Piispainkokouksen päätöksiä 2014

Piispainkokous on kokoontunut vuonna 2014 neljä kertaa. Istunnot on pidetty 1. huhtikuuta, 13. toukokuuta, 18. heinäkuuta ja 14. lokakuuta.

Piispainkokouksen istunto 1.4.2014

Menologion

Piispainkokous kuuli otti Menologionia valmistelleen työryhmän käsikirjoitusta koskevan esittelyn, otti käsikirjoituksen vastaan ja kiitti tehdystä työstä. Menologionin käsikirjoitus jätettiin pöydälle valmisteluun seuraavaan piispainkokoukseen mennessä.

Piispainkokous asetti Menologionia valmisteleen työryhmän kirkkokalenterin toimituskunnaksi. Kalenterityöryhmä toimittaa vuoden 2016 kalenterin.

Papistoa koskeva asiat

Piispainkokous totesi pastori Jonas Bergenstadin saavuttaneen Kirkkojärjestyksen 132 §:n momentin 2 mukaisen kelpoisuuden vakinaisen papin toimeen Suomen ortodoksisessa kirkossa.

Piispainkokous päätti jatkaa kirkkoherra Aki Leskisen toimituskieltoa.

Piispainkokous päätti Ortodoksisesta kirkosta annetun lain 26 §:n momentin 6 nojalla, että pastori Juhani Itkonen menettää pappeutensa.

Piispa Arsenin esitys uudeksi hiippakuntajaoksi

Piispainkokous käsitteli piispa Arsenin ehdotusta uudeksi hiippakuntajaoksi ja päätti, että seuraavaan piispainkokoukseen valmistellaan esitys arkkipiispan istuimesta ja esitys lähetetään tutustumista varten hallinnon kehittämistyöryhmälle. Piispainkokous päätti käsitellä hiippakuntajakokysymystä 13. toukokuuta 2014 mennessä.

Piispa Arsenin esitys pyhäksi kanonisoimisesta

Piispainkokous asetti kolmihenkisen työryhmän valmistelemaan pyhäksi kanonisoimisen periaatteita Suomen ortodoksisessa kirkossa. Työryhmään nimettiin piispa Arseni, rovasti Sergius Colliander ja diakoni Jukka Korpela.

Piispainkokouksen istunto 13.5.2014

Koulutustyöryhmän kuuleminen

Kirkolliskokous pyysi vuonna 2012 piispainkokousta ottamaan kantaa Ortodoksisen seminaarin esittämään Kirkon omat opinnot -opintokokonaisuuteen. Kirkollishallitus nimesi asiantuntijaryhmän, johon kutsuttiin pastori Jukka Alava, KTM Sirpa Muiniekka, professori Pekka Metso sekä kirkkopalvelujen koordinaattori Sirpa Okulov, joka toimi työryhmän koollekutsujana.

Työryhmän tehtävä kiteytyi kolmiosaiseksi: 1) ortodoksisen seminaarin toiminnan arvioiminen, 2) seminaarin yhteistyötahojen koulutustarjonnan ja yhteistyön arviointi sekä 3) koulutustarjonnan ja kirkon tarpeiden vastaavuuden arviointi.

Työryhmä esitteli piispainkokoukselle kirkon omien opintojen järjestämisen osalta. Selvitystyö seminaarin toiminnan arvioinnista ja seminaarin tehtävästä on kesken. Työryhmä jättää arviointiin liittyvän esityksensä kirkollishallitukselle syksyllä 2014.

Piispainkokous yhtyi periaatteessa kasvatustyöryhmän näkemyksiin ja hyväksyi Kirkon omat opinnot-periaatteen, kuitenkin niin, että se käsittää papiston, ei kanttoreita. Koulutus käynnistyy papin toimeen valinnan jälkeen, eikä edellytä lain muutosta. Asian jatkovalmistelusta vastaa kirkkopalveluiden koordinaattori Sirpa Okulov.

Papistoa koskevat asiat

Piispainkokous totesi pastori Andrei Sõtsovin saavuttaneen Kirkkojärjestyksen §132 momentin 2 mukaisen kelpoisuuden vakinaisen papin toimeen Suomen ortodoksisessa kirkossa Itä-Suomen yliopistossa suoritettuilla täydentävillä käytännöllisen teologian opinnoilla sekä Helsingin yliopistossa suoritetulla suomen kielen kurssilla.

Arkkipiispan istuimen sijainti ja kysymys uudesta hiippakuntajaosta

Piispainkokous on valmis keskustelemaan arkkipiispan istuimen siirrosta ja hiippakuntajaosta. Asia on kokonaisuus, jota tulee käsitellä yhdessä, ja johon liittyy myös kysymys seurakuntien elinvoimaisuudesta.

