Palvelukeskuksessa takana työntäyteinen vuosi

Kalenterivuosi on jälleen päättymässä. Asiantuntijatyössä vuoden vaihtuminen merkitsee kuitenkin vain harvoin suuria muutoksia, sillä arjen keskiössä olevat kehitysprosessit ovat yleensä useamman vuoden mittaisia. Vuodenvaihde tarjoaa silti luontevan tilaisuuden tarkastella viimeisen vuoden aikaansaannoksia ja kehityksen suuntaa. 

Suomen ortodoksisessa kirkossa vuosi 2016 oli uuden tavoite- ja toimintasuunnitelmakauden ensimmäinen vuosi. Jo nyt on ilmeistä, että strategiatyössä on otettu aimo harppaus eteenpäin. Uuden tavoite- ja toimintasuunnitelman selkeät ja tiiviit linjaukset ovat selvästi vakiinnuttaneet asemansa koko kirkkoa koskevan päätöksenteon perusteina. Tämä on näkynyt kuluneen vuoden aikana sekä kirkolliskokouksen, kirkollishallituksen että kirkon johtoryhmänkin työskentelyssä.

Kirkon palvelukeskuksessa työskentelevään johtoryhmään kuuluvat arkkipiispa Leon lisäksi eri palvelualueiden vastaavat työntekijät. Seitsenhenkinen johtoryhmä kokoontuu noin kahden viikon välein valmistelemaan kirkollishallituksen käsittelyyn tulevia asioita, sopimaan kirkollishallituksen päätösten edellyttämistä jatkotoimista ja keskustelemaan muista ajankohtaisista aiheista. 

Tänä vuonna johtoryhmä valmisteli asiat yhdeksään kirkollishallituksen istuntoon. Muita vuosittaiseen rutiiniin kuuluvia tehtäviä olivat mm. kirkolliskokousseminaarin ja itse kirkolliskokouksen valmistelu ja seurakuntien sekä luostarien neuvonta, ohjaus ja koulutus erilaisissa hallintoon, lakiasioihin ja henkilöstöhallintoon liittyvissä asioissa. Johtoryhmä valmisteli myös lausuntoja valtion eri hallinnonaloille mm. kirkon valtionavun jäädytykseen liittyen. 

Vuonna 2016 tapahtui kuitenkin paljon muutakin. Kirkossa oli vaalivuosi eli kirkolliskokoukseen valittiin uudet edustajat. Vaalin järjestelyistä vastasi palvelukeskuksen lakimies Jari Rantala

Myös seurakuntien luottamuselimissä aloittivat vuoden alussa uudet luottamushenkilöt. Johtoryhmä järjesti seurakunnanneuvostojen ja -valtuustojen uusille jäsenille koulutustilaisuuden kaikissa hiippakunnissa ja osallistui myös Valamon opistossa helmikuussa järjestetyn luottamushenkilökoulutuksen toteutukseen.

Yksi vuoden keskeisistä prosesseista oli kirkon työhyvinvointihankkeen käynnistäminen. Lähtötilannetta kartoittava kysely toteutettiin toukokuun alussa ja hankkeelle nimettiin ohjausryhmä, jonka jäseniä ovat Oulun metropoliitta Elia, Kuopion kirkkoherra Timo Honkaselkä, Ortodoksisen kirkon työntekijät ry:n puheenjohtaja Ilona Lehmus, kirkolliskokousedustaja Tuovi Haikala ja palvelukeskuksen johtaja Sirpa Koriala

Kyselyn tulokset käsiteltiin vuoden 2016 loppuun mennessä jokaisessa kirkon työyhteisössä esimiehen johdolla ja ohjausryhmän antamien ohjeiden mukaisesti. Vuoden 2017 alussa ohjausryhmä laatii kirkollishallituksen ensimmäiseen istuntoon (14.2.) yhteenvedon purkutilaisuuuksissa sovituista työyhteisöjen kehittämistoimista ja aikatauluista. Työyhteisöjen tilannetta arvioidaan jatkossa keväisin järjestettävissä hiippakunnallisissa työyhteisöpäivissä. 

Taloustoimistoon rekrytoitiin uusi talouspäällikkö. Henna Mynttinen aloitti tehtävässään helmikuun alussa. Tavanomaisten talous- ja palkka-asioiden hoidon lisäksi taloustoimistossa kiinnitettiin vuoden aikana huomiota oman toiminnan kehittämiseen. Toimistossa suoritettiin syksyllä auditointi, joka antoi uusia ideoita taloustoimiston prosessien tehostamiseen. Tämä kehitystyö jatkuu myös ensi vuonna.

Palvelukeskuksessa käynnistyi vuoden aikana sähköisen arkistoinnin ja dokumentinhallinnan projekti. Ensimmäisessä vaiheessa uudistus koskee kahta pilottiprosessia: ostolaskujen arkistointia ja kirkollishallituksen päätöksentekoprosessia. Dokumenttienhallintajärjestelmäksi valitun Thereforen käyttöönoton avainhenkilönä ja järjestelmän pääkäyttäjänä toimii kirkon arkistonmuodostussuunnitelman uudistamisesta vastannut Sari Hirvonen, joka aloittaa vuoden 2017 alussa kirkon tiedonhallinnan asiantuntijana. Toimeen sisältyy myös kirkkolain pykälässä 73 säädetty rekisterin hoitajan tehtävä.

