Katumuskanonin aika

Pyhän Andreas Kreetalaisen katumuskanoni on sekä ensimmäisellä paastoviikolla että viidennen paastoviikon torstaina toimitettava rukousten sarja puettuna kanonin muotoon; sen yhdeksään veisuun, niitä seuraaviin tropareihin ja kanonin alati toistuvaan liitelauselmaan "Armahda minua, Jumala, armahda minua."

Kanonissa pyhä Andreas marssittaa eteemme monet Raamatun syntiset, ja katsoo sen jälkeen omaa sieluaan ja kysyy: Miksi sinä, joka olet tehnyt paljon pahempaa kuin tämä syntinen, et kadu? Pyhä Andreas puhuu katumuksen tehneistä tappajista ja pettäjistä omaa sieluaan parempina, sillä omalta sielulta puuttuu katumus. Paaston hämärä piirtää sielumme silmien eteen sellaisia asioita itsestämme, joiden yli kohti Luojaamme kantavat vain katumuksen kyyneleet. Katumus ja katumuksen kyyneleet ovat meidän tiemme takaisin Jumalan tykö.

Katumuskanoni on kirjoitettu kreikaksi ja se on peräisin 600-luvulta. Syntisten ja heidän monien syntiensä luetteleminen tuo mieleen 1300-luvulla eläneen italialaisen Dante Alighierin Jumalaisen näytelmän. Kertomuksen Dante käy läpi helvetin ja kiirastulen kohti paratiisia. Matkallaan Dante kohtaa lukemattomia syntisiä. Jumalainen näytelmä on runomuotoinen, fiktiivinen kertomus Danten näyistä, kun taas pyhän Andreas Kreetalaisen katumuskanoni on runo, joka on tehty kirkossa toimitettavaksi palvelukseksi. Molemmat kuvaavat ihmissielun matkaa kohti valoa. Niitä ei voi verrata toisiinsa, mutta kertojien erilainen tapa kohdata synti ja syntiset on mielenkiintoinen: Dante näkee syntiset itsensä ulkopuolella, pyhä Andreas näkee kaiken synnin myös itsessään – ja itsensä syntisistä ensimmäisenä.

Pyhä Andreas auttaa meitä katumuskanonissaan näkemään kirkon tavan johdattaa meidät kohti paratiisia. Tämä tapa on kyyneleet, anteeksipyytäminen Kaiken Luojalta ja katumus. Paastomatka on matka kohti valoa. Kun silmämme ovat tottuneet paaston hämärään ja kääntyneet hetkeksi sisäänpäin tutkimaan oman sielumme tilaa, voimme kurottautua ulos itsestämme elämään suurella viikolla yhdessä Kristuksen kärsimykset ja lopulta häikäistymään Kristuksen ylösnousemuksen kirkkaudesta.

Katumuskanonin sanoin: "Yössä olen kuluttanut koko elämäni, sillä pimeyttä ja syvää hämäryyttä on ollut syntieni yö, mutta Vapahtaja, tee sinä minut päivän lapseksi."

Katumuskanonia luetaan ensimmäisellä paastoviikolla maanantaista torstaihin. Kaikissa pyhäköissä ei ole kuitenkaan mahdollista toimittaa palvelusta kaikkina päivinä, vaan kanonia saatetaan lukea seurakunnan eri pyhäköissä eri päivinä. Tarkat tiedot kaikista paastoajan jumalanpalveluksista löytyvät seurakuntalehdistä ja seurakuntien www-sivuilta.

Teksti: Kanttori Riikka Patrikainen

Kuva: Heikki Santasalo

 

Kuuntele katumuskanoni kotona

Katumuskanoni radioitiin 1.3. Ivalosta. Kanonin voi kuunnella Yle Areenan sivuilta.

27.2.2017

Tulostettava sivu