Piispainkokous totesi, että se on valmis arvioimaan hiippakuntajakoa ja arkkipiispan istuimen sijaintipaikkaa sen jälkeen kun seurakuntien hallinnollinen ja taloudellinen arviointi on tehty. Hiippakuntien rajoja voidaan tarkistaa, mikäli on kyse seurakuntien elinvoimaisuudesta. Tällä hetkellä hiippakuntien osalta ei ole toiminnallisia ongelmia. Ensisijaisesti seurakuntien taloudellinen tilanne edellyttää seurakuntien uudelleen arviointia, jotta niiden toiminta ja talous saadaan jatkossa kestävälle ja vakaalle pohjalle.

Pastori Makarios Alatalon pyyntö julkaista kirja ”Ehtoo- ja aamupalvelus, maallikon toimittamana”

Pastori Makarios Alatalo on laatinut maahanmuuttajien käyttöön ”Ehtoo- ja aamupalvelus, maallikon toimittamana” -kirjan, joka sisältää rinnakkaisteksteinä Orologion-kirjan mukaisia rukouksia ja kirkkolauluja. Piispainkokous antoi luvan kirjan julkaisuun, mutta päätti, että jatkossa kirkkoslaavin kieltä.

Ortodoksisten Kanttorien Liiton käsikirjoitus ”Piispallisten palvelusten veisuja”

Piispainkokous päätti pyytää seuraavaan asiantuntijalausunnot Ortodoksisten Kanttorien Liiton julkaisusta ”Piispallisten palvelusten veisuja” pastori Sergius Collianderilta ja ylidiakoni Jyrki Härköseltä.

Diakoni Marko Mäkisen pyyntö julkaista Maria Pariisilaisen ja Matrona Moskovalaisen akatistokset

Diakoni Marko Mäkinen pyysi piispainkokoukselta julkaisu- ja käyttölupaa laatimalleen Pyhän Maria Pariisilaisen akatistokselle sekä Tarja Kämäräisen kääntämälle Pyhän autuaan Matrona Moskovalaisen akatistokselle. Piispainkokous päätti pyytää asiantuntijalausunnot akatistoksista rovasti Heikki Huttuselta ja nunna Ksenialta.

Piispainkokouksen istunto 18.7.2014

Papistoa koskevat asiat

Piispainkokous päätti pastori Mitro Revon toimituskiellon päättämisestä 18. heinäkuuta alkaen. Hänen jäsenyytensä Euroopan parlamentissa päättyi 30. kesäkuuta.

Piispainkokouksen istunto 14.10.2014

Ortodoksisten Kanttorien Liiton käsikirjoitus ”Piispallisten palvelusten veisuja” 

Piispainkokous on käsitellyt kokouksissaan 4/2012 (16.10.2012) ja 2/2014 (13.5.2014) Ortodoksisten Kanttorien Liiton esitystä ”Piispallisten palvelusten veisuja” -julkaisuksi. Piispainkokous pyysi päätöksessään 13. toukokuuta asiantuntijalausuntoja käsikirjoituksesta pastori Sergius Collianderilta ja ylidiakoni Jyrki Härköseltä

Piispainkokous hyväksyi Ortodoksisten Kanttorien Liiton käsikirjoituksen ”Piispallisten palvelusten veisuja” nuottiosuuden otettavaksi käyttöön ja julkaistavaksi sähköisessä muodossa liturgia.fi-arkistossa seuraavin lisäyksin ja tarkistuksin. Nuottijulkaisuun otetaan mukaan:
a. Arkkipiispa Paavalin sovittama Niin monta -veisu.
b. Ton despotin -veisusta toinen seurakuntakuorolle sopiva vaihtoehto.
c. Johann von Gardnerin sovitukset mieskuorolle ja tertsetille Ton despotin -veisusta, jotka on julkaistu ”Ortodoksisia kirkkolauluja” -vihkossa

Pienessä saatossa papiston laulama ”Tulkaamme kumartakaamme” tarkistetaan yhdenmukaiseen Jumalallinen liturgia -nuottijulkaisussa vahvistettuun muotoon ”Tulkaamme kumartukaamme”. Lisäksi käsikirjoitus oikoluetaan huolellisesti. Piispainkokous ei hyväksy tekstiosuuden julkaisemista.

Perustelut

”Piispallisten palvelusten veisuja” -nuottiosuus vastaa kanttorien keskuudesta nousseeseen tarpeeseen monipuolisesta erilaisten seurakuntien käyttöön soveltuvasta nuottimateriaalista. Kyseessä on kuitenkin suhteellisen harvoin käytettävä aineisto, joten on perusteltua julkaista se vain sähköisessä muodossa.

