Kirkolliskokouksen työjärjestys

Annettu Heinävedellä Valamon Kristuksen kirkastumisen luostarissa 11.12.2006. Tämä työjärjestys tulee voimaan 1.1.2007 ja sillä kumotaan 18.8.1970 vahvistettu Suomen ortodoksisen kirkkokunnan kirkolliskokouksen ohjesääntö siihen tehtyine muutoksineen.

Kirkolliskokous on 26.11.2012 hyväksynyt muutokset tähän työjärjestykseen.

Kirkolliskokous on ortodoksisesta kirkosta annetun lain (985/2006) 24 §:n nojalla vahvistanut itselleen työjärjestyksen:

1 LUKU
YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

1 §
Kirkolliskokouksen kokoontumispaikasta päättää kirkollishallitus.

2 §
Edustajalla on oikeus osallistua kirkolliskokouksen työhön sen jälkeen, kun palvelukeskuksen lakimies on tarkistanut hänen valtakirjansa.

3 §
Kirkolliskokouksen ylimääräisten varapuheenjohtajien vaali pidetään kunkin kirkolliskokouksen ensimmäisessä täysistunnossa.

2 LUKU
PUHEMIESNEUVOSTO

4 §
Puhemiesneuvostoon kuuluvat kirkolliskokouksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä valiokuntien puheenjohtajat.

Puhemiesneuvoston puheenjohtajana toimii kirkolliskokouksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajina kirkolliskokouksen varapuheenjohtajat. Sihteerinä toimii kirkolliskokouksen sihteeri.

Puhemiesneuvosto voi puheenjohtajan pyynnöstä kuulla palvelukeskuksen johtajaa ja palvelukeskuksen lakimiestä.

5 §
Puhemiesneuvoston tehtävänä on:

1) tehdä kirkolliskokoukselle esityksiä istuntokauden  keskeyttämisestä ja päättymisestä sekä muista kokouksen työskentelyä koskevista kysymyksistä;
2) olla puheenjohtajan neuvottelukuntana kirkolliskokousta koskevissa asioissa, jos puheenjohtaja katsoo neuvottelun aiheelliseksi;
3) vastata kirkolliskokouksen tiedottamisesta; ja
4) hoitaa muut kirkolliskokouksen sille antamat tehtävät.

3 LUKU
VALIOKUNNAT

6 §
Kirkolliskokouksen pysyvien valiokuntien tehtävät ovat seuraavat:
1) lakivaliokunta valmistelee ortodoksisesta kirkosta  annettua lakia ja kirkkojärjestystä sekä muuta lainsäädäntöä koskevat asiat;
2) hallintovaliokunta valmistelee kirkollista hallintoa koskevat asiat, jos ne eivät kuulu muiden valiokuntien valmisteltaviin asioihin;
3) sivistysvaliokunta valmistelee kirkon työn perusteita, avioliittoa ja  perhettä, ihmisoikeuksia, sosiaaliasioita sekä uskonnonopetusta, koulukasvatusta ja teologi-koulutusta koskevat asiat;
4) talousvaliokunta valmistelee kirkon ja seurakunnan taloutta koskevat asiat;
5) tarkastusvaliokunta tarkastaa kirkolliskokouksen päätökset ja pöytäkirjan.

Tilapäiseen valiokuntaan voidaan lähettää myös sellainen asia, joka 1 momentin mukaan olisi jonkin pysyvän valiokunnan valmisteltava.

7 §
Kirkollishallitus tekee kirkolliskokoukselle esitykset tilapäisistä valiokunnista, valio-kuntien jäsenistä ja ehdottaa mihin valiokuntiin käsiteltäväksi tulevat asiat lähetetään.

Edustaja voidaan valita jäseneksi vain yhteen pysyvään valiokuntaan tarkastusvaliokunnan lisäksi.

8 §
Pysyvien valiokuntien jäsenet valitaan ensimmäisessä vaalien jälkeisessä kirkolliskokouksen täysistunnossa.

