ONL palkitsee lapsi- ja nuorisotyön parissa ansioituneita

Kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta. Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry on julkaissut päivän kunniaksi tiedon liiton ansiomerkkien saajista ja vuoden ohjaaja sekä vuoden kerho -maininnoilla palkittavista toimijoista.

ONL ry:n kultainen ansiomerkki myönnetään poikkeuksellisen pitkästä ja merkittävästä panoksesta ortodoksisessa lapsi- ja nuorisotyössä, erityisesti liiton omassa toiminnassa. Nyt johtokunta on päättänyt myöntää kultaisen ansiomerkin Jaakko Jaamaselle. Helsinkiläinen Jaamanen on toiminut vuosien varrella lukemattomien nuortentapahtumien luotettuna bussikuskina ja huolehtinut näin omalta osaltaan tapahtumiin osallistuneiden turvallisuudesta.

Hopeisen ansiomerkin voi saada henkilö, joka on tehnyt useita vuosia innokasta työtä ortodoksisten lasten ja nuorten parissa ja hyväksi. Nyt tämä ansiomerkki myönnettiin neljälle yli viisi vuotta ortodoksisen nuorisotyön parissa toimineille. Merkin saajat ovat Nina Hurme Helsingistä, Riitta Penttinen Jyväskylästä, Sirkka Kaltiainen-Ripatti Joensuusta ja Annamari Muikku Joensuusta/Lahdesta.

Vuoden ohjaajaksi valitaan suhteellisen nuori, mutta hyvin innokas aktiivi. Tänä vuonna vuoden ohjaaja -tittelin saa 18-vuotias Miisa Parrila Oulusta. Vuoden kerho -palkinnon saa nuorisokuoro Il Iivo Joensuusta.

Ortodoksisen kirkon piirissä tehtävällä lapsi- ja nuorisotyöllä on monia tehtäviä. Se vahvistaa toiminnan piirissä olevien lasten ja nuorten ortodoksista identiteettiä, sitouttaa heitä seurakuntien jäsenyyteen ja täydentää omalta osaltaan sekä koulun uskonnonopetusta että kodin tarjoamaa uskonnollista kasvatusta. Sillä on myös merkittävä rooli sosiaalisen tasa-arvoisuuden toteuttajana ja lasten ja nuorten maailmankuvaa positiivisesti rakentavien kohtaamisten mahdollistajana.

Lapsen oikeuksien päivänä juhlitaan ja tehdään tunnetuksi Yhdistyneiden Kansakuntien 20.11. vuonna 1959 hyväksymää lapsen oikeuksien julistusta sekä Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimusta, joka on tärkein lasten ihmisoikeuksia turvaava sopimus. Tämä sopimus on osa Suomen oikeusjärjestystä ja ollut lain tasoisena voimassa vuodesta 1991.

Tänä vuonna Lapsen oikeuksien päivän teemana on lapsiperheiden köyhyys Suomessa.

Yli 100 000 Suomessa asuvaa lasta elää pienituloisissa kotitalouksissa. Yksinhuoltajaperheissä pienituloisuusaste on lähes kolminkertainen kahden vanhemman perheisiin verrattuna.

Köyhyys vaikuttaa kielteisesti lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen. Se aiheuttaa ulkopuolisuuden kokemuksia ja häpeää sekä lisää mielenterveysongelmia. Köyhyydessä elävät lapset ja nuoret kokevat eniten osattomuutta ja syrjäytymistä. Seurakuntien tarjoamalla lapsi- ja nuorisotyöllä onkin paikallisesti tärkeä tehtävä maksuttoman tai kohtuuhintaisen mutta mielekkään sosiaalisen toiminnan tarjoajana. Monissa seurakunnissa diakonia- tai nuorisotyötoimikunnat ovat valmiit myös tukemaan vähävaraisia perheitä esimerkiksi leiri- ja tapahtumamaksujen osalta.

Sisäministeriö on määrännyt valtion virastot ja laitokset liputtamaan lapsen oikeuksien päivänä ja suosittelee samaa muillekin. Se on lisäksi tehnyt liputuspäivistä päättävälle Helsingin yliopiston almanakkatoimistolle esityksen päivän merkitsemisestä vakiintuneeksi liputuspäiväksi. Kalenteriin päivä merkittäneen aikaisintaan vuonna 2020.

Kuvat: Maria Turunen (vinjetti), Joensuun ortodoksinen seurakunta (yllä)

20.11.2015

Tulostettava sivu