”Piispallisten palvelusten veisuja” -tekstiosuus on informatiivinen, muttei tarkoituksenmukainen piispainkokouksen antamaksi Suomen ortodoksisen kirkon ohjeistukseksi.

Diakoni Marko Mäkisen pyyntö julkaista Maria Pariisilaisen ja Matrona Moskovalaisen akatistokset

Piispainkokous käsitteli kokouksessaan 2/2014 (13.5.2014) diakoni Marko Mäkisen pyyntöä julkaista hänen laatimansa Pyhän Maria Pariisilaisen akatistos ja Tarja Kämäräisen suomentama Pyhän autuaan Matrona Moskovalaisen akatistoksen suomennos.

Piispainkokous päätti pyytää asiantuntijalausunnot rovasti Heikki Huttuselta ja nunna Ksenialta. Diakoni Marko Mäkinen on korjannut molempia akatistoksia asiantuntijalausuntojen pohjalta ja lähettänyt korjatut versiot piispainkokoukselle hyväksyttäväksi.

Pyhä Maria Skobtsova luettiin pyhien joukkoon Ekumeenisen patriarkaatin Pyhän Synodin päätöksellä vuonna 2004 ja hänelle laadittiin paikalliseen, Ekumeenisen patriarkaatin Länsi-Euroopan hiippakunnan, käyttöön tropari ja kontakki. Muita jumalanpalvelustekstejä hänelle ei ole laadittu. Muissa paikalliskirkoissa, kuten Suomen ortodoksisessa kirkossa, Maria Skobtsovaa muistellaan Ekumeenisen patriarkaatin määräämänä Ranskan uusmarttyyrien muistopäivänä 20. heinäkuuta.

Pyhä Matrona Moskovalainen luettiin Moskovan hiippakunnan paikallisten pyhien joukkoon vuonna 1999 ja hänen kunnioittamisensa vahvistettiin Moskovan patriarkaatissa vuonna 2004. Myös Matrona Moskovalainen kuuluu liturgisin tekstein paikallisesti muisteltaviin uuspyhiin. Suomen ortodoksisessa kirkossa pyhän Matrona Moskovalaisen muistopäivä on 19. huhtikuuta. Hänelle laadittuja jumalanpalvelustekstejä ei ole hyväksytty liturgiseen käyttöön.

Piispainkokous arvostaa diakoni Marko Mäkisen omistautumista pyhän Maria Pariisilaisen akatistoksen laatimiselle ja pyhän Matrona Moskovalaisen akatistoksen toimittamiselle, mutta ei hyväksy niitä liturgiseen käyttöön, eikä julkaistaviksi.

Perustelut

Piispainkokous päätti 30. marraskuuta 2011 keskeyttää liturgian ja vigilian käännösprojektit, kunnes liturgisten tekstien kääntämisestä on laadittu kokonaissuunnitelma. Suomen ortodoksisen kirkon liturgisten tekstien arkistointi ja tarkistaminen on kesken, eikä uusien käännösten osalta ole vielä laadittu kokonaissuunnitelmaa. Keskeisellä sijalla käännöstyössä ovat troparit, kontakit sekä muut minean tekstit, eivät muut rukoustekstit, kuten akatistokset.

Pyhät Maria Skobtsova ja Matrona Moskovalainen ovat paikallisia uuspyhiä, joita muistellaan jumalanpalvelustekstien kautta pääasiassa paikallisessa hiippakunnassa ja kirkossa, ja joiden liturgiset tekstit laaditaan paikallisessa kontekstissa. Piispainkokous ei katso laadittuja akatistoksia sisällöltään valmiiksi julkaisua ja käyttöön ottoa varten.

Lausunto Kirkkojen maailmanneuvoston Faith & Order -kommission asiakirjasta ”Kirkko: yhteistä näkyä kohti”

Kirkkojen maailmanneuvoston Faith & Order -komission asiakirja ”Kirkko: yhteistä näkyä kohti” on kirkkojen lähetyneitä opillisia näkökulmia ilmentävä lähentymis- eli konvergenssiteksti, jota voi verrata Kaste, ehtoollinen ja virka -dokumenttiin. Asiakirjaa on valmisteltu 20 vuoden ajan ja vuonna 2012 se vahvistettiin Kirkkojen maailmanneuvoston keskuskomiteassa. Asiakirja on lähetetty kirkoille tutkittavaksi ja virallisesti kommentoivaksi vuoden 2015 loppuun mennessä.

