9.9.2016

Kirkollishallituksen istunto pidettiin Järvenpäässä.

Erkki Shemeikan oikaisuvaatimus

Kirkkollishallitus päätti jättää Erkki Shemeikan oikaisuvaatimuksen tutkimatta.

Merkitään, että arkkipiispa Leo ja palvelukeskuksen lakimies Jari Rantala eivät osallistuneet asian käsittelyyn ja päätöksentekoon. Puheenjohtajana toimi metropoliitta Ambrosius ja sihteerinä Sirpa Koriala.

Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Elias Huurinaisen, Marja Hurskaisen, Erkki Shemeikan ja Mirja Kötön tekemästä valituksesta

Kirkollishallitus päätti esittää, että hallinto-oikeus hylkää valituksen.

Merkitään, että arkkipiispa Leo ja palvelukeskuksen lakimies Jari Rantala eivät osallistuneet asian käsittelyyn ja päätöksentekoon. Puheenjohtajana toimi metropoliitta Ambrosius ja sihteerinä Sirpa Koriala.

Hämeenlinnan ortodoksisen seurakunnan oikaisuvaatimus

Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta on oikaisuvaatimuksessa vaatinut, että seurakunnalle myönnetään vapautus keskusrahastomaksujen maksamisesta pääomatulojen osalta. Seurakunta on purkanut sijoituksia uuden kirkon rakentamisen rahoittamiseksi.

Kirkollishallitus hylkää oikaisuvaatimuksen, koska valittaja ei ole oikaisuvaatimuksessa esittänyt mitään uusia perusteita, jotka eivät olisi olleet kirkollishallituksen tiedossa päätöstä tehtäessä. Kirkollishallitus on päätöksessään ottanut kantaa kaikkiin vaatimuksiin, eikä niihin ole mitään lisättävää.

Tiedonhallinnan asiantuntijan toimi

Kirkollishallitus julistaa haettavaksi tiedonhallinnan asiantuntijan toimen siten, että tehtävä voidaan täyttää 1.1.2017 alkaen toistaiseksi. Tehtävä kuuluu vaativuusryhmään III.

Vapautuvaa keskusrekisterin johtavan asiantuntijan (rekisterin hoitajan) tehtävää ei täytetä nykyisen toimenkuvan mukaisena vaan tiedonhallinnan asiantuntijan työ korvaa tehtävän ja siihen kuuluu myös kirkkolain 73 §:ssä säädetty rekisterin hoitajan tehtävä.

Koska tiedonhallinnan asiantuntijan tehtävä korvaa keskusrekisterin johtavan asiantuntijan tehtävän, ei muutos lisää keskushallinnon henkilöstökuluja.  

Aloite kirkon venäjänkielisen viestinnän kehittämisestä 

Aleksander Roszczenko on tehnyt kirkolliskokoukselle aloitteen, jossa esitetään, että kirkolliskokous päättää panostaa venäjänkieliseen viestintään, arvioi siitä aiheutuvat kulut ja budjetoi pysyvästi sitä varten tarvittavan rahamäärän. Aloitteessa esitetään, että kirkko palkkaa venäjänkielisen työntekijän osa-aikaisena tai tuntipalkalla suunnittelemaan ja hoitamaan kirkkokunnan venäjänkielistä viestintää.

Kirkollishallitus yhtyy aloitteeseen ja esittää kirkolliskokoukselle, että kirkon viestintään palkataan vuoden 2017 alusta osa-aikainen työntekijä huolehtimaan kirkon venäjänkielisestä viestinnästä (www-sivut ja sosiaalisen median kanavat). Samassa yhteydessä keskushallinnon ja Helsingin seurakunnan välinen sopimus viestintäyhteistyöstä arvioidaan uudelleen.

Venäjänkielinen viestintä on kuulunut tammikuuhun 2016 saakka kirkon tiedotuksesta vastaavan työntekijän toimenkuvaan. Lisäresurssina (40 prosenttia työajasta) on toiminut Helsingin seurakunnan tiedottaja, jolle on osoitettu myös muita kirkon viestintään kuuluvia tehtäviä. Erityisesti sosiaalisen median kanavien osalta viestintää on hoidettu myös vapaaehtoisvoimin.

