Paasto on katumuksen sakramentin aikaa

Katumuksen sakramenttiin osallistuminen eli synnintunnustuksella käyminen on keskeinen osa ortodoksisen kirkon jäsenen henkilökohtaista kilvoituselämää. 

Katumuksen sakramenttiin olisi hyvä osallistua säännöllisesti – esimerkiksi kirkkovuoden pidempien paastojen aikana, neljästi vuodessa. Säännöllisyyttä on kuitenkin monenlaista: joku osallistuu sakramenttiin harvemmin, joku useammin. 

Säännöllisyydellä pyritään ennen kaikkea jatkuvuuteen, ei mihinkään tiettyyn rytmiin. Jokainen voi siis ottaa yhteyttä rippi-isäänsä pitkin vuotta, tarpeen mukaan.

Kirkko kutsuu jäseniään osallistumaan katumuksen sakramenttiin erityisesti nyt menossa olevan suuren paaston aikana. Kirkon perinteen mukaisesti sakramenttiin olisi hyvä osallistua kolmen ensimmäisen paastoviikon aikana eli ennen ristinkumartamisen sunnuntaita, jota vietetään tänä vuonna 19. maaliskuuta. Tämä on kuitenkin vain suositus, eikä sakramenttiin osallistumista kannata jättää väliin vain siksi, että sopivaa aikaa ei löydy ennen neljättä paastoviikkoa. Takarajana voidaan pitää kuudetta, Lasaruksen lauantaihin ja palmusunnuntaihin päättyvää paastoviikkoa.

Kaikilla kirkon jäsenillä ei myöskään ole omaa erityistä rippi-isää eli sellaista pappia, joka olisi kulkenut rinnalla katumuksen sakramentista toiseen jo vuosien tai jopa vuosikymmenien ajan. Suhde entiseen rippi-isään on voinut katketa esimerkiksi papin eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Uudelle paikkakunnalle muuttanut ei kenties ole vielä ehtinyt luoda suhdetta uuteen kotiseurakuntaan tai sitten suhde seurakuntaan ja sen papistoon on jäänyt muista syistä liian etäiseksi.

Tämänkään ei pidä antaa muodostua ongelmaksi saati sitten esteeksi. Papin ei tarvitse olla entuudestaan tuttu, sillä hänen tehtävänsä on toimia sakramentissa lähinnä todistajana. Jokainen voi siis huoletta lähestyä oman seurakuntansa papistoa joko sähköpostitse, puhelimitse tai hihasta vetämällä ja tiedustella, koska sakramenttiin osallistuminen olisi mahdollista. Monien seurakuntien jumalanpalveluskalenteriin on myös merkitty erityisiä aikoja, jolloin papit päivystävät kirkoissa valmiina ottamaan vastaan synnintunnustukselle tulijoita. 

Kenenkään ei tarvitse myöskään pelätä moitteita, vaikka edellisestä synnintunnustuksesta olisi vuosikymmeniä aikaa. Sakramentti ei ole myöskään ortodoksisen uskonnon rästitentti tai teologinen kuulustelu – siihen osallistuvan ei siis tarvitse ”osata” mitään. Tulijalta ei vaadita muuta kuin kirkon jäsenyyttä ja vilpitöntä halua tarkastella oman elämänsä suuntaa.

Katumuksen sakramenttiin osallistujan on hyvä muistaa myös se, että pappia sitoo sakramentin yhteydessä ehdoton vaitiolovelvollisuus. 

Mitä katumuksen sakramentissa sitten pitäisi sanoa? Millaisia asioita siinä on syytä käsitellä? Kuuntele pastori Lars Ahlbäckin vuonna 2013 Oulun seurakunnan paastoseminaarissa vuonna 2013 pitämä esitelmä oheisesta linkistä.

Tallenteen on äänittänyt Johannes Mäntymäki ja sen kesto on noin 14 minuuttia.

Katumuksen sakramentti Lars Ahlback.mp3

Kuva: Martti Markoff

9.3.2017

 
Audio: 

You are missing some Flash content that should appear here! Perhaps your browser cannot display it, or maybe it did not initialize correctly.

Tulostettava sivu