3.5.2016

Kirkollishallituksen istunto pidettiin Oulussa.

Oikaisuvaatimukset Iisalmen ortodoksisen seurakunnanvaltuuston päätöksistä 14.4.2015, KIRKOLLISHALLITUKSEN RATKAISU

Perustelut:

Arkkipiispa Leo on Karjalan hiippakunnan piispana ilmoittanut kutsuneensa Iisalmen ortodoksisen seurakunnanvaltuuston koolle käsittelemään seurakunnanneuvoston jäsenten asemaa seurakunnan hallinnossa 30. ja 31.8.2014 suoritetussa seurakunnantarkastuksessa esille tulleiden kirkkoherraan ja neuvoston jäseniin kohdistuneiden taloudellisten väärinkäytös- ja toimivallanylitysepäilyjen vuoksi. Kysymyksessä on ollut ylimääräinen seurakunnanvaltuuston kokous, jonka asialistalla on tavanomaisten kokouksen järjestäytymiseen liittyneiden asioiden lisäksi ollut seurakunnanneuvoston jäsenten oikeudellisen aseman selvittäminen, päättäminen seurakunnanneuvoston vapauttamisesta tehtävästään ja neuvoston jäsenten valitseminen vaalikauden loppuun saakka.

Kirkkojärjestyksen 88 §:n 3 momentin mukaan kirkollishallitus ja hiippakunnan piispa voivat kutsua seurakunnanvaltuuston koolle. Arkkipiispa Leolla on siten hiippakunnan piispana ollut oikeus kutsua valtuusto koolle.

Valtuuston kokouksen aikaan Iisalmen seurakunnan kirkkoherran tehtävien hoitajana on hiippakunnan piispan määräyksestä toiminut rovasti Olavi Matsi. Arkkipiispa Leo on ilmoittanut määränneensä Matsin toimimaan koolle kutsumansa ylimääräisen seurakunnanvaltuuston kokouksen puheenjohtajana. 

Pääsääntö on kirkkojärjestyksen 81 §:n 2 momentin mukaan, että seurakunnanvaltuusto valitsee vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan keskuudestaan ja hiippakunnan piispa vahvistaa valtuuston puheenjohtajan vaalin. Kirkkojärjestyksen 81 §:n 3 momentin mukaan hiippakunnan piispa voi kuitenkin määrätä erityisestä syystä tiettyä kokousta tai tietyn asian käsittelemistä varten valtuuston puheenjohtajaksi sopivaksi katsomansa henkilön. Arkkipiispa Leolla on siten hiippakunnan piispana ollut oikeus määrätä rovasti Matsi toimimaan puheena olevan valtuuston kokouksen puheenjohtajana. Kokouksen pöytäkirjaan on merkitty, että puheenjohtajaksi valittiin Matsi, vaikka tosiasiallisesti hiippakunnan piispa oli hänet määrännyt puheenjohtajaksi. Kirkkojärjestyksen 81 §:n 3 momentin säännös huomioon ottaen tällä todellista tilannetta vastaamattomalla pöytäkirjamerkinnällä ei ole sellaista merkitystä kokouksen laillisuuden kannalta, että oikaisuvaatimusten kohteena olevat päätökset tulisi tällä perusteella kumota. 

Seurakunnanvaltuuston tehtävistä säädetään ortodoksisesta kirkosta annetun lain 56 §:ssä, jonka mukaan seurakunnanvaltuusto käyttää seurakunnan päätösvaltaa. Ortodoksisen kirkon kirkkojärjestyksen 87 §:ssä säädetään tarkemmin seurakunnanvaltuuston tehtävistä. Yhtenä tehtävänä kirkkojärjestyksessä mainitaan seurakunnanneuvoston ja kirkonisännöitsijöiden valitseminen. Edellä mainitun lain 58 §:n mukaan seurakunnanneuvoston jäseniä ovat kirkkoherra, pääkirkon isännöitsijä sekä vähintään neljä seurakunnanvaltuuston toimikaudekseen valitsemaa jäsentä.

Seurakunnanneuvoston tehtävänä on ortodoksisesta kirkosta annetun lain 59 §:n mukaan mm. vastata seurakunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta, laillisuuden valvonnasta sekä valvoa seurakunnan etua, edustaa seurakuntaa ja käyttää sen puhevaltaa.