Tammikuussa 2016 kirkon viestinnässä tehtiin työtehtävien uudelleenjärjestelyä. Helsingin seurakunnan tiedottajan koko kirkon viestintään kohdistettu työpanos (edelleen 40 prosenttia työajasta) ohjattiin kokonaan venäjänkieliseen työhön. Työajan jakaminen Helsingin seurakunnan ja kirkon viestinnän välillä on kuitenkin osoittautunut ongelmalliseksi, eikä käytännön kehitystyö ole toteutunut toivotulla tavalla. huhtikuussa venäjänkielisestä viestinnästä vastaava tiedottaja kutsui kirkon venäjänkielistä työtä tekevää papistoa ja muita työntekijöitä koolle pohtimaan venäjänkielisen viestinnän kehittämistä.

Helsingissä järjestettyyn tapaamiseen saapui vain osa kutsutuista mutta venäjänkielisen viestinnän kehittämistarve nähtiin ilmeiseksi. Esille nousi sekä kirkon venäjänkieliseen www-sivustoon että sosiaalisen median kanaviin liittyviä kehitystarpeita.

Osallistujat olivat yksimielisiä siitä, että kirkon venäjänkielisen viestinnän kehittäminen ei voi nojata vapaaehtoistyöhön. Siksi siihen tulee ohjata lisää henkilöresursseja. Näin voidaan huolehtia paremmin sekä kirkkoon kuuluvan venäjänkielisen jäsenistön tarpeista että huolehtia kirkon lähetystehtävästä viestimällä Suomen ortodoksisesta kirkosta niille Suomessa asuville venäjänkielisille henkilöille, jotka eivät vielä ole kirkon jäseniä. 

Kirkon venäjänkielinen viestintä tarvitsee kehittämistä eikä tehtävä voi olla vapaaehtoisen toimijan varassa. Verkostoitunutta toimintatapaa on haluttu kehittää kaikkien yhteisten toimintojen hoitamisessa ja tässä tapauksessa tiedotustehtävä voidaan tarvittaessa yhdistää jonkun seurakunnan toiseen puolipäiväiseen työhön. 

Venäjänkielisen työntekijän keskeisimpiä työtehtäviä olisivat kirkon venäjänkielisen www-sivuston sisällöntuontanto, kirkon venäjänkielisten somekanavien ylläpito, venäjänkielinen asiakaspalvelu ja suomi-venäjä -käännöksistä huolehtiminen.

Kirkon omien opintojen suorittaminen

Kirkollishallitus päätti edellyttää kirkon hengellisen työn tekijöiltä kirkon omien opintojen suorittamista 1.8.2016 lukien. Toimessa olevia kannustetaan omien opintojen suorittamiseen ja niiden tarve kartoitetaan kehityskeskustelujen yhteydessä. Esimiehiltä edellytetään jatkossa kirkon toiminta- ja tavoitesuunnitelman mukaisesti kirkon omien opintojen suorittamista.

Valamon opiston avustushakemus

Valamon opisto on jättänyt 18.8.2016 päivätyn avustushakemuksen opiston rakennusten kuntotutkimuksien suorittamiseen.

Kirkollishallitus päätti myöntää Valamon opiston rakennusten kuntotutkimuksiin keskusrahaston kustannuspaikan 301 tililtä 4850 avustusta 2 000 euroa sillä ehdolla, että opistoa ylläpitävä yhteisö sitoutuu myös avustamaan selvitystyötä vähintään vastaavalla summalla. Lisäksi avustuksen maksaminen edellyttää kilpailevien tarjousten hankkimista.

Aloite kiinteistösuunnitelman laatimisesta

Joensuun piispa Arseni on tehnyt kirkolliskokoukselle aloitteen, jossa esitetään, että kirkkokunnan kiinteistöselvityksen pohjalta kiinteistöjen ja niihin kuuluvan irtaimiston hallinnoinnin tehostamiseksi ja helpottamiseksi velvoitetaan seurakuntia laatimaan omalta alueeltaan pitkän aikavälin kiinteistönpitosuunnitelma, jonka perusteella seurakunnan luottamuselimet voivat perustellusti tehdä kiinteistöihin kohdistuvia päätöksiä. Selvityksen perusteella tulisi pystyä ohjaamaan kirkkokunnan peruskorjausavustuksia seurakuntien strategisesti merkittäviin kohteisiin ja ennakoida kirkollisten rakennusten vuosittaista korjaustarvetta teoreettista tasoa tarkemmin.

