"Ortodoksinen maailma on hyvällä tiellä"

Patriarkkojen ja muiden itsenäisten kirkkojen päämiesten kokous päättyi ortodoksisuuden sunnuntaina 9. maaliskuuta Konstantinopolissa yhteiseen julkilausumaan, jossa kerrottiin yleisortodoksisen kirkolliskokouksen pitämisestä vuonna 2016.

Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo tervehtii päätöstä koko ortodoksista maailmaa koskevan kirkolliskokouksen kokoontumisesta kiitollisuudella.

 

Miksi kirkolliskokous päätettiin kutsua koolle näin pian?

- Yleisortodoksista kirkolliskokousta on valmisteltu vuodesta 1961 lähtien. Silloin elettiin kylmän sodan aikaa. Ortodoksisen maailman yhteisen kirkolliskokouksen puolestapuhujia olivat tuolloin Konstantinopolin patriarkka Atenagoras ja Venäjän kirkon ulkomaanosaston johtaja metropoliitta Nikodim. Kirkolliskokouksen valmistelua varten rakennettiin jopa oma keskus Chambesyn pikkukaupunkiin Sveitsissä.

- Rodoksella 1961 käynnistynyt kokouksen valmistelu pysähtyi valitettavasti 1990-luvulla, jolloin Konstantinopolin ja Moskovan patriarkaattien välit viilenivät Viron ortodoksisen kirkon hajaannuksen vuoksi. Nyt Lähi-idän ja Ukrainan kriisit ovat asettaneet kirkolle uusia haasteita, joiden rinnalla entiset vaikeudet tuntuvat pieniltä.

- Päätös yhteisen kokouksen järjestämisestä on historiallinen ja erittäin merkittävä: ortodoksinen maailma on nyt hyvällä tiellä.

 

Mitä merkitsevät kirkolliskokouksista käytettävät termit "panortodoksinen synodi", "kirkonjohtajien synaksis" tai "ekumeeninen kirkolliskokous"?

- Panortodoksinen synodi on itsenäisten eli autokefaalisten ortodoksisten kirkkojen piispojen kokous. Synodi eli konsiili merkitsee piispojen kirkolliskokousta. Juuri tällaista koko ortodoksisen maailman synodia kaavaillaan pidettäväksi vuonna 2016 Konstantinopolissa Jumalallisen rauhan (kreik. Hagia Eirene) kirkossa. Samassa kirkossa pidettiin kirkon historian toinen yleinen konsiili vuonna 381.

- Synaksis-kokoukset kirkonjohtajien kesken aloitti patriarkkamme Bartolomeos vuonna 1991 heti Konstantinopolin arkkipiispaksi tulonsa jälkeen. Raamatullinen termi 'synaksis' merkitsee juhlatapaamista. Ne ovat samantyyppisiä tapaamisia kuin valtionpäämiesten kokoukset. Näitä synaksis-tapaamisia on pidetty myös pienemmällä joukolla, esimerkiksi vuonna 2011, jolloin Syyrian tapahtumista kokoontuivat patriarkka Bartolomeoksen kanssa neuvottelemaan Antiokian, Aleksandrian ja Jerusalemin patriarkat. Edellinen kirkonjohtajien synaksis, johon Suomen kirkon päämiehenä sain ottaa osaa, oli lokakuussa 2008. Myös viime sunnuntaina Konstantinopolissa päättynyt kirkonjohtajien tapaaminen oli tällainen synaksis.

- Ekumeeninen kirkolliskokous on koko kristillistä maailmaa koskeva piispojen ja pappien synodi, joka on viimeksi pidetty vuonna 787. Tällaista kokousta ei määritellä etukäteen koko kristillistä maailmaa koskevaksi, vaan sen uskonopillinen legitimiteetti todetaan vasta sitten, kun kokouksen päätökset on hyväksytty kaikissa kirkoissa.

- Näiden lisäksi on autokefaalisten ja autonomisten paikalliskirkkojen omia piispainsynodeja ja kirkolliskokouksia. Niissä ei kuitenkaan päätetä kirkon uskonperintöä tai kanoneja koskevista asioista.

 

Konstantinopolin kokous vuonna 2016 ei siis ole "kahdeksas ekumeeninen synodi"?

- Vanha termi 'ekumeeninen' merkitsee 'koko asuttua kristillistä maailmaa' ja se on vuonna 2016 paljon laajempi alue kuin vuonna 787. Lisäksi Rooman kirkko, mikä on myös yksi vanhoista patriarkaateista, ei ole vuoden 2016 kokouksessa edustettuna. Tässä vaiheessa meidän on syytä valmistautua panortodoksiseen synodiin, ei koko kristillistä maailmaa dogmaattisesti sitovaan kahdeksanteen ekumeeniseen synodiin.

 

Mistä asioista kirkonjohtajat Konstantinopoliin kokoontuvat 2016 päättämään?

- Tärkein kysymys on ortodoksisen kirkon järjestäytyminen vanhojen patriarkaattien alueiden ulkopuolella Amerikoissa, Aasiassa ja Länsi-Euroopassa. Tähän kuuluvat esimerkiksi Amerikan (Orthodox Church of America, OCA) Japanin, Suomen, Ukrainan tai Viron autonomisten kirkkojen asema. Lisäksi on päätettävä niiden hiippakuntien toiminnasta eri puolilla läntistä maailmaa, mitkä eivät toimi tällä hetkellä kirkkomme perinteen mukaan alueellisina vaan kreikkalaisina, venäläisinä tai romanialaisina etnisinä yksikköinä.

- Toinen merkittävä asiakokonaisuus on ortodoksisen kirkon kanta eettisiin kysymyksiin. Tähän aihepiiriin kuuluvat sekä yhteiskunta- ja talouspolitiikan eettiset periaatteet että yksilöetiikan peruskysymykset."

 

Miten asiat kirkolliskokouksessa valmistellaan ja päätetään?

- Konstantinopolin kokousta valmistelee eri patriarkaateista koottu sihteeristö. Jokaista 14 itsenäistä paikalliskirkkoa edustaa itse kokouksessa 24 piispaa. Päätökset kokouksessa tehdään konsensusperiaatteella eli ei äänestäen. Kirkolliskokousta johtaa ortodoksisten kirkkojen primus inter pares, ensimmäinen vertaistensa joukossa, Konstantinopolin patriarkka.

- Suomen ortodoksinen autonominen kirkko on edustettuna kirkolliskokouksessa Ekumeenisen patriarkaatin delegaatiossa. On oletettavaa, että ainakin arkkipiispa on tuossa delegaatiossa.
 

Haastattelu: Jyrki Härkönen
Kuva: Henna Hietainen
/ Konstantinopolin patriarkaatti

11.3.2014

Tulostettava sivu