Ortodoksisesta kirkosta annetussa laissa ja ortodoksisen kirkon kirkkojärjestyksessä ei ole säännöksiä seurakunnan toimielinten erottamisesta. Yleisenä oikeudellisena periaatteena voidaan pitää toimintatapaa, jonka mukaan toimielimen valitseva taho voi myös erottaa sen. Kun seurakunnanvaltuuston tehtävänä on edellä kerrotun mukaisesti valita seurakunnanneuvosto, voi seurakunnanvaltuusto myös erottaa valitsemansa seurakunnanneuvoston jäsenet. 

Seurakunnanvaltuuston kokouksen pöytäkirja on §:ien 6, 7 ja 8 osalta sisällöltään niukka. Seurakunnanneuvoston jäsenten oikeudellisen aseman selvittämistä koskevan §:n 6 mukaan palvelukeskuksen lakimies Jari Rantala on selvittänyt seurakunnan talouden tilaa ja neuvoston jäsenten oikeudellista asemaa seurakunnan hallinnossa arkkipiispa Leon vuonna 2014 suorittamassa seurakunnantarkastuksessa ilmenneiden toimivallan ylitysten vuoksi. Pykälästä 7 ilmenee, että seurakunnanneuvoston jäsenet on vapautettu tehtävästään, mutta vapauttamisen syytä ei ole merkitty pöytäkirjaan. Tehtävästään vapautettujen jäsenten tilalle on §:ssä 8 valittu uudet jäsenet vaalikauden loppuun saakka.

Arkkipiispa Leon lausunnon mukaan seurakunnantarkastuksessa on tullut ilmi seikkoja, joiden johdosta oli syytä epäillä seurakunnanneuvoston toimien asianmukaisuutta. Neuvoston jäseniin kohdistui seurakunnantarkastuksen perusteella epäilyjä taloudellisista väärinkäytöksistä ja toimivallan ylityksestä. Näihin toimiin kuuluivat mm. oikaisuvaatimuksissa esille tuodut seurakunnanvaltuuston neuvoston esityksestä antamat yhteensä 240.000 euron omavelkaiset takaukset rahoittajille Hotel Artos Oy:n veloista. Neuvoston jäsenet olivat näiden seikkojen vuoksi esteellisiä päättämään itseään koskevista epäilyistä ja mahdollisesta tutkintapyynnön tekemisestä. Arkkipiispa Leon mukaan nämä seikat olivat perusteina neuvoston jäsenten vapauttamiselle tehtävästään.

Seurakunnalla tulee olla toimintakykyinen seurakunnanneuvosto, joka pystyy joka tilanteessa käyttämään seurakunnan puhevaltaa. Päätöksentekoaikaan vallinneessa tilanteessa seurakunnanvaltuustolla on katsottava olleen perusteltu aihe seurakunnanneuvoston vapauttamiseen tehtävästään. Kun valtuusto on vapauttanut aiemmin valitsemansa seurakunnanneuvoston jäsenet tehtävästään, sen on tullut valita uudet seurakunnanneuvoston jäsenet heidän tilalleen toimikauden loppuun saakka.

Ortodoksisesta kirkosta annetun lain 39 §:n mukaan hiippakunnan piispa on hiippakuntansa esipaimen, joka johtaa hiippakuntaa kirkon perinteen ja ortodoksisen kirkon muiden sääntöjen sekä lain ja kirkkojärjestyksen mukaan. Piispan tehtävänä on muun ohessa ohjata ja valvoa hiippakuntansa seurakuntien ja papiston toimintaa siten kuin kirkkojärjestyksessä tarkemmin säädetään. Ortodoksisen kirkon kirkkojärjestyksen 63 §:n mukaan hiippakunnan piispan tehtävänä on muun muassa edistää seurakuntien talouden, hallinnon ja yhteistyön tarkoituksenmukaista hoitamista sekä valvoa, että näissä toimissa noudatetaan voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

Edellä mainittujen säännösten perusteella arkkipiispa Leon tehtäviin hiippakunnan piispana on kuulunut mm. valvoa, että seurakuntien talouden ja hallinnon hoitoon liittyvissä toimissa noudatetaan voimassa olevia lakeja ja muita säännöksiä. Väärinkäytös- ja toimivallan ylitysepäilyjen syntyessä piispan tehtäviin ja velvollisuuksiin kuuluu puuttua niihin.