Kirkollishallitus päätti hyväksyä aloitteen ja esittää kirkolliskokoukselle, että kiinteistöselvityksen pohjalta toteutettava kiinteistöjen ja irtaimistojen hallintajärjestelmä kilpailutetaan vuoden 2017 aikana ja seurakuntien kiinteistönpitosuunnitelmien yhtenevän sisällön ja rajapintojen selvitystyön aloittamiseen siirretään peruskorjausavustusten määrärahoista kustannuspaikan 710 asiantuntijapalveluihin 50 000 euroa ulkopuolisen konsultin kuluihin.  

Perusteluissaan kirkollishallitus toteaa, että kiinteistöselvityksen perusteella on voitu teoreettisesti laskea esimerkiksi kirkkokunnan 30 merkittävimmän kirkollisen kiinteistön korjausvelan olevan noin 30 miljoonaa euroa. Vaikka kaikissa kirkollisissa kiinteistöissä on sitoutuneena korjausvelkaa pääomia paljon enemmän, on niiden realisoiminen muuhun kuin kirkolliseen toimintaan lähes mahdotonta. Korjaustöihin ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä heti kaikkien kiinteistöjen osalta, vaan korjaukset on priorisoitava ja kohdistettava seurakuntien tärkeimpiin yksiköihin. Jotta seurakuntien päättäjät pystyisivät realistisesti ja objektiivisesti arvioimaan priorisoitavat kohteet, tulisi seurakunnissa aluksi laatia kiinteistönpitosuunnitelma. Kiinteistönpitosuunnitelmassa seurakunnan rakennukset jaettaisiin kolmeen pääryhmään esimerkiksi käyttöasteen ja korjausvelan suuruuden mukaan. Pääryhmiä verrattaisiin sen jälkeen esimeriksi vaikutusalueen väestöennusteeseen rakennuksen teknisen käyttöiän loppupäätä tarkastellen. Tähän tarkasteltavaan aikajänteeseen voidaan ottaa mukaan myös teknisen käyttöiän aikaiset korjaus- ja kiinteät kustannukset. Näin saataisiin realistinen käsitys rakennusten käyttöiän aikana sitoutuvista kuluista ja voitaisiin verrata sitä käyttäjien määrään kyseisen rakennuksen vaikutusalueella. Seurakunnan päättäjien ja varsinkin seurakuntalaisten olisi tämäntyyppisen tarkastelun jälkeen helpompi suunnitella rakennuksiin investoitavia pääomia ja rakennusten elinkaarta. 

Kiinteistönpitosuunnitelman sisältöön ja laajuuteen tulisi saada yhteneväiset ohjeet keskushallinnosta. Esityksessä ohjeistus tehtäisiin ulkopuolisen konsultin avulla kiinteistöpäällikön ohjauksessa esimerkiksi laatimalla ensin kirkon omistamien kiinteistöjen osalta kiinteistönpitosuunnitelma. Tähän pilottisuunnitelmaan sisällytettäisiin esimerkiksi yhden pienen, keskisuuren ja ison seurakunnan kiinteistönpitosuunnitelmien laatiminen siten, että niitä voidaan hyödyntää helposti ja yksinkertaisesti kaikkien seurakuntien kiinteistönpitosuunnitelmien laatimisessa. 

Kirkollisten kiinteistöjen hallinnointi on omistussuhteen myötä annettu seurakuntiin. Seurakunnissa kiinteistöjä ylläpitävät luottamusmiehet, jotka toimivat pääosin erittäin pienillä resursseilla, vanhentuneilla ohjeilla sekä menetelmillä. Lisäksi osassa seurakuntia ei ole pystytty kokoamaan ammattitaitoisia kiinteistölautakuntia, jolloin hallinnointi jää kirkkoherran vastuulle. 