Tilapäisen valiokunnan asettamisesta päättäessään kirkolliskokous määrää sen tehtävän ja toimikauden.

9 §
Valiokunnat valitsevat toimikaudekseen keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Valiokunnat valitsevat itselleen sihteerin.

Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin valinnasta on ilmoitettava kirkolliskokoukselle.

10 §
Valiokunta on päätösvaltainen, kun läsnä on enemmän kuin puolet jäsenistä.

Valiokunta voi pyytää lausuntoja toisilta valiokunnilta sekä piispainkokoukselta, kirkollishallitukselta sekä palvelukeskuksen johtajalta ja palvelukeskuksen lakimieheltä tai muulta asiantuntijalta.

Valiokunnan on annettava mietintönsä ja lausuntonsa kirjallisesti. Mietinnön tulee sisältää valiokunnan ehdotus.

4 LUKU
TÄYSISTUNNOT

11 §
Kirkolliskokous kokoontuu täysistuntoon puheenjohtajan kutsusta.

Täysistunnon alussa toimitetaan nimenhuuto. Sen jälkeen saapuva edustaja merkitään pöytäkirjaan läsnä olevaksi hänen ilmoittauduttuaan sihteerille.

12 §
Asiat on valmisteltava valiokunnissa ennen kuin ne otetaan päätettäväksi täysistunnossa.

Asioiden valiokuntaan lähettämistä varten täysistunnossa käydään lähetekeskustelu.

Lähetekeskustelun päätyttyä kirkolliskokous päättää, mihin valiokuntaan asia lähetetään, ellei kirkolliskokous jätä asiaa ortodoksisesta kirkosta annetun lain 23 §:n 2 momentin mukaisesti käsittelemättä.

13 §
Valiokuntakäsittelyn jälkeen valiokunnan mietintö otetaan täysistunnossa ensimmäiseen käsittelyyn. Mietinnöstä ei keskustella ensimmäisessä käsittelyssä. Esitys pannaan pöydälle ja samalla määrätään, milloin se otetaan toiseen käsittelyyn. Edustajille on varattava riittävä aika mietintöön tutustumista varten.

Mietintö voidaan, jos tärkeät syyt sitä vaativat, panna pöydälle saman toimikauden aikana seuraavalla istuntokaudella pidettävään istuntoon.

14 §
Kirkolliskokous ratkaisee asiat valiokunnan mietinnön pohjalta.

Jos kirkolliskokouksen jäsen haluaa tehdä valiokunnan mietinnöstä poikkeavan ehdotuksen, ehdotus on tehtävä asian toisessa käsittelyssä ja annettava puheenjohtajalle kirjallisena, jos puheenjohtaja niin määrää.

Ehdotusta, jota ei ole kannatettu tai joka sisältää rinnakkaisia vaihtoehtoja, ei oteta äänestettäväksi. Käsittelyn pohjana oleva mietintö tai esitys otetaan kuitenkin äänestyksen alaiseksi, vaikka sitä ei olisi kannatettu.

15 §
Mikäli kirkolliskokous käsitellessään
1) kanonisia tai dogmaattisia asioita; tai
2) ortodoksisesta kirkosta annetun lain tai kirkkojärjestyksen säätämiseen, muuttamiseen tai kumoamiseen liittyvää asiaa hyväksyy valiokunnan ehdotuksesta poikkeavan sanamuodon, asia on palautettava valiokuntaan uudelleen käsiteltäväksi.

Jos valiokunta uuden käsittelyn jälkeen yhtyy kirkolliskokouksen päätökseen, asia tuodaan täysistunnossa tiedoksi, eikä keskustelua asiasta enää sallita. Jos valiokunta ehdottaa muutoksia kirkolliskokouksen päätökseen, päättää kirkolliskokous niiden hyväksymisestä tai hylkäämisestä, jonka jälkeen asian käsittely julistetaan päättyneeksi.

16 §
Puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi, kun pyydetyt puheenvuorot on käytetty. Äänestäminen toimitetaan ja päätös todetaan niin kuin ortodoksisesta kirkosta annetun lain 89 §:ssä säädetään. Puheenjohtaja ilmoittaa äänestystavan.