Oikaisuvaatimuksissa on väitetty, että valtuuston päätökset on tehty kirkon johdon painostuksen alaisena. Arkkipiispan lausunnon sisällöstä on kirkollishallituksen arvion mukaan pääteltävissä, että arkkipiispan käsityksen mukaan Iisalmen seurakunnanneuvoston jäsenet on ollut tarpeen saada vaihdettua, koska seurakunnantarkastuksessa oli tullut esiin kirkkoherraan ja neuvoston jäseniin kohdistuneita epäilyjä taloudellisista väärinkäytöksistä ja toimivallan ylityksistä. Asiassa ei kuitenkaan ole ilmennyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat arkkipiispan tai jonkun muun tahon painostaneen tai pakottaneen valtuuston jäseniä siten, etteivät nämä niin oikeaksi katsoessaan olisi voineet tehdä toisen sisältöisiä päätöksiä kuin mitä nyt on tehty. Se seikka, että arkkipiispa tai palvelukeskuksen lakimies ovat valtuuston kokouksessa tuoneet esiin oman käsityksensä neuvoston jäsenten esteellisyydestä tai muista asiaan liittyvistä seikoista, ei ole päätöksen tekemiseen pakottamista.

Uusi seurakunnanneuvosto on tehnyt tutkintapyynnön poliisille. Asian rikostutkinta on vielä kesken. Hotel Artos Oy on asetettu konkurssiin ja rahoittajat ovat vaatineet seurakunnalta yhtiön lainojen vakuudeksi annettujen takausten maksamista. 

Kirkkojärjestyksen 91 §:n mukaan seurakunnanvaltuuston kokouksen pöytäkirjan tarkastaa kaksi valtuuston valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjantarkastajat merkitsevät lausuntonsa pöytäkirjaan ja allekirjoittavat sen. Jos puheenjohtaja ja tarkastajat eivät ole samaa mieltä pöytäkirjan sanamuodosta, se on palautettava seurakunnanvaltuuston tarkastettavaksi. Seurakunnanvaltuuston kokouksen pöytäkirjan allekirjoittavat valtuuston puheenjohtaja ja sihteeri.

Kysymyksessä olevan seurakunnanvaltuuston kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi on valittu Mirja Köttö ja Erkki Shemeikka. He ovat merkinneet tarkastaneensa pöytäkirjan Iisalmessa 17.4.2015 ja allekirjoittaneet sen. Seurakunnanvaltuuston kokouksen pöytäkirjan ovat allekirjoittaneet myös kokouksen puheenjohtajina eri vaiheissa toimineet arkkipiispa Leo ja rovasti Olavi Matsi sekä sihteeri kanttori Kirsi-Maria Hartikainen. Pöytäkirjaan ei ole merkitty mitään huomautuksia siitä, että se ei vastaisi kokouksen kulkua. Allekirjoittajien on siten katsottava hyväksyneen pöytäkirjan sisällön. Seurakunnanvaltuustokin on Kötön ja Shemeikan oikaisuvaatimukseen 4.11.2015 antamassaan lausunnossa katsonut pöytäkirjan olevan kokouksen kulun mukainen. Oikaisuvaatimuksissa ei ole esitetty mitään näyttöä siitä, että päätökset olisi edellä käsiteltyä 4 §:n merkintää lukuunottamatta kirjattu pöytäkirjaan virheellisesti. 

Edellä selostetun perusteella kirkollishallitus katsoo, etteivät seurakunnanvaltuuston päätökset ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä eikä seurakunnanvaltuusto ole ylittänyt päätöksiä tehdessään toimivaltaansa eivätkä päätökset ole muutoinkaan lainvastaisia.

Kirkollishallitus päätti hylätä Marja Hurskaisen, Elias Huurinaisen sekä Mirja Kötön ja Erkki Shemeikan oikaisuvaatimukset.

Oikaisuvaatimus Iisalmen ortodoksisen seurakunnanvaltuuston päätöksistä 16.11.2015, KIRKOLLISHALLITUKSEN RATKAISU

Perustelut:

Ortodoksisesta kirkosta annetun lain 56 §:n mukaan seurakunnanvaltuusto käyttää seurakunnan päätösvaltaa. Seurakunnanvaltuuston tehtävistä on säädetty yksityiskohtaisemmin kirkkojärjestyksen 87 §:ssä, jossa on lueteltu asiakokonaisuudet, joissa valtuusto käyttää seurakunnan päätösvaltaa.