Kirkon toiminta- ja tavoitesuunnitelman mukaisesti seurakuntien resursseja pitäisi saada suunnattua enemmän toimintaan kuin rakennusten seiniin. Resursseja kuluu myös perehdytykseen ja tiedonkeruuseen työntekijöiden siirtyessä muihin tehtäviin. Lisäksi tärkeää kiinteistöihin oleellisesti liittyvää huolto- ja ylläpitotietoa katoaa koska sitä ei ole dokumentoitu eikä tallennettu helposti saatavilla olevaan tietokantaan.  Ratkaisuna esitetään  kirkolliskokouksenkin painottamaa nykyisen toimintakulttuurin merkittävää muutosta, jolla kiinteistöjohtamista ja esimerkiksi valvontaa voidaan parantaa merkittävästi nykyisestä. 

Työ on jo aloitettu kartoittamalla kirkkokunnan kiinteistöt. Seuraavaksi on tarkoituksenmukaista aloittaa varsinainen kehitystyö, jonka päämääränä on hallittu ja hallittavissa oleva kiinteistökokonaisuus

Hämeenlinnan ortodoksisen seurakunnanvaltuuston kokouksen  22.6.2016 päätöksen vahvistaminen

a) kohta 43§ c, pääkirkon purkamispäätös

Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunnanvaltuusto on kokouksessaan 22.6.2016 tehnyt yksimielisen päätöksen :

43 § c) Pääkirkon (Erottajankatu 2, 13130 Hämeenlinna) purkamispäätös: Vahvistettiin seurakuntaneuvoston 16.6.2016 päätös 63 § c), jonka mukaan Hämeenlinnan kaupungin rakennusvalvonnan 11.9.2015 tekemän purkamisluvan 2014 – 532 perusteella puretaan seurakunnan pääkirkko osoitteessa Erottajankatu 2, Hämeenlinna.

Laki ortodoksisesta kirkosta 98§ mukaan seurakunnanvaltuuston päätös on alistettava kirkollishallituksen vahvistettavaksi, ennen kuin päätös saadaan panna täytäntöön, jos päätös koskee kirkon tai rukoushuoneen rakentamista tai purkamista.

Kirkollishallitus päätti vahvistaa Hämeenlinnan ortodoksisen seurakunnan seurakunnanvaltuuston kokouksen 22.6.2016 päätöksen 43 § c).

Jollei alistettu päätös ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä taikka mene viranomaisen toimivaltaa ulommaksi tai ole muuten lainvastainen ja jollei se myöskään ole epätarkoituksenmukainen, se on vahvistettava. Päätökseen voidaan vahvistettaessa tehdä asiasisältöön vaikuttamattomia oikaisuluonteisia korjauksia. 

Kirkkokunnan kiinteistökartoituksen perusteella voidaan todeta, että valtakunnallisesti tarkasteltuna kirkolliseen toimintaan tarkoitettuja rakennuksia on paljon (188 kpl) ja niihin on sitoutunut merkittävästi korjausvelkaa. Kirkkokunnan kiinteistöihin tuleekin kohdistaa erittäin kriittisesti tarkastellen pääomia kunnes seurakunnissa on saatu kiinteistöselvitykset laadittua ja kirkkokunnan korjausvelan kokonaistilanne kartoitettua. 

Mikäli seurakunta päättää luopua kirkkorakennuksesta sen huonokuntoisuuden tai toimimattomuuden perusteella, eikä siihen ole muuta juridista perustetta, voi toiminnan järjestää esimerkiksi vuokratiloissa. Tällöin päätös purkamisesta on myös perustellusti vahvistettavissa.

b) kohta 43 § d,uuden pääkirkon rakentamispäätös 

Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunnanvaltuusto on kokouksessaan 22.6.2016 tehnyt yksimielisen päätöksen :

43 § d) Uuden pääkirkon (Erottajankatu 2, 13130 Hämeenlinna) rakentamispäätös

Vahvistettiin seurakuntaneuvoston 16.6.2016 päätös 63 § d), jonka mukaan Hämeenlinnan ortodoksiseen seurakuntaan rakennetaan uusi pääkirkko osoitteeseen Erottajankatu 2, Hämeenlinna.

Laki ortodoksisesta kirkosta 98§ mukaan seurakunnanvaltuuston päätös on alistettava kirkollishallituksen vahvistettavaksi, ennen kuin päätös saadaan panna täytäntöön, jos päätös koskee kirkon tai rukoushuoneen rakentamista tai purkamista.