Tavoite- ja toimintasuunnitelmassa mainitun seurakuntien yhteistyön kehittämisessä otettiin merkittäviä askeleita Karjalan hiippakunnassa. Valmistelevassa työryhmässä ovat olleet mukana Ilomantsin seurakunnan kirkkoherra Ioannis Lampropoulos, Jyväskylän seurakunnan kirkkoherra Timo Mäkirinta ja palvelukeskuksen johtaja Sirpa Koriala ja prosessiin ovat osallistuneet myös hiippakunnan kaikki muut kirkkoherrat. Hiippakunnan henkilöstön ja luottamushenkilöiden yhteinen keskustelu aiheesta järjestettiin marraskuun puolivälissä ja helmikuussa 2017 prosessia esitellään myös seurakuntien luottamushenkilöille. 

Karjalan hiippakunnan analyysiä esiteltiin kirkolliskokousedustajille syyskuussa. Vuoden 2016 kirkolliskokous päätti marraskuussa, että vuoden 2017 kirkolliskokoukselle tuodaan hallinnon kehittämiseen liittyvän päätöksenteon pohjaksi pitkälti Karjalan hiippakunnassa käynnistetyn prosessin mukainen taustamateriaali, johon kuuluvat mm. väestön ja talouden kehitysennusteet kaikissa hiippakunnissa seurakuntatasolla.

Kirkon kasvatusasiain koordinaattori Sirpa Okulovia ovat työllistäneet vuoden aikana mm. uskonnonopetukseen liittyvät kysymykset. Ne ovat olleet agendalla ennenkin, mutta viime vuosina esille eivät ole nousseet niinkään opetusjärjestelyihin liittyvät ongelmat, vaan kuntien tai yksittäisten koulujen mitätöivä asenne suhteessa oman uskonnon opetukseen. Kamppailu oman uskonnon opetuksen puolesta jatkuu varmasti kiivaana myös vuonna 2017.

Kirkon omat opinnot käynnistyivät syksyllä 2016 ensimmäisillä opintojaksoilla. Kirkon omilla opinnoilla tarkoitetaan kirkon työntekijöilleen antamaa pätevöitymis-, lisä- ja täydennyskoulutusta. Opintojen suorittamista vaaditaan vuonna 2016 aloittaneilta kirkon vakinaisiin toimiin valmistuvilta opiskelijoilta, mutta niihin voivat osallistua myös muut kirkon työntekijät. Valtaosa opinnoista suoritetaan teologian maisterin tutkinnon jälkeen. Sekä kontakti- että verkko-opetusta sisältävä opinnot on suunniteltu niin, että ne voi suorittaa 4–5 vuoden aikana. Opintoja koordinoi Sirpa Okulov.

Kirkon viestinnässä aloitti vuoden 2016 alussa ensi kertaa ainoastaan tiedottamiseen keskittyvä työntekijä, vastaava tiedottaja Maria Hattunen. Vuoden aikana kirkon sivustoa on pyritty kehittämään niin, että se palvelisi entistä paremmin sekä kirkossa työskenteleviä, kirkon jäsenistöä että kirkosta kiinnostuneita. 

Sivuston kalenteriosaan liitettiin päivän synaksario ja oikeaan sivupalkkiin sähköinen liity kirkkoon -lomake, jonka täyttämällä kirkkoon liittymisestä kiinnostuneet saavat henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta. Palvelu on osoittautunut toimivaksi, sillä yhteydenottoja tulee viikottain.

Kirkon sisäisessä tiedotuksessa siirryttiin helmikuussa sähköiseen aikaan. Kaikille kirkon työntekijöille, kirkolliskokousedustajille sekä järjestöille ja luostareille suunnattu Kirkko tiedottaa -uutiskirje on korvannut monet aiemmin postitse lähetetyt tiedotteet ja kerännyt hyvää palautetta seurakunnista. Uutiskirje ilmestyy jouluaikaa ja kesäkuukausia lukuun ottamatta kahden viikon välein.

Sisäisen tiedotteen rinnalle syntyi syyskuussa ulkoinen tiedote, jonka vastaanottajalistalla on lähes 200 kirkon yhteistyökumppania, kirkollista mediaa ja ekumeenista toimijaa.

Vuoden aikana käynnistettiin mediaseuranta, jonka avulla voidaan haravoida kirkkoon liittyvää uutisointia koko maan laajuisesti. Painettujen ja sähköisten medioiden lisäksi palvelun kautta kyetään seuraamaan myös viranomaislähteitä ja sosiaalista mediaa – tarvittaessa jopa reaaliajassa. 

Vuoden 2016 aikana on käynnistetty myös kirkon kotisivujen uudistus ja toimet kirkon venäjänkielisen viestinnän tehostamiseksi. Kirkon uudet, myös mobiililaitteissa toimivat sivut avautuvat pääsiäiseksi. Uusi venäjänkielinen sivusto saataneen auki samassa aikataulussa. Tavoitteena on sisällyttää toimivaksi havaittu liity kirkkoon -palvelu myös venäjänkieliselle sivustolle. 

Venäjänkielisen viestinnän tehostamisessa ei päästä kuitenkaan pitkälle ilman seurakuntien aktiivista panosta. Siksi kirkon viestinnässä tuotetaan vuonna 2017 uutta venäjänkielistä materiaalia seurakuntien käyttöön. Samalla etsitään uusia yhteistyömuotoja venäjänkielisen viestinnän toteutukseen.

Kuva: Kirkollishallitus

29.12.2017

Printer-friendly version