Ortodoksisesta kirkosta annetun lain 59 §:n mukaan seurakunnanneuvoston tehtävänä on muun ohessa valvoa seurakunnan etua, edustaa seurakuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Ortodoksisen kirkon kirkkojärjestyksen 94 §:n mukaan seurakunnanneuvoston tehtävänä on mm. yleisesti johtaa seurakunnan toimintaa ja toimia seurakunnan tehtävän toteuttamiseksi.

Ortodoksisesta kirkosta annetun lain esitöissä (Ehdotus laiksi ortodoksisesta kirkosta, opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:32 s. 47) on todettu, että valtuusto ei voi käyttää muulle seurakunnan toimielimelle nimenomaisesti määrättyä toimivaltaa.

Seurakunnanvaltuuston kokouksessa on 43 §:ssä ollut käsiteltävänä selvitys Hotel Artos Oy:n tietojen luovuttamisesta ja 44 §:ssä selvitys Matkatoimisto Artos Oy:n ja Hotel Artos Oy:n tilanteesta. Seurakunnanneuvoston esitys valtuustolle kummassakin asiassa on ollut merkitä saatu selvitys tiedoksi.

Seurakunnanvaltuuston molemmissa asiakohdissa tekemät päätökset ovat luonteeltaan seurakunnan puhevallan käyttämiseen kuuluvia asioita. Valtuustolla ei edellä mainittujen säännösten nojalla ole ollut toimivaltaa tehdä puheena olevia päätöksiä.

Kirkollishallitus päätti kumota Iisalmen ortodoksisen seurakunnanvaltuuston 16.11.2015 43 ja 44 §:issä tekemät päätökset.

Turun ortodoksisen seurakunnan oikaisuvaatimus

Turun ortodoksinen seurakunta vaatii, että kirkollishallitus kumoaa palvelukeskuksen johtajan 3.12.2015 tekemän päätöksen seurakunnalle myönnetyn avustuksen loppuosan maksamatta jättämisestä ja maksaa seurakunnalle avustuksen loppuosan 10.000 euroa. 

Kirkollishallitus hylkäsi oikaisuvaatimuksen.

Kirkollishallitus on 3.2.2014  päättänyt myöntää Turun ortodoksiselle seurakunnalle 30.000 euron suuruisen vuosittaisen toiminta-avustuksen kahden vuoden ajaksi, joka tulee kohdentaa maahanmuuttajatyöhön erikoistuneen papin kustannuksiin.

Helsingin hiippakunnan piispa on pyytänyt seurakunnalta avustuksen käytöstä selvityksen, jonka mukaisesti maahanmuuttajatyön kustannuspaikalle on kirjattu kustannuksia vuodelta 2014 11.018,72 euroa ja vuoden 2015 osalta 5421,66 euroa, vaikka seurakunnalle on maksettu vuoden 2014 osalta avustus kokonaisuudessaan ja vuoden 2015 osalta 20.000 euroa.

Palvelukeskuksen johtaja on ilmoittanut seurakunnalle, että myönnettyä avustusta ei ole käytetty kirkollishallituksen päätöksen mukaisesti ja sen vuoksi loppuosaa vuoden 2015 avustuksesta ei makseta seurakunnalle, mutta maksettuja avustuksia ei peritä takaisin seurakunnalta. Seurakunta on vaatinut päätöksen kumoamista, mutta ei sen palauttamista uudelleen käsiteltäväksi, vaikka on perusteluissa vedonnut kuulemisen laiminlyöntiin. Tämän vuoksi kirkollishallitus ratkaisee asian.

Kirkollishallitus katsoo, että palvelukeskuksen johtajan ratkaisu asiassa on oikea ja toteaa, että avustusta ei ole kaikilta osin käytetty siihen tarkoitukseen, johon kirkollishallitus on sen päätöksellään myöntänyt. ja tämän vuoksi hylkää oikaisuvaatimuksen.

Kyllikki Lisitsinin oikaisuvaatimus

Kyllikki Lisitsin on vaatinut, että kirkollishallitus velvoittaa Kotkan ortodoksisen seurakunnan kirkkoherran luovuttamaan hänelle 1.6.2015 ja 3.7.2015 päivätyissä kirjeissä mainitut asiakirjat ja tiedot. Lisäksi hän on varannut mahdollisuuden lausua kirkkoherran antamaan vastineeseen. 