Kirkollishallitus päätti, että asia pannaan pöydälle lisäselvityksiä varten. Kirkollishallitus päätti pyytää seurakunnalta selvitykset pitkän aikavälin jäsenkehityksestä, seurakunnan odotettavissa olevasta verokertymästä, mahdollisuudesta käyttää vuokratiloja sekä yhteistyömahdollisuudesta Lahden ortodoksisen seurakunnan kanssa.

Jollei alistettu päätös ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä taikka mene viranomaisen toimivaltaa ulommaksi tai ole muuten lainvastainen ja jollei se myöskään ole epätarkoituksenmukainen, se on vahvistettava. Päätökseen voidaan vahvistettaessa tehdä asiasisältöön vaikuttamattomia oikaisuluonteisia korjauksia. 

Kirkkokunnan kiinteistöjen keski-ikä on korkea ja niihin sitoutunut korjausvelka on teoreettisellakin tasolla tarkasteltuna merkittävä. Kiinteistökokonaisuuden hallitsemiseksi on kirkolliskokoukselle tehty aloite kiinteistöselvitysten laatimisesta seurakunnissa, koska rakennuskantaan investoiminen tulee tehdä suunnitelmallisesti ja varmistuen seurakuntien talouden kestävien investointien rasitukset. Kirkollisten rakennusten tuottavuuslaskelmat perustuvat seurakunnissa kirkollisissa toimituksissa kävijöiden määrään. Hämeenlinnan seurakunnan nykyinen kirkkorakennus on tällä hetkellä säännöllisessä jumalanpalveluskäytössä  mutta seurakunnan tulevaisuuden kävijämääräennusteet tai jäsenmäärän ennusteet eivät ole tiedossa. Edellä esitettyjen analyysien lisäksi seurakunnan olisi perusteltua selvittää, voiko toimintaa järjestää muualla. Tärkeää on myös se, miten pääomat sijoitetaan tuottavasti ja näin varmistetaan toiminta jatkossakin. Kirkoksi vihittävän uudisrakennuksen elinkaari tulisi olla reilusti yli 100 vuotta, kivikirkon jopa kaksisataa. Tämän takia väestöennusteet sekä toiminnan arviointi on tärkeää esimerkiksi ajatellen nyt suunnitellun uudisrakennuksen elinkaaren puoliväliä.

Kirkon toiminta- ja tavoitesuunnitelman 2016-2020 mukaisesti resursseja tulisi kohdistaa enemmän toimintaan kuin kiinteistöihin. Miljoonaluokan investointi uudisrakennukseen on tässä maailmantilanteessa ja taloudellisessa tilanteessa epätarkoituksenmukainen.

Vuoden 2017 talousarvion linjaukset

Kirkollishallitus keskusteli talousarvion päälinjauksista ja periaatteista. Talousarviosta päätetään lokakuun istunnossa.

Valamon luostarin johtokunnan 23.8.2016 3 §:n päätöksen vahvistaminen

Kirkollishallitus vahvistaa Valamon luostarin johtokunnan 23.8.2016 3§:ssä tehdyn päätöksen noin 1,6 hehtaarin suuruisen määräalan myynnistä Liperin kunnan Taipaleen kylässä olevasta Tiehaara RN:o 32:48 –nimisestä tilasta. 

Lausunto Turun hallinto-oikeudelle Turun ortodoksisen seurakunnan tekemästä valituksesta

Kirkollishallitus hylkäsi 3.5.2016 pidetyssä kokouksessa Turun ortodoksisen seurakunnan tekemän oikaisuvaatimuksen palvelukeskuksen johtajan 3.12.2015 tekemästä päätöksestä jättää seurakunnalle myönnetyn avustuksen loppuosa maksamatta.

Turun ortodoksinen seurakunta on valitusosoituksen mukaisesti määräajassa valittanut päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen, joka on 13.7.2016 tekemällään päätöksellä 16/0153/4 siirtänyt asian käsittelyn Turun hallinto-oikeudelle. Turun hallinto-oikeus on 21.7.2016 pyytänyt kirkollishallitukselta lausuntoa asiassa.

Kirkollishallitus päätti esittää, että hallinto-oikeus hylkää valituksen ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksen, sillä valittaja ei ole valituksessaan esittänyt mitään uusia perusteita, jotka eivät olisi olleet tiedossa oikaisuvaatimusta käsiteltäessä. Kirkollishallitus on päätöksessään ottanut kantaa kaikkiin vaatimuksiin eikä niihin ole mitään lisättävää.