Piispainkokous asetti työryhmän, jonka tehtävänä on 31. elokuuta 2015 mennessä valmistella englanninkielinen luonnos Suomen ortodoksisen kirkon lausunnoksi Kirkko: yhteistä näkyä kohti -asiakirjasta. Piispainkokous nimeää työryhmään TT Pekka Metson, TT Eeva Raunistola-Juutisen, TT Mikael Sundkvistin ja FT Grant Whiten. Työryhmän koollekutsujana toimii TT Pekka Metso. Piispainkokous pyytää lausunnossa kiinnittämään erityistä huomiota dokumentin johdannossa oleviin kysymyksiin.

Papistoa koskevat asiat

Moskovan patriarkaatti on myöntänyt siirron pastori Konstantin Strekacheville Suomen ortodoksisen kirkon papistoon. Piispainkokous sijoitti pastori Konstantin Strekachevin Karjalan hiippakunnan papistoon.

Moskovan patriarkaatti on myöntänyt siirron pastori Jelisei Rotkolle Suomen ortodoksisen kirkon papistoon. Piispainkokous sijoitti pastori Jelisei Rotko Helsingin hiippakunnan papistoon.

Piispainkokous päätti pyytää Moskovan patriarkaatista pastori Pavel Pugovkinille pysyvää kanonista siirtoa Suomen ortodoksisen kirkon papistoon.

Piispainkokous päätti hiippakunnan piispan esityksestä, että Suomen ortodoksisesta kirkosta annetun lain (985/2005) 26 §:n 6 momentin nojalla Jari Ananinille menettää diakoniutensa ja hänet poistetaan papiston luettelosta.

Paikallisten pyhien kanonisointia valmistelevan työryhmän väliraportti

Piispainkokous asetti 1. huhtikuuta 2014 (1/2014) paikallisten pyhien kanonisointia valmistelevan työryhmän, johon se nimesi Joensuun piispa Arsenin, Rovasti Sergius Collianderin ja diakoni Jukka Korpelan. Työryhmä on laatinut väliraportin piispainkokouksen käsiteltäväksi.

Piispainkokous yhtyi paikallisten pyhien kanonisointia valmistelevan työryhmän näkemykseen, ettei ortodoksisen kirkon pyhäksi toteaminen ole juridinen prosessi, ja sitä tulisi kanonisoinnin sijaan kutsua ”pyhien joukkoon lukemiseksi”. Pyhät ihmiset ovat esimerkillisiä kilvoittelijoita, jonka julistamiseksi ja kuvaamiseksi pyhälle perustetaan muistopäivä, laaditaan elämäkerta, ikoni ja liturgiset tekstit sekä hänen reliikkinsä asetetaan esille.

Piispainkokous vahvistaa työryhmän esityksen muutamista keskeisistä pyhyyden kriteereistä, joita ovat
1) ihme, joka tarkoittaa suuren positiivisen muutoksen aikaan saamista
2) se, että henkilö tekee yleisesti ihmeteltävää hyvää.
3) se, että henkilö luo lohduttamalla, opettamalla tai ohjaamalla pysyvästi hyvää
4) pyhä on kärsinyt marttyyrikuoleman tai osoittanut kestävyyttä ankarassa vainossa.

Lisäksi pyhän pitää täyttää kummatkin seuraavista vaatimuksista:
5) henkilön muisto on säilynyt kristittyjen piirissä, muodostunut pysyväksi ja kunnioitusta herättäväksi
6) kirkko pitää saavutuksia esimerkillisinä ja pyhää niiden vuoksi esirukoilijana.

Menologion-käsikirjoituksen julkaiseminen

Piispainkokous päätti julkaista Menologion-käsikirjoituksen kommentoitavan version sähköisessä muodossa liturgia.fi-arkistossa. Menologionin valmistellut työryhmä kokoaa palautteen ja raportoi siitä piispainkokoukselle.

Muut asiat

Lakimies Jari Rantala esitteli piispainkokoukselle Kirkon työehtosopimusta sekä Rahankeräyslain muutosta.

Piispainkokous keskusteli piispojen eläkeiästä ja päätti, että asia otetaan esille seuraavassa lainmuutosprosessissa.

Piispainkokous vahvisti 26. maaliskuuta 2010 (1/2010) tehdyn päätöksen siitä, että hiippakuntapiispan diakoni palvelee ensimmäisenä diakonina kaikissa hiippakuntapiispan toimittamissa palveluksessa Suomessa. Hänet voidaan siunata ylidiakoniksi, mutta hän menettää ylidiakonin arvon siirtyessään muihin tehtäviin.

Piispainkokouksen seuraava istunto

Seuraava kokous pidetään 24.-26. marraskuuta 2014 Valamon luostarissa pidettävän kirkolliskokouksen yhteydessä.

Tulostettava sivu