Kirkkoherra Alaxander Hautamäki on 29.10.2015 päivätyssä kirjeessään yksilöinyt kaikki Kyllikki Lisitsinille toimitetut pöytäkirjat ja todennut, että seurakunnanneuvosto on 14.10.2015 pidetyssä kokouksessa katsonut, että kopiot laskuista ja kulutositteista koskien Virkatalon remonttiin liittyviä kustannuksia eivät kuulu kirkkojärjestyksen 77§:n tietojensaantioikeuden piiriin. Asiassa ei ole annettu vastinetta.

Kirkollishallitus hyväksyi oikaisuvaatimuksen. Kotkan ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra velvoitetaan antamaan Kyllikki Lisitsinille kaikki hallinnolliset päätökset ja tiedot, jotka koskevat seurakunnan omistaman Virkatalon peruskorjaus-, perusparannus-, remontti- tai muutostöitä. Samalla kirkollishallitus kumoaa Kotkan ortodoksisen seurakunnan seurakunnanneuvoston 14.10.2015 asiassa tekemän päätöksen.

Seurakunnanvaltuuston, seurakunnanneuvoston ja kiinteistölautakunnan kokousten pöytäkirjat ovat julkisuuslain 1§:n nojalla julkisia asiakirjoja, joista jokaisella on oikeus saada tieto. Kirkkoherra on oman kirjallisen ilmoituksensa mukaan toimittanut Lisitsinille jäljennökset pyydetyistä seurakunnanneuvoston ja seurakunnanvaltuuston pöytäkirjoista, jotka ovat lain ja kirkkojärjestyksen säännösten mukaisesti seurakunnan päättävät hallintoelimet. Kirkkoherran antamasta ilmoituksesta ei käy ilmi, onko kiinteistölautakunta mahdollisesti käsitellyt asiaa.

Kirkkojärjestyksen 77 §:n mukaisesti seurakunnanvaltuuston jäsenellä on oikeus saada tarpeelliset tiedot ja asiakirjat nähtäväksi, joita hän tarvitsee luottamustoimessa toimiessaan. Seurakunnan kirjanpitoon sisältyvät laskut ja tositteet ovat sellaisia julkisuuslain tarkoittamia asiakirjoja, joista jokaisella on oikeus saada tieto. Tiedonsaantioikeutta seurakunnan omistaman kiinteistön rakennushankkeeseen liittyvistä kustannuksista ei ole julkisuuslaissa tai muuallakaan lainsäädännössä rajoitettu tai tietojen luovuttamista säädetty salaiseksi. Kyseessä ei ole julkisuuslain 24§:n 17 kohdan tarkoittama liikesalaisuus. Lisitsin on riittävässä määrin asiakirjapyynnössään yksilöinyt haluamansa asiakirjat.

Kirkollishallitus katsoo, että Lisitsin on oikeutettu saamaan pyytämänsä asiakirjat ja selvitykset Virkatalon remonttiin liittyvistä kustannuksista.

Kirkollishallitus toteaa, että pyydetyt asiakirjat on annettava nähtäväksi ja niistä voidaan antaa kopiot seurakunnalle perittävää maksua vastaan. Asiakirjat voidaan antaa oikaisuvaatimuksen tekijälle luottamustoimen hoitamista varten. 

Tiedonhallinnan asiantuntijan toimi

Kirkollishallitus päätti kokouksessaan 1.4.2014, että arkistonmuodostussuunnitelmatyö saatetaan loppuun ja tehtävään palkataan määräaikainen, kokopäivätoiminen arkistosihteeri. Työn kesto on 18 kuukautta ja määräaikainen toimi valmistellaan vuoden 2015 talousarvioon.  Määräaikainen arkistosihteeri on työskennellyt keskushallinnossa 1.1.2015 alkaen ja työsuhde päättyy 30.6.2016. 

Kirkollishallitus päätti jatkaa arkistosihteerin tointa määräaikaisena 1.7.-31.12.2016 väliseksi ajaksi vireillä olevan työn keskeneräisyyden vuoksi. Keskusrekisterin johtavan asiantuntijan tehtävän vapauduttua talousarvioon valmistellaan tiedonhallinnan asiantuntijan toimi, johon sisältyy rekisterinhoitajan tehtävät. 

Lisäksi kesken olevien asioiden valmisteluun liittyvää ruuhkaa varten etsitään keskushallintoon sopiva harjoittelija tai muu vastaava määräaikainen sihteeri 6-10 kuukaudeksi.

