Jumala puhuu myös koltansaameksi – Vuâsppoʹd maainast še säämas

6.2. vietetään saamelaisten kansallispäivää. Päivä on yleinen liputuspäivä sekä Suomessa, Norjassa että Ruotsissa.

Maailmassa puhutaan nykyisin arvioiden mukaan noin 7 000 kieltä. Samaan aikaan oletetaan, että 90 prosenttia tunnetuista kielistä kuolee kuluvan vuosisadan aikana. Erilaiset kielivähemmistöt eri puolilla maailmaa ovat kuitenkin kiinnostuneet elvyttämään omia kieliään. Yhden näistä aktiivisiin toimiin ryhtyneistä vähemmistöistä muodostavat kolttasaamelaiset. 

Koltansaamen elvytystä on tutkittu viime vuosina paljon eri näkökulmista. Tutkimuksissa on keskