Oman uskonnon opetus vaarassa?

Suomen ortodoksinen kirkko teki huhtikuussa 2014 kantelun eduskunnan apulaisoikeusmiehelle Kulosaaren yhteiskoulussa käyttöön otetusta opetusjärjestelystä. Kulosaaressa eri katsomusryhmien oppilaat on laitettu samaan opetusryhmään evankelisluterilaisen opettajan johdolla. Koulu ilmoittaa eriyttävänsä opetusta vain niiltä osin kuin se poikkeaa yhteisistä opetussuunnitelman perusteista.

Apulaisoikeusmies teki kantelun saatuaan selvityspyynnön Kulosaaren yhteiskoululle ja pyysi asiassa lausunnon myös Opetushallitukselta. 24. syyskuuta 2015 päivätyssä vastauksessaan Suomen ortodoksiselle kirkolle apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja katsoo, että Kulosaaren yhteiskoulun toiminnassa ei ole mitään moitittavaa.

Ratkaisu on harmillinen ja huolestuttava sekä Suomen ortodoksisen kirkon että muiden uskonnollisten vähemmistöryhmien kannalta. Myös muiden koulujen rehtorit voivat ryhtyä järjestämään katsomusopetusta miten haluavat ja puolustaa ratkaisuaan vetoamalla opetusjärjestelyihin. Pohjanmaalla näin on jo tapahtunutkin.

- Peräti 18 kuntaa on päättänyt järjestää opetuksen edellä mainitun esimerkin mukaan. Kyseessä eivät ole kunnat, jotka painiskelevat monikulttuuristen ryhmien kanssa – pikemminkin päinvastoin: Pohjanmaalla on hyvin vähän pienryhmäisten uskontojen opetusta ja elämänkatsomustietoa. Kyseessä on selvästi arvovalinta, toteaa kantelun tehnyt kirkon kasvatusasiain koordinaattori Sirpa Okulov.

Päätös on äärimmäisen turhauttava myös uskonnon opettajien näkökulmasta. Miksi opetussuunnitelmia yleensä laaditaan jos niitä voi tulkita miten vapaasti tahansa?

- Ratkaisun tehnyt apulaisoikeusasiamies on virkamies, joka tekee päätöksen esitettyjen kysymysten ja annettujen selvitysten pohjalta. Hänellä ei ole mahdollisuutta tarkastella asiaa lähemmin, toteaa Okulov.

Okulovin mukaan tarkempi asiaan perehtyminen antaa sen kuvan, että Kulosaaren yhteiskoulussa haluttiin saada toteutettua yhteisopetuskokeilu keinolla millä hyvänsä.

- Tahto oli niin vahva, että kaikki käytännön järjestelyt suunniteltiin juuri sitä silmällä pitäen. Koulun antamassa vastauksessa kerrottiin esimerkiksi, ettei pätevää ortodoksisen uskonnon opettajaa löytynyt. Jos opettajan etsiminen alkaa vasta koulujen alettua, on sanomattakin selvää, ettei päteviä opettajia ole enää tarjolla tällaiseen oppiaineeseen, kertoo Okulov.

Kulosaaren mallissa opetuksen toteutus tapahtuu maallistuneen luterilaisuuden ehdoilla. Vähemmistöuskontojen edustajat eivät ole olleet mukana suunnittelussa, vaan yhteisistä opetusosioista päättävät evankelisluterilaiset opettajat. Jos ortodoksisen uskonnon opettaja saa vajaan kolmanneksen tuntimäärästä opettaakseen, voimassa olevan opetussuunnitelman on vaikea uskoa toteutuvan.

- Tämä pitäisi todentaa seuraamalla tuntityöskentelyä ja tarkastelemalla opetussuunnitelmia. Ajatellaan esimerkiksi nykyistä ortodoksisen uskonnon 9-luokan kurssia, jonka aiheita ovat uskonoppi, etiikka ja liturgiikka. Evankelisluterilaisella opettajalla ei ole kompetenssia suoriutua näistä. On sanomattakin selvää, että opetussuunnitelma ei toteudu Kulosaaressa, toteaa Okulov.

Tilanne muistuttaa paluuta vuoden 1925 maalaiskansakoulun opetussuunnitelmaan. Tuolloin koulussa oli vain yksi uskonnon opetussuunnitelma ja vähemmistöuskontoja opetettiin ”soveltuvin osin”.