Kirkon työhyvinvointihankkeen ohjausryhmä ja etenemissuunnitelma

Kirkollishallitus päätti kokouksessaan 17.3.2016, että kirkon työhyvinvointihankkeen tarkempi etenemissuunnitelma ja ehdotus ohjausryhmästä laaditaan toukokuun 2016 istuntoon.

Hanke etenee siten, että lähtötilannetta kartoittava kirkon työhyvinvointikysely toteutetaan toukokuun alussa. Vastaajaryhmät jaetaan tarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin siten, että vastaajan anonymiteetti säilyy. Toisaalta on tärkeää, että vastaajaryhmät eivät ole liian suuria tulosten käsittelemisen kannalta. Alustava raportti tuloksista on esillä kirkollishallituksen kesäkuun istunnossa. Tuloksia käsitellään vastaajaryhmittäin ja valmennuksia järjestetään vastausten esille tulevien teemojen pohjalta. Vastaajaryhminä ovat kirkkoherrat ja muu ylin johto, lähiesimiehet ja muuhenkilöstö. Piispat vastaavat puhelinhaastatteluna tehtävään erilliseen kyselyyn, jolla kartoitetaan heidän näkemyksiään tulevaisuuden tavoitteista. 

Hankkeen ohjausryhmässä olisi hyvä olla sekä kirkon ja seurakuntien johdon edustajia että työntekijöiden edustus alueelliset näkökulmat huomioiden. Ohjausryhmän kokoonpanoa ovat valmistelleet palvelukeskuksen johtaja ja kirkollishallituksen edustajana Tuovi Haikala.

Ehdotetuilta henkilöitä ei vielä tässä vaiheessa ole kysytty suostumusta. Esitys on, että esitetyistä ehdokkaista sekä kirkollishallituksen jäsenten kokouksessa esille tuomista muista mahdollisista nimistä keskustellaan ja valitaan ne henkilöt joiden kanssa asiassa edetään.

Kirkollishallitus valitsi ohjausryhmään piispojen edustajaksi metropoliitta Elian, kirkkoherrojen edustajaksi kirkkoherra Timo Honkaselän ja kirkon työntekijöiden edustajaksi Ortodoksisen kirkon työntekijät ry:n puheenjohtajan Ilona Lehmuksen. 

Keskushallintoa edustavat palvelukeskuksen johtaja Sirpa Koriala ja kirkollishallituksen maallikkojäsen Tuovi Haikala.

Kirkollishallitus totesi, että ohjausryhmässä on perusteltua huomioida sekä kirkon ylimmän johdon edustus että seurakuntien, kirkollishallituksen ja palvelukeskuksen edustus alueellisuus huomioiden.

Ortodoksisen kirkon työntekijät ry edustaa kaikkia kirkon työntekijöitä ja siksi järjestön edustus on perusteltua. Kirkkoherroja valittaessa on perusteltua valita henkilö, jolla on johdettavanaan suurempi työyhteisö ja kokemusta esimiestehtävistä.

Juhlavuosien huomioiminen kirkossa

Suomen itsenäisyyden 100 vuotisjuhlaa vietetään vuonna 2017. Seuraavana vuonna on Suomen ortodoksisesta kirkosta annetun asetuksen 100 vuotisjuhla. Ortodoksisia kirkkopäiviä on järjestetty viiden vuoden välein, joten vuonna 2020 olisivat vuorossa seuraavat. Vuonna 2023 tulee kuluneeksi 100 vuotta Ekumeenisen patriarkaatin Suomen ortodoksiselle kirkolle myöntämästä autonomiasta.

Kirkollishallitus päätti, että Suomen itsenäisyyden juhlavuotta 2017 juhlistetaan ekumeenisella kanttorikuorojen yhteiskonsertilla. Aika ja paikka vahvistuvat myöhemmin. Lisäksi  piispat toimittavat yhdessä liturgia Uspenskin katedraalissa 6.12.2017.  

Kirkollishallitus pyysi, että vuoden 2018 suunnittelua hoitaa piispainkokous. 

Kirkollishallitus päättää, että juhlavuoden 2023 päätapahtuma on ortodoksiset kirkkopäivät Oulun hiippakunnassa. Valmistelu on Oulun hiippakunnan vastuulla.

Kirkollishallitus totesi, että kirkkopäivien seuraava ajankohta vuonna 2020 on lähellä vuoden 2023 autonomiajuhlaa ja siksi kahden suuren juhlan järjestäminen on järkevää yhdistää.

