Pyhä Kentigern Mungo

Thenaw[1]-niminen hallitsijan tytär tuli raskaaksi tuntemattomalle miehelle Skotlannissa vuoden 518 tienoilla ja ajettiin pois kotoaan. Epätoivoisena metsissä harhaillut neito synnytti lapsen, mutta ei tiennyt minne mennä. Serf-niminen kelttiläinen munkki (1.7.) löysi heidät ja otti lapsen suojelukseensa. Lapsi sai nimekseen Kentigern ja jäi munkin huostaan. Tämä alkoi kutsua häntä kelttiläisellä hellittelynimellä Mungo.

Kentigern Mungo varttui munkin kanssa ja siirtyi myöhemmin erakkomunkiksi Glasgown alueelle, jossa monet kääntyivät hänen vaikutuksestaan kristityiksi ja hänen ympärilleen alkoi muodostua seurakuntayhteisö. Kentigerniä pidettiin pyhänä miehenä, ja hänen maineensa levisi nopeasti. Hän ei ollut vielä kolmeakymmentäkään, kun kelttiläinen piispa vihki hänet Strathclyden piispaksi.

Kun alueelle tuli kristinuskoa vastustava hallitsija, pyhä Kentigern joutui lähtemään pois poliittisten levottomuuksien ja juonittelujen seurauksena. Hän vaelteli Cumbriassa, Carlislessa, jossa hän sai monia kääntymään kristityiksi, ja mahdollisesti myös Walesissa, jossa Llanelwyn luostaria pidetään hänen perustamanaan. Lopulta kuningas Rydderch (Rederech) kutsui Kentigernin takaisin pohjoiseen vuoden 553 tienoilla.

Kuuluisin Kentigern Mungoon liittyvä tarina liittyy kuningas Rydderchin puolisoon, joka antoi aviomieheltään saamansa sormuksen eräälle ritarille salarakkauden merkiksi. Päästyään perille asioista kuningas varasti yöllä sormuksen nukkuvan ritarin kädestä ja heitti sen järveen. Seuraavana päivänä kuningas ilmoitti puolisolleen haluavansa sormuksen takaisin antaen kolme päivää aikaa. Kun ritari kertoi kuningattarelle sormuksen kadonneen, kuningatar joutui kauhun valtaan ja lähti pyytämään apua Kentigerniltä. Tämä sanoi, ettei ollut syytä huoleen. Kentigernin kalastamaan lähettämä munkki palasi mukanaan lohi, jonka suussa sormus oli.

Kentigern tapasi pyhän Columban vähän ennen tämän kuolemaa (9.6.597), ja veljeyden merkiksi he vaihtoivat sauvoja keskenään. Pyhä Kentigern Mungo nukkui pois ollessaan kylpemässä. Tämä tapahtui vuosien 603–612 välillä. Hänet haudattiin Glasgow’hun, jonka ensimmäisenä piispana ja suojelijana häntä kunnioitetaan. Kentigern Mungon elämäkerta on peräisin vasta puoli vuosituhatta myöhemmältä ajalta ja sisältää runsaasti tarunomaisia legendoja, mutta Kentigernin historiallisuutta ei sinänsä ole syytä epäillä.

Taiteessa pyhä Kentigern Mungo on esitetty piispana istuimellaan; hänen jalkojensa juuressa ovat kuningas miekkoineen ja munkki mukanaan lohi, jolla on suussaan sormus. Hänet on kuvattu myös mulperinlehtiä pitelevänä tai pyhän Columban kanssa tulipatsas yläpuolellaan. Sormus ja kala päätyivät myös Glasgown vaakunaan.


[1] Nimi esiintyy myös muodoissa Thaney, Thenog ja Theneva.

Tulostettava sivu