Maahanmuuttoviraston uskonto-osaaminen kehittyy

Helsingissä järjestetään maanantaina 23.1. Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden uskonnonvapauden toteutumisen kannalta tärkeä koulutustilaisuus. Suomen Ekumeenisen Neuvoston (SEN) kokoama ja eri kristillisiä yhteisöjä edustava asiantuntijaryhmä antaa Maahanmuuttoviraston eli Migrin virkailijoille koulutusta uskonnollisen vakaumuksen määrittelyyn liittyvissä asioissa. Tilaisuuteen saapuu noin 200 Migrin ylitarkastajaa eri puolilta Suomea.

Suomen ortodoksista kirkkoa edustaa kouluttajien joukossa Helsingin ortodoksisen seurakunnan monikulttuurisen työn pappi, pastori Teemu Toivonen.

Tarve koulutukselle on ollut ilmeinen jo pitkään. Maahanmuuttoviraston uskonto-osaaminen on ollut heiveröistä ja tämä on vaikuttanut myös turvapaikkapuhuttelujen laatuun. Turvapaikanhakijoiden kristillinen vakaumus on voitu kyseenalaistaa tai sen merkitystä on voitu vähätellä. Vakaumuksen julki tuomista on saattanut vaikuttaa myös se, että tulkit ovat usein muslimeja. Tilannetta on seurattu Suomen Ekumeenisessa Neuvostossa huolestuneena.

Prosessi SENin ja Maahanmuuttoviraston välillä käynnistyi viime syyskuussa, kun laaja kirkkojen asiantuntijadelegaatio vieraili Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkisen johdolla Maahanmuuttovirastossa. Joulukuussa järjestettiin Maahanmuuttovirastossa tapaaminen, johon osallistuivat SENin pääsihteeri Mari Pöntinen, Suomen helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen sekä Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhutteluista vastaavat johtajat viraston oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Hanna Helingon johdolla. 

Tapaamisessa Maahanmuuttovirasto sai uutta tietoa siitä, miten eri kristilliset yhteisöt selvittävät kääntyneiden vakaumusta ennen kastetta ja yhteisön jäseneksi ottamista. Neuvottelujen tuloksena sovittiin, että seurakunnat tai kirkot kirjoittaisivat lausunnon kristityiksi kääntyneistä. Näin kirkot tukisivat jäseniään ja Maahanmuuttovirasto saisi kipeästi tarvitsemaansa tietoa kääntyneistä.

Näihin teemoihin liittyy myös ensi viikolla järjestettävä koulutustilaisuus.

Kehitystarvetta on myös kristillisten yhteisöjen puolella. Jatkossa olisi tärkeää, että turvapaikanhakijoiden puolesta annettavissa lausunnoissa osattaisiin kiinnittää huomio oikeisiin asioihin. SEN on luvannut laatia tätä varten erillisen ohjeistuksen. 

Turvapaikanhakijoiden tilanne nousi vahvasti esiin myös SENin tällä viikolla julkaistussa lausunnossa, joka liittyy Suomen ihmisoikeustilanteesta tehtävään määräaikaistarkasteluun.

YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu (Universal Periodic Review, UPR) keskittyy YK:n jäsenvaltioiden ihmisoikeustilanteen seurantaan ja valvontaan. Kyseessä on vertaistarkastelu, jossa valtiot esittävät toisilleen kysymyksiä ja suosituksia ihmisoikeustilanteen kehittämiseksi. Valtioiden sitoutuneisuus prosessiin on tehnyt tarkastelusta keskeisen ihmisoikeusmekanismin, jolla on huomattava poliittinen painoarvo ihmisoikeuksia edistettäessä. 

Kutakin jäsenvaltiota arvioidaan neljän vuoden välein. Suomen vuoro olla tarkasteltavana YK:lla Genevessä on 3.5.2017. Tätä varten Suomen viranomaiset ovat laatimassa kansallista raporttia maamme ihmisoikeustilanteesta. Raportissa selostetaan aiemman UPR-tarkastelun suositusten täytäntöönpanoa, analysoidaan Suomen ihmisoikeustilanteen kehittymistä neljän vuoden takaisesta nykypäivään, esitellään Suomen ihmisoikeustoimia sekä esitetään joitain tulevaisuuden arvioita. SEN oli yksi asiantuntijatahoista, joita ulkoasiainministeriö pyysi lausumaan raporttiin. 

SENin suositukset Suomen UPR-raporttiin olivat seuraavat:

1. Turvapaikanhakijoiden uskonnon tai vakaumuksen vapauden turvaaminen: Turvapaikanhakijoiden uskonnon tai vakaumuksen vapaus on turvattava kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaisesti. Suomessa tulee kehittää maahanmuuttoviranomaisten uskonnonvapausosaamista.

– Uskontoa arvioivaan turvapaikkapuhuttelumenettelyyn liittyy syrjiviä, tuloksiltaan epäluotettavia ja uskonnonvapauden vastaisia piirteitä. Tällöin se ei myöskään palvele tarkoitustaan turvapaikkaperusteen selvittämisessä. Puhuttelukäytäntöä tulee uudistaa tilanteeseen sopivammaksi yhdessä uskontokuntien kanssa. Viranomaisten uskontolukutaitoa ja uskonnonvapauden osaamista on lisättävä.

– Uskonnon tai vakaumuksen vapaus toteutuu vastaanottokeskuksissa vaihtelevasti. Uskonnon tai vakaumuksen vapauden tasapuolinen ja yhdenvertainen toteutuminen vastaanottokeskuksissa on turvattava.

– Uskontoperäistä vainoa paenneet kuuluvat kansainvälisen suojelun piiriin. Viranomaisten tulee kehittää sensitiivisiä mekanismeja ja osaamista vainon tunnistamiseksi.

– Paperittomia ei tule leimata laittomasti maassa oleviksi. Heidän tilanteensa asiallinen selvittäminen vaatii erityistä huomiota. 

2. Vastaaminen negatiivisen sekularismin ja aggressiivisen ateismin asettamaan haasteeseen: Voimistunut pyrkimys uskontojen työntämiseksi pelkästään yksityiselle ja näkymättömälle alueelle koko yhteiskunnassa sotii kansainvälisiä uskonnonvapaussitoumuksia vastaan. Suomen viranomaisten tulee ottaa painokkaampi linja positiivisen uskonnon tai vakaumuksen vapauden turvaamiseksi.

3. Hyvien väestösuhteiden edistäminen ja vihapuheen vähentäminen: Suomen koventuneessa asenneilmapiirissä uskontoa tai vakaumusta tunnustavien, erityisesti uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvien, syrjintä, häirintä ja heihin kohdistuva vihapuhe ovat yleistyneet saaden joskus jopa väkivaltaisia muotoja. Hyvien väestösuhteiden edistämiseksi ja vihapuheen suitsimiseksi tulee lisätä 1) uskontolukutaitoa sekä osaamista uskonnonvapauskysymyksissä 2) globaalikasvatusta ja 3) systemaattisesti edistää uskontodialogia ja uskontojen, vakaumusten sekä uskonnottomien kohtaamista kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

4. Uskonnonvapauden edistäminen kansainvälisissä yhteyksissä: Suomi on aktivoitunut uskonnon tai vakaumuksen vapauden edistämisessä kansainvälisesti. Kouluttautumisen lisäksi tulisi laatia konkreettiset tavoitteet ja toimintatavat sekä vahvistaa yhteistyötä YK:n uskonnonvapauden erityisraportoijan kanssa tukien raportoijan työtä niin taloudellisesti kuin poliittisestikin.

20.1.2016

 

 

 

Tulostettava sivu