Apurahoja teologisiin opintoihin

Kirkollishallitus on varannut teologisiin jatko-opintoihin käytettäväksi apurahaksi 20 000 euroa. Kirkollishallituksen päätöksen (22.11.2015) mukaan keskusrahaston apurahalla tuetaan viimevaiheessa olevia väitöstutkimuksia niiden loppuun saattamiseksi. Määräaikaan mennessä ei saapunut yhtään hakemusta. Kirkollishallitus päätti, että seuraavan haun kriteereitä täydennetään siten, että apuraha on haettavissa ensisijaisesti viimevaiheen väitöstutkimuksiin. 

Johannes Mureen rahastosta jaettiin 11 000 euroa: 

TM Teo Merras 8 000 euroa työn ohessa tapahtuvaan  Doctor of Ministry koulutusohjelmaan (St. Vladimir’s Orthodox Theological Seminary, SVOTS) joka on käytännön seurakuntatyön ja akateemisen jatkotutkinnon yhdistelmä. Apuraha on ehdollinen ja myönnetään, mikäli TM Merras hyväksytään koulutusohjelmaan ja koultus toteutetaan. 

Asutusmuseosäätiö 3 000 euroa  käynnissä olevaan Salmin pitäjän Kirkkojoen kyläkirjan kokoamiseen ja julkaisemiseen. Rahaston perustaja Johannes Mure oli kotoisin Kirkkojoelta. 

Valamon konservointilaitoksen anomus

Valamon konservointilaitos anoo ”Jeesus armahtaa syntisen naisen” (öljyvärimaalaus kankaalle, 209 x 111 cm) maalauksen konservointikulujen maksamista Nurmeksen seurakunnan puolesta. Nurmeksen ja Joensuun seurakunnat ovat sopineet, että kyseinen maalaus siirtyy Joensuun seurakunnan omistukseen. Maalauksen konservoinnista on muodostunut kuluja yhteensä 5 943 euroa, jota kumpikaan seurakunta ei ole halukas täysimääräisesti maksamaan. 

Anomuksessa toisena kohtana mainittu ”Tihvinän Jumalanäiti” –ikonin konservointikustannukset on Iisalmen seurakunta jo maksanut kokonaisuudessaan.

Kirkkokunnan talousarviossa on kultaus- ja konservointimäärärahoihin varattu vuodelle 2016 yhteensä 20 000 euroa, josta 5 800 euroa on toistaiseksi käyttämättä. 

Kirkollishallitus päätti panna asian pöydälle ikonien omistusoikeuden selvittämistä varten.

Iisalmen ortodoksisen seurakunnan anomus vapauttaa seurakunta maksamatta jääneistä keskusrahastomaksuista

Iisalmen ortodoksinen seurakunta anoo vapautusta tähän asti maksamatta jääneistä keskusrahastomaksuista. Seurakunnalla on maksamattomia keskusrahastomaksuja yhteensä 42 463 euroa. 

Vuoden 2015 kirkolliskokous hylkäsi Iisalmen ortodoksisen seurakunnan avustusanomuksen rahoitusjärjestelyistä. Kirkolliskokouksen lakivaliokunta piti ongelmallisena sitä, että kirkon yhteistä varallisuutta käytetään yksittäisen seurakunnan sijoitustoiminnasta syntyneiden tappioiden kattamiseen.

Iisalmen seurakunnalle on maksettu toiminta-avustusta vuonna 2015 45 000 euroa. Iisalmen ja Kiuruveden ortodoksiset seurakunnat yhdistyivät 1.1.2016. Kirkollishallitus on 17.3.2016 istunnossaan myöntänyt Iisalmen seurakunnalle toiminta-avustusta 20 000 euroa vuodelle 2016 yhdistymisestä aiheutuneiden lisäkustannusten kattamiseen. Kirkollishallitus avustaa Iisalmen seurakuntaa vireillä olevassa esitutkinnassa syntyvien asiantuntijapalkkioiden ja kulujen osalta.

Kirkollishallitus päätti, että Iisalmen seurakunnalle ei myönnetä vapautusta maksamattomista keskusrahastomaksuista.

Iisalmen seurakunnan keskusrahastomaksut ovat jääneet maksamatta 31.7.2015 lähtien ja ne on kirjattu seurakunnan ostovelkoihin. Iisalmen seurakunnan vapauttaminen erääntyneistä keskusrahastomaksuista olisi kirkolliskokouksen päätökseen nähden ristiriidassa.