Kirkollishallitus katsoo, että asiassa valittaja vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, koska valitus on perusteeton.

Merkitään, että Sirpa Koriala ei osallistunut asian käsittelyyn ja päätöksentekoon.

Aloite seurakunnan valtuustovaalin suoritustavan muuttamisesta

Piispa Arseni on tehnyt kirkolliskokoukselle aloitteen seurakunnanvaltuuston vaalitavan muuttamisesta postin tai internetin välityksellä suoritettavaksi vaaliksi.

Kirkollishallitus päätti yhtyä aloitteeseen ja esittää asian siirtämistä kirkollishallituksen myöhemmin nimeämän työryhmän valmisteltavaksi. Kirkollishallitus esittää samalla selvitettäväksi mahdollisuudet kirkolliskokousedustajien vaalin uudistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi.

Aloite kirkolliskokouksen työjärjestyksen päivittämisestä

Tuovi Haikala on tehnyt kirkolliskokoukselle aloitteen työjärjestyksen päivittämiseksi siten, että täysistunto- ja valiokuntatyöskentelyn käytäntöjä uudistetaan joustavammaksi ja yhteistä keskustelua paremmin tukevaksi.

Kirkollishallitus päätti yhtyy aloitteeseen ja esittää asian siirtämistä kirkollishallituksen myöhemmin nimeämän työryhmän valmisteltavaksi. 

Aloite venäjänkielisen papin toimen perustamisesta Karjalan hiippakuntaan ja tarvittavan määrärahan varaamiseksi kirkon talousarvioon

Sofia Laukkanen, Martti Kähkönen ja Anna-Katriina Salmikangas ovat tehneet kirkolliskokoukselle aloitteen, että Karjalan hiippakuntaan perustettaisiin venäjänkielisen papin toimi ja sen kustannukset katettaisiin kirkon talousarvioon otettavalla määrärahalla.

Kirkollishallitus päätti esittää, että aloitetta ei tutkita. Kirkollishallitus toteaa, että kirkolliskokous on aikaisemmin päättänyt, että uusia toimia ei kirkollishallituksen alaisiin hiippakuntiin perusteta ja olemassa olevat toimet päätettiin siirtää seurakuntien alaisuuteen.

Kirkolliskokouksen toimivaltaan ei kuulu päättää yksittäisen hiippakunnan alueelle perustettavista toimista, eikä päättää niiden rahoittamisesta.

Aloite työryhmän nimeämisestä selvittämään arkkipiispan istuimen mahdollisen Helsinkiin siirron vaikutuksia

Nunna Elisabet on tehnyt kirkolliskokoukselle aloitteen työryhmän perustamisesta, jonka tehtävänä olisi selvittää arkkipiispan istuimen Helsinkiin siirron vaikutukset ja laatia esitys siirrosta ja sen vaikutuksista säädöksiin sekä aikataulusta, mikäli työryhmä päätyy esittämään siirtoa. 

Kirkollishallitus päätti jättää asian pöydälle jatkovalmistelua varten. Asiasta päätetään kirkollishallituksen lokakuun istunnossa.

Huomionosoitukset

Siunauskirja:

  • Eeva Haapamäki                          
  • Marjatta Karvinen                        
  • Miikulan muẑikat                        
  • Joensuun mieskuoro                     
  • Lintulan luostarin Ystävät ry         
  • Marketta Viirilä                                
  • Konevitsa-kvarteetti                         
  • Irja Jefremoff                               
  • Mikko Rantala                                
  • Leila Marit Pahomow                   
  • Seija Inkeri Virta                         
  • Maire Koivula                            
  • Eila Sintonen                                 
  • Anja Kaimio                                  
  • Miila Liinanotko                           

PKR:n  ritarimerkki I (RI):

  • Nina Osipova                                   
  • Nadezda Osipova                           

PKR:n  ritarimerkki:

  • Lyyli Huhtamella                            
  • Marja Patronen                           
  • Toini Sanila                                    

PKR:n mitali I (MI):

  • Eugenia Schukina                             
  • Vjatseslav Mikhailenko                   
  • Kirsti Näveri-Bogdanoff               
  • Veikko Feodoroff                         

PKR:n mitali:

  • Igor Dmitriev