Arkkipiispa Suureen Synodiin

Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo osallistuu Suureen ja Pyhään Synodiin Kreetalla 18.–27. kesäkuuta 2016.

Patriarkka Bartolomeos on pyytänyt Suomen arkkipiispan Ekumeenisen patriarkaatin delegaatioon, jossa on yhteensä 24 piispaa.

Ekumeenisen patriarkaatin piispat kokoontuvat Kreetalle torstaina 16. kesäkuuta.

Patriarkka pyysi maaliskuussa arkkipiispaa huolehtimaan Suuren Synodin valmisteluasiakirjojen julkistamisesta. Synodin asiakirjat julkaistiin suomen kielellä 15. maaliskuuta (www.ort.fi/teema/Synodi2016).

Patriarkka lähetti myös pyynnöt muille Suomen piispoille, että he käsittelisivät hiippakunnallisissa kiertokirjeissään, saarnoissaan ja muissa opetusteksteissään Synodin merkitystä ja teemoja.

Kreetan synodissa käsitellään kuusi asiakokonaisuutta: 1. Ortodoksisen kirkon tehtävä tämän päivän maailmassa, 2. Ortodoksisten kirkkojen diaspora, 3. Autonomia ja sen myöntämisen periaatteet, 4. Avioliiton sakramentti ja sen esteet, 5. Paaston ja paastosääntöjen merkitys, 6. Ortodoksisen kirkon suhteet muuhun kristilliseen maailmaan.

Arkkipiispa Leo pitää haastavimpina ensimmäistä ja kuudetta asiaa. Näin arkkipiispa kommentoi synodin asiakokonaisuuksia ja synodin historiallista merkitystä:

Ortodoksisen kirkon suhteet muuhun kristilliseen maailmaan

Jos etsimme asiakirjassa mainittua ”uskon yhteyttä, jota kirkko on mystisesti elänyt ja jota se on myös säilyttänyt”, olisi meidän osattava määrittää, mitä ykseys ja erityisesti ”ykseys erilaisuudessa” (In varietate concordia) käytännössä merkitsee.

Ongelma on tietyssä mielessä samantyyppinen kuin suhteemme kanoniseen perinteeseen. Mitä tarkoittaa ”luova uskollisuus” kanoneille? Eikö ortodoksinen uskollisuus ole sanomattakin aina hengen ja kirjaimen dialogia? Joskus kuitenkin tuntuu, että ”uskollisuus” on ollut liian usein alisteinen ”luovuudelle”, eli ensimmäisestä on tingitty toisen vuoksi.

Suhteessa kirkkoihin, jotka eivät ole ”ehtoollisyhteydessä ortodoksisen kirkon kanssa” on kaksi kategoriaa. Orientaaliset kirkot ja katolinen kirkko ovat eri asemassa kuin reformaation jälkeen syntyneet uudenlaiset kirkot. Orientaalisten ja katolilaisten käsitykset sakramenteista, traditiosta ja pappeudesta ovat käytännössä samat kuin ortodokseilla. Näiden kirkkojen kanssa meillä on myös paljolti yhteinen käsitys kirkon uudistumisesta, jota pidän eri asiana kuin reformaatiota.

Kysymykseen ortodoksisen kirkon suhteista muuhun kristilliseen maailmaan sisältyy myös kirkkomme sisäisen ekumenian jännitteitä. Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa katolinen kirkko tai protestanttiset kirkot ovat käytännön tasolla ortodoksisen kirkon kumppaneita. Itä-Euroopassa ja Lähi-idässä kirkkojen suhteet muistuttavat enemmän kilpailutilannetta. Suhteessa islamiin me lännessä olemme puolestamme idän kirkoilta oppijan asemassa.