Hämeenlinnan ortodoksisen seurakunnan hakemus

Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta anoo vapautusta keskusrahastomaksun määräytymisestä liittyen arvopapereiden kauppoihin vuosilta 2015 -2016. Perusteena vapautukselle on uuden kirkon rakentamisen rahoitus ja Lappeenrannan seurakunnan saama vapautus osakkeiden myyntivoitosta. Uuden kirkon rakentamisen kustannuksiksi on arvioitu 1,5 miljoonaa euroa.

Kirkollishallitus on myöntänyt Lappeenrannan ortodoksiselle seurakunnalle 14.10.2014 vapautuksen keskusrahastomaksuista Koulutalo Oy Valtakeskuksen myyntivoitosta sillä edellytyksellä, että Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta käyttää vapautetun summan tuoton olemassa olevien rakennusten peruskorjaukseen tai uudelleen rakentamiseen. Kirkollishallitus on päätöksessään todennut, että Lappeenrannan osalta laissa mainitut erityiset perustelut täyttyvät liittyen omaisuuden jalostamiseen ja sijoitusomaisuuden kehittämiseen.

Kirkollishallitus päätti, että Hämeenlinnan ortodoksiselle seurakunnalle ei myönnetä vapautusta arvopapereiden myynnin perusteella määrättävästä keskusrahastomaksusta.

Uuden kirkon rakentamisesta ei ole seurakunnassa tehty lopullista päätöstä. Kirkkorakennusta ei myöskään voida katsoa sijoitusomaisuudeksi. Uusien rakennushankkeiden toteuttamista taloudellisesti epävarmoina aikoina suositellaan harkittavaksi tarkoin. Seurakuntien tulisi ensisijaisesti selvittää muita edullisempia vaihtoehtoja uudisrakentamisen sijaan.

Suomen ortodoksisen kirkkomuseon säätiön esitys vuokran huojennuksesta ja uuden vuokrasopimuksen laatimisesta

Suomen ortodoksisen kirkkomuseon säätiö anoo viestissään 22.4.2016, ettei kirkko peri vuokraa Säätiön käytössä olevista näyttely-, yleisö-, ja työtiloista ajanjaksolla 1.5. – 31.12.2016. Lisäksi Säätiö esittää uuden vuokrasopimuksen laadintaa taloutensa tasapainottamiseksi. Uusi vuokrasopimus astuisi voimaan vuoden 2017 alusta. Voimassa oleva museon vuokrasopimus on tehty ajalle 1.1.2013 -31.12.2022. Vuokran määrä kuukaudessa on 6275,04 euroa.

Kirkollishallitus ei myöntänyt vuokranhuojennusta haetulle ajalle. Museon avustus päätetään vuosittain kirkolliskokouksessa kirkon talousarvion käsittelyn yhteydessä. Vuokralle voidaan myöntää lykkäystä ja tätä varten museolta pyydetään vuokrien osalta maksusuunnitelmaa ajalle 1.5.-31.8.2016.

2015 tilinpäätöksen kustannuspaikkakohtaiset perustelut

Kirkollishallitus kävi keskustelua vuoden 2015 tilinpäätöksen kustannuspaikkakohtaisista perusteluista ja hyväksyi ne esitetyssä muodossa. Seuraavaksi tilinpäätökseen liittyvän aineiston käsittelee talousvaliokunta omassa kokouksessaan.

Keskustelussa todettiin, että talouden tulee jatkossa vastata entistä paremmin kirkon tavoite- ja toimintasuunnitelmaa. Tämän takia valmistellaan kirkon tavoite- ja toimintasuunnitelman mukaisia vaihtoehtoisia malleja tulevien vuosien budjetointia varten.

Huomionosoitukset

PKR:n ritarimerkki I (RI)

  • Maria Lampinen                 11.3.2016
  • Irina Trifonova                   11.3.2016
  • Aili Pössi                            11.3.2016
  • Nanna Sarjasto                   11.3.2016
  • Kaisa Nykänen                   11.3.2016
  • Liisa Mahlavuori                11.3.2016
  • Tarja Hukkanen                  11.3.2016
  • Aino Hynninen                   11.3.2016
  • Mirjam Väisänen                11.3.2016
  • Mari Backman                    11.3.2016
  • Sirkka Jaamalainen-Lönn  11.3.2016