikeudella piispainkokoukseen.

2. artikla

Piispainkokouksen päämääränä on todistaa ortodoksisen kirkon ykseydestä ja kehittää yhteistyötä kirkkojen välillä kaikissa pastoraalisissa toiminnoissa sekä ylläpitää, säilyttää ja edistää alueella olevien ja kanonisessa yhteydessä ortodoksisen kirkon kanssa elävien yhteisöjen elämä. 

3. artikla 

Piispainkokouksella on toimeenpaneva hallitus, joka muodostuu kunkin kanonisen kirkon alueelle nimittämistä esimiespiispoista.  

4. artikla

1. Piispainkokouksella sekä sen toimeenpanevalla hallituksella on puheenjohtaja, yksi tai kaksi varapuheenjohtajaa, yksi sihteeri, yksi rahastonhoitaja sekä muita vastuuhenkilöitä, jotka se valitsee.

2. Puheenjohtaja (ex officio) on alueen Ekumeenisen patriarkaatin eksarkki tai hänen estyneenä seuraava piispa arvojärjestyksen (diptykhos) mukaan. Piispainkokouksen puheenjohtaja kutsuu koolle kokoukset ja johtaa sen toimintaa sekä yhteisiä jumalanpalveluksia. Niiden käsiteltyjen asioiden osalta, joissa piispainkokous on päätynyt yksimieliseen päätökseen, puheenjohtaja tai muu piispainkokouksen keskuudestaan nimeämä jäsen esittelee valtiolle, yhteiskunnan muulle instituutiolle tai uskonnolliselle yhteisölle alueen ortodoksisen kirkon kannan. 

3. Varapuheenjohtaja tai varapuheenjohtajat valitaan (ex officio) piispainkokouksen jäsenistä arvojärjestyksen (diptykhos) mukaan. Piispainkokous valitsee sihteerin, rahastonhoitajan ja muut vastuuhenkilöt, joiden ei tarvitse olla arvoltaan piispoja.

5. artikla

1. Piispainkokouksen toimivalta käsittää: 

a) ortodoksisen kirkon ykseyden ylläpitämisen ja edistämisen alueella teologisten, ekklesiologisten, kanonisten, hengellisten, filantrooppisten sekä koulutusta ja lähetystyötä käsittelevien hankkeiden kautta,

b) koordinaation pastoraalisessa työssä, pyhäkoulujen ylläpidossa, uskonnollisen kirjallisuuden julkaisemisessa, yhteistyössä median kanssa, kirkollisessa kasvatuksessa jne.,

c) yhteydenpidon muihin kristillisiin kirkkoihin ja muihin uskontoihin,

d) ortodoksisen kirkon suhteet yhteiskuntaan ja julkiseen hallintoon ja 

e) alueen ortodoksien järjestäytymisen valmistelemisen kanoniselta pohjalta.

2. Piispainkokouksen toimivalta ei missään tapauksessa ulotu paikalliskirkon hiippakuntaansa nimittämän piispan oikeuksiin ja suhteisiin omaan kirkkoonsa tai tuon kirkon suhteisiin kansainvälisiin ja kansallisiin instituutioihin, julkiseen valtaan, yhteiskuntaan, mediaan ja muihin uskontoihin. Paikalliskirkon kielikysymyksissä sekä linjauksissa kasvatukseen ja pastoraalisiin asioihin piispainkokous voi toimia sellaisessa yhteisymmärryksessä, että kansallisten perinteiden erilaisuus vahvistaa ortodoksista uskon yhteyttä ja rakkauden siteitä

6. artikla

1. Piispainkokous ottaa vastaan ja rekisteröi alueelle vihittävät piispat ja heidän kanonisen suhteensa pyhiin autokefalisiin kirkkoihin. 

2. Piispainkokous tutkii ja määrittää sellaisten alueella olevien seurakuntien kanonisen aseman, joilla ei ole kanonista yhteyttä johonkin autokefaaliseen kirkkoon.  

3. Piispainkokous pitää rekisteriä ja vahvistaa muiden piispojen tietoon alueen piispojen papistonsa jäsenille antamista sanktioista. 

7. artikla

1. Piispainkokous kokoontuu puheenjohtajan kutsusta vähintään kerran vuodessa. Se voi kokoontua tarpeen mukaan useamminkin, jos piispainkokouksen hallitus katsoo sen  hyväksi tai kolmasosa piispainkokouksen jäsenistä kirjallisesti pyytää koolle kutsumista.

2. Piispainkokouksen hallitus kokoontuu kolmen kuukauden välein ja aina silloin kun puheenjohtaja sen katsoo tarpeelliseksi tai jos kolmasosa hallituksen jäsenistä kirjallisesti pyytää sen koolle kutsumista. 