Ortodoksisen kirkon piirissä on erityisesti Itä-Euroopassa paljon ekumenian vastaisuutta. Siinä on ennakkoluuloisten asenteiden ohella myös paljon tervettä kriittistä asennetta sitä ”ekumeenista romanttisuutta” kohtaan, jota meillä Länsi-Euroopassa valitettavasti myös on. Ortodoksinen ekumenia oli vielä sata vuotta sitten ensisijaisesti yhteistyön hakemista anglikaanisen ja katolisen kirkon kanssa. Toisen maailmansodan jälkeen ekumenian sisältö on tullut Saksan ja Pohjoismaiden protestanttisilta kirkoilta, jotka ovat olleet valtioidensa tuella myös tämän ekumenian rahoittajia.

Ortodoksisen kirkon tehtävä tämän päivän maailmassa

Asiakirja alkaa vahvalla viestillä: ”kaiken kristittyjen välisen yhteistyön on välttämätöntä keskittyä ihmisarvon ainutkertaisuuden korostamiseen”. Pian kuitenkin esimerkiksi sekularisaatio mainitaan ”vääristymänä” ja ”pahan seurauksena”.

Tässä kohdin pitäisin tärkeänä muistuttaa, että länsieurooppalaisille ortodokseille sekularisaatio on enemmän pragmatiaa kuin ideologiaa. Se on lainkäytön, poliittisen päätöksenteon sekä talouden ja uskonnollisen toiminnan pysyttäytymistä omilla tonteillaan. Uskonnonvapautta voidaan sitä paitsi pitää historiallisesti yhtenä sekularisaation hyvistä hedelmistä.

Avioliiton sakramentti ja sen esteet

Paasto ja paastosääntöjen merkitys

Avioliittoa ja paastoa koskevissa asiakirjoissa kohdataan edellisissä asiakirjoissa olevat idän ja lännen kulttuurierot käänteisesti. Idässä perheen ja lasten merkitys on yhteiskunnan perustana vahva. Avioliiton arvoa määriteltäessä meidän on todellakin syytä lännessä tarkistaa arvojamme.

Myös paastosääntöjen merkityksen korostaminen on tärkeää. Ortodoksisuuteen on tullut vieras käsitys siitä, että ”hengellinen” paasto on tärkeämpää kuin ”ruumiillinen”. On tekopyhää väittää, että paastota voi myös syömällä halvempia ruokia, vaikka ne sisältäisivätkin lihaa. Ekologia on erottamaton osa paaston hengellistä sisältöä. Kaikki proteiinipitoinen ja eläinpohjainen ravinto on aina kalliimpaa luonnolle ja meille kuin kasvikset, marjat ja hedelmät! Asiakirja kertoo selvästi sen, että paastoa voi esitellä ortodoksisuuden näyteikkunana vain sillä, että noudatamme sitä itse.

Ortodoksisten kirkkojen diaspora

Tämän asiakirjan valmisteluteksti ”kirkkojen toiminta järjestetään ortodoksisen ekklesiologian sekä kanonisen perinteen ja käytäntöjen mukaisesti” on hyvä. Myöhemmin Suomi tunnustetaan vielä erikseen alueena, jossa ei tässä suhteessa tarvita yleisortodoksisia toimenpiteitä.

Synodin historiallinen merkitys

Patriarkkamme korosti videopuheessaan Synodin virallisella sivustolla (https://www.orthodoxcouncil.org) Kreetan kokousta ortodoksisen ”sakramentaalisen, kanonisen, ekumeenisten kirkolliskokoustenperinteiden” todistuksena.

Jos kolmesataa piispaa 14 paikalliskirkosta Euroopasta, Lähi-idästä, Amerikoista ja Aasiasta sitoutuu Suuressa Synodissa toimimaan yhdessä kirkon ensimmäisen vuosituhannen aikana vahvistamien periaatteiden mukaan, on kokous saavuttanut tarkoituksensa.

Tärkeämpää on säilyttää ortodoksinen ykseys kuin saavuttaa yksimielisyys kaikkien synodin asiakirjojen sanamuodoista. Tämän periaatteen korostamiseen tulen itse keskittymään.

Kuva: Suomen ortodoksinen kirkko

Suuren ja Pyhän Synodin virallinen sivusto: https://www.orthodoxcouncil.org

24.5.2016

Tulostettava sivu