17 §
Äänestysliput tarkastetaan ja lasketaan heti äänestyksen päätyttyä.

Vaalilipun mitättömyydestä on soveltuvin osin voimassa kirkkojärjestyksen 33 §:n määräykset. Enemmistöä laskettaessa ei oteta huomioon  istunnosta poissa olleita, äänestämättä jättäneitä eikä tyhjää äänestäneitä.

Puheenjohtaja toteaa äänestyksen tuloksen.

18 §
Puheenvuoroa pyydetään puheenjohtajan määräämällä tavalla. Puheenjohtaja määrää puheenvuorojen järjestyksen.

Vastauspuheenvuorossa saa esittää vain selvityksiä  ja oikaisuja kyseiseen puheenvuoroon tai vastineen siinä esitettyyn väitteeseen.

Edustajan on esiinnyttävä arvokkaasti ja pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa.

19 §
Jos puheenjohtaja haluaa ottaa osaa keskusteluun, hänen on siirryttävä puhujanpaikalle ja jätettävä puheenjohtajan tehtävät siksi ajaksi jollekin toiselle kirkolliskokouksen puheenjohtajalle.

20 §
Piispainkokous ja kirkollishallitus tai palvelukeskuksen johtaja ja palvelukeskuksen lakimies voivat antaa kirkolliskokoukselle täysistunnossa kirjallisen tai suullisen ilmoituksen tärkeäksi katsomastaan asiasta.

Puhemiesneuvosto voi päättää, että täysistunnossa käydään keskustelu, jossa edustajat esittävät kysymyksiä piispainkokouksen ja kirkollishallituksen jäsenille tai palvelukeskuksen johtajalle ja palvelukeskuksen lakimiehelle.

Esityksestä ja ilmoituksesta käytävään keskusteluun voivat osallistua myös kirkollishallituksen jäsenet.

Puhemiesneuvosto voi päättää, että täysistunnossa käydään keskustelu, jossa edustajat esittävät kysymyksiä piispainkokouksen ja kirkollishallituksen jäsenille tai lainoppineelle kirkkoneuvokselle.

5 LUKU
TALOUSARVIO JA TILINPÄÄTÖS

21 §
Talousvaliokunnan on keskusrahaston talousarviota koskevassa mietinnössään käsiteltävä kaikki määräraha-asiat.

Talousarviota käsiteltäessä voidaan kirkollishallituksen esityksen lisäksi ottaa huomioon ainoastaan sellainen määräraha, joka sisältyy muuhun ortodoksisesta kirkosta annetun lain 22 §:n mukaiseen esitykseen tai aloitteeseen.

22 §
Jos kirkolliskokous ei hyväksy talousvaliokunnan mietinnön mukaista talousarvioehdotusta, asia on, mikäli kirkolliskokous ei toisin päätä, palautettava talousvaliokunnalle.

Talousvaliokunnan on annettava muutoksesta lausuntonsa ja tehtävä ehdotukseen ne muutokset, joihin kirkolliskokouksen päätös antaa aihetta.

Ehdotusta uudelleen käsiteltäessä otetaan käsiteltäväksi vain kirkolliskokouksen aiemmin päättämät muutokset ja talousvaliokunnan niiden johdosta tekemät uudet ehdotukset.

Talousarvio tai sen muutos on tällöin lopullisesti hyväksyttävä.

23 §
Keskusrahaston tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä on päätettävä tilikautta seuraavana vuonna.

6 LUKU
ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

24 §
Jos edustaja haluaa saada vapautusta istuntokauden  aikana kirkolliskokouksen työskentelystä, hänen on pyydettävä sitä puheenjohtajalta.

25 §
Puhemiesneuvosto voi työskennellä kirkolliskokouksen istuntokausien aikana.

Valiokunta voi työskennellä kirkolliskokouksen istuntokauden aikana puheenjohtajansa kutsusta.

Tulostettava sivu