3. Kutsu piispainkokoukseen lähetetään, ellei ole erityistapaus, kaksi kuukautta ennen kokousta. Kutsu hallituksen kokoukseen lähetetään viikkoa ennen kokousta. Kutsuihin liitetään kokousten asialista ja niiden liitteet.

4. Asialuettelo hyväksytään kokouksen alussa ja siihen ei voi tehdä muutoksia muuten kuin kokoukseen osallistuvien absoluuttisella enemmistöpäätöksellä. 

8. artikla 

Vaadittava enemmistö (quorum) hallituksen kokousten äänestyksessä on, puheenjohtaja mukaan lukien, 2/3 annetuista äänistä ja piispainkokouksessa yli puolet annetuista äänistä.

9. artikla

Työskentely piispainkokouksessa tapahtuu ortodoksisen kirkon konsiliaarisen perinteen mukaan. Puheenjohtaja valvoo tätä ja vastaa myös päätösten toimeenpanosta.

10. artikla 

1. Päätökset piispainkokouksessa tehdään yhteisymmärryksessä (consensus).

2. Jos piispainkokouksen käsittelyyn tuleva asia edellyttää laajempaa panortodoksista näkökulmaa, ottaa puheenjohtaja sen saadakseen yhteyttä Ekumeeniseen patriarkkaan, joka antaa kysymykseen koko ortodoksista kirkkoa koskevan tulkinnan. 

11. artikla

1. Piispainkokous voi perustaa yhden piispajäsenen johdolla toimivia komissioita käsittelemään liturgisia, pastoraalisia, taloudellisia, kasvatuksellisia, ekumeenisia tai muita erikseen määriteltyjä kysymyksiä.

2. Komissioiden jäseniksi hallitus nimittää pappeja tai maallikkoja, jotka voidaan kutsua myös puheoikeudella piispainkokouksiin. 

12. artikla 

1. Piispainkokous voi tehdä tässä ohjesäännössä lueteltujen tehtävien tarkempaa määrittelyä varten oman ortodoksisen kanonisen hengen mukaan laaditun oman työjärjestyksensä 

2. Kaikki piispainkokouksen juridiset ja taloudelliset päätökset tehdään sopusoinnussa niiden alueiden siviililainsäädännön mukaan, joissa piispainkokous toimii. 

13. artikla 

Tämän diaspora-alueiden piispainkokousten ohjesäännön muuttaminen, mitätöiminen tai fuusioiminen kahden tai useamman vastaavan piispainkokouksen ohjesäännön kanssa voidaan tehdä vain piispainkokouksen jäsenkirkon tai piispainkokouksen puheenjohtajan Ekumeeniselle patriarkalle osoittamalla anomuksella ja ortodoksisten kirkonjohtajien kokouksen päätöksellä.

† Konstantinopolin Bartolomeos, puheenjohtaja

† Aleksandrian Teodoros

† Jerusalemin Teofilos

† Serbian Irinej

† Romanian Daniel

† Kyproksen Krysostomos

† Ateenan ja koko Kreikan Hieronymos

† Varsovan ja koko Puolan Sawa

† Tiranan, Durresin ja koko Albanian Anastasios 

† Prešovin ja koko Tšekinmaan ja Slovakian Rastislav

Ekumeenisen patriarkaatin delegaation piispat: Karjalan ja koko Suomen Leo, Tallinnan ja koko Viron Stefanos, Pergamonin Johannes, Amerikan Demetrios, Saksan Augustinos, Kreetan Eireneos, Denverin Jesaias, Atlantan Aleksios, Prinssisaarten Jakovos, Prokonneson Josef, Filadelfian Meliton, Ranskan Emmanuel, Dardannellien Niketas, San Franciscon Gerasimos, Kissamoksen ja Selinoksen Amfilokios, Korean Ambrosios, Selyvrian Maksimos, Adrianopoliksen Amfilokios, Diokleian Kallistos, Hierapoliksen Antoni, Telmesoksen Job, Khariopoliksen Jean, Nyssan piispa Grigori 

Aleksandrian patriarkaatin delegaation piispat: Leontopoliksen Gabriel, Nairobin Makarios, Kampalan Jonah, Zimbabwen ja Angola Serafim, Nigerian Alexandros, Tripolin Teophylaktos, Hyväntoivonniemen Sergios, Kyreneiden Atanasios, Kartagon Aleksios, Mwanzan Hieronymos, Guinean Georgios, Hermopoliksen Nikolaos, Irinopoliksen Demetrios, Johannesburgin ja Pretorian Damaskinos, Akkran Narkissos,Ptolemaidoksen Emmanuel, Kamerunin Gregorios, Mephisin Nikodemos, Katangan Meletios, Brazzavillen ja Gabonin Panteleimon, Burundin ja Rwandan Innokentios, Mosambikin Krysostomos, Nyerin ja Kenianvuoren Neofytos 