Nykyisin yhteiskunnassa puhutaan paljon monikulttuurisuudesta. Kouluissa sen toteutus on kuitenkin kovin valikoivaa, kertoo Okulov.

- Esimerkiksi kotikielen opetukseen liittyvät opetusjärjestelyt eivät nouse puheenaiheeksi edes Helsingissä, jossa niitä on noin 50. Sen sijaan pienryhmäisten uskontojen opettamiseen liittyvistä ongelmista puhutaan usein.

Muualla maailmassa on herätty arvostamaan laadukasta oman uskonnon opetusta. Sitä kehitetään parhaillaan esimerkiksi Saksassa. Oman uskonnon opetuksen on huomattu vähentävän uskonnolliselle katsomukselle perustuvien yksityiskoulujen tilausta.

- Esimerkiksi Englannissa ja Ruotsissa toimii tällaisia uskonnollisia yksityiskouluja, eivätkä kokemukset ole olleet pelkästään myönteisiä. Esiin on noussut sekä fundamentalismia että epäekumeenisuutta, toteaa Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri, rovasti Heikki Huttunen.

Oman uskonnon opetuksella on myös merkittävä rooli maahanmuuttajien kotouttamisessa.

Apulaisoikeusasiamiehen päätös on yksi piste keskustelulle Kulosaaren mallista. Päätöksestä ei voi valittaa. Uusi kantelu on toki mahdollinen, mutta hyvin työläs: silloin pitäisi laittaa opetussuunnitelmat rinnakkain ja seurata tuntityöskentelyä.

Oman uskonnon opetus on selvästi ajautunut ainakin osin uhanalaiseen asemaan. Tämä koskettaa Suomessa monia toimijoita – ei yksin Suomen ortodoksista kirkkoa. Apulaisoikeusasiamiehen päätös koskee ortodoksisen uskonnon opetuksen lisäksi myös monia muita uskonnollisia vähemmistöjä.

- Suomen evankelisluterilainen kirkko on nykyisen oman uskonnon opetuksen mallin kannalla ja ottaa virallisissa kannanotoissaan huomioon vähemmistöjen huolen. Käytännössä periaate ei kuitenkaan näy kaikkien evankelisluterilaisten toimissa. On perusteltua kysyä, mikä on evankelisluterilaisen kirkon intressi tässä asiassa, toteaa Huttunen.

Keskustelussa oman uskonnon opetuksesta kaivataan nyt rehellistä pohdintaa siitä, millä perusteella päätöksiä tehdään. Viime aikoina oman uskonnon opetusta on vastustettu esimerkiksi sillä perusteella, että se ei anna valmiuksia ottaa huomioon muita katsomuksia.

Joensuun Normaalikoulussa toteutettiin jokin aika sitten kokeilu, jossa oppilaat opiskelivat katsomusaineita ensin omissa ryhmissään ja sitten yhdessä eri katsomusten opettajien johdolla. Dialogiin osallistuivat sekä opettajat että oppilaat. Tässä mallissa kaikki katsomukset tulivat tasapuolisesti huomioon otetuiksi.

- Joensuun malli ei ole kuitenkaan herättänyt muualla intoa toimia samoin, sillä se ei tuo sitä pientä säästöä, joka syntyy kun yksi opettaja opettaa osan oppitunneista kaikille, toteaa Okulov.

Kulosaaressa uutta järjestelyä on puolustettu myös sillä, että koulun työskentelyä helpottaa kun kiertäviä uskonnonopettajia ei tarvitse enää ottaa huomioon.

- Käytännössä tällä tarkoitetaan sitä, että rehtorit haluavat vähentää omaa työtaakkaansa, summaa Okulov.

Loppujen lopuksi kysymys ei taida kuitenkaan olla yksin tasapuolisuudesta, eri katsomusten välisestä kunnioituksesta tai edes opetusjärjestelyihin kuluvasta työmäärästä. Into Kulosaaren mallin seuraamiseen saattaa selittyä paljon raadollisemmin. Oman uskonnon opetus on kouluissa uhattuna yksinkertaisesti taloudellisista syistä.

Teksti: Maria Hattunen

Kuvat: Sirpa Okulov

19.10.2015

 

Tulostettava sivu