Jerusalemin patriarkaatin delegaation piispat: Filadelfian Benedictus, Konstantinoksen Aristarkos, Jordanin Teofylaktos, Antidonin Nektarios, Pellan Filoumenos 

Serbian patriarkaatin delegaation piispat: Ohridin Ioann, Montenegron Amfilohije,Zagrebin ja Ljubljanan Porfyri, Sremin Basile, Budapestin Lukian, Uuden Gračanizan ja Keski-Amerikan Longin, Bačkan Ireneos, Zvornikin ja Tuzlan Krysostom, Žičan Justin, Vranjen Pakomie, Kumadian Ioann, Braničevon Ignati, Dalmatian Foti, Bihaćin ja Petrovacin Atanase, Budimljen ja Nikšićin Ioannise, Zahumljen ja Herzegovinan Grigorie, Valjevon Milutin, Länsi-Amerikan Maksim, Australian ja Uuden-Seelannin Ireneos, Kruševacin David, Slavonian Ioann, Itävallan ja Unkarin Andre, Frankfurtin ja koko Saksan Sergei, Timokin Ilarion 

Romanian patriarkaatin delegaation piispat: Iasin, Moldavian ja Bukovinan Teofanos, Sibiun ja Ardealin Laurenti, Vadin, Feleacin, Clujn, Maramuresin ja Sălajn Andre, Craiovan ja Oltenian Ireneos, Timisoaran ja Banatin Joan, Keski- ja Länsi-Euroopan Josef, Saksan, Itävallan ja Luxenburgin Serafim, Târgovişten Nifon, Alba Iulian Ireneos, Râmnicun Varsonofi, Roman ja Bacăun Joakim, Ala-Tonavan Kassian, Aradn Timoteo, Amerikkojen Nikolas, Oradean Sofroni, Severinin ja Strehaian Nikodemos, Tulcean Bessarion, Sălajn Petronios, Unkarin Siluani, Italian Siluani, Espanjan ja Portugalin Timoteo, Pohjois-Euroopan Makari, Ploieştin ja Loviestean Varlaam, Râmnicun Emilian 

Kyproksen kirkon delegaation piispat: Pafoksen Georgios, Kitionin Krysostomos, Kyrenian Krysostomos, Limassolin Atanasios, Morfoun Neofytos, Konstantian ja Ammohostoksen Vasileios, Kykkoksen ja Tillyrian Nikeforos, Tamassoksen ja Oreinin Jesaias, Tremitousan ja Lefkarean Barnabas, Karpasionin Kristoforos, Arsinoen Nektarios, Atathusin Nikolaos, Ledran Epifanios, Kytronon Leontios, Neapoliksen Porfyrios, Mesaorian Gregorios 

Kreikan kirkon delegaation piispat: Fililippin, Neapoliksen ja Thassoksen Prokopios, Peristerionin Krysostomos, Eleian Germanos, Mantineian ja Kynourian Aleksandros, Artan Ignatios, Didymoteixonin, Orestiasin ja Souflin Damaskinos, Nikaian Aleksios, Nafpaktoksen ja Agios Vlasioksen Hieroteos, Samoksen ja Ikarian Eusebios, Kastorian Serafim, Demetriaksen ja Almyroksen Ignatios, Kassandrian Nikodemos, Hydran, Spetseksen and Eginan Efraim, Serresin ja Nigritan Teologos, SidirokastroninMakarios, Alexandropoliksen Antimos, Neapoliksen ja Stavropoliksen Barnabas, Messenian Krysostomos, Ilionin, Aharnonin ja Petropoliksen Atenagoras, Lagkadan, Litiksen and Rentiniksen Ioannis, Uuden Joonian ja Filadelfian Gabriel, Nikopoliksen ja Prevezan Krysostomos, Ierissoksen, Athosvuoren ja Ardanmeren Teoklitos

Puolan kirkon delegaation piispat: Łódźin ja Poznańin Simon, Lublinin ja Chełmin Abel, Białystokin ja Gdanskin Jaakob, Siemiatyczen Georgi, Gorlicen Paisjusz 

Albanian kirkon delegaation piispat: Koritsan Joan, Argyrokastronin Demetrios, Apollonian ja Fierin Nikolla, Elbasan Andon, Amantian Nathaniel, Byliksen Asti

Tšekinmaan ja Slovakian kirkon delegaation piispat: Prahan Michal, Sumperkin Isaia 

Sveitsin Jeremias, Pyhän ja Suuren Synodin panortodoksisen sihteeristön puheenjohtaja

6.10.2016
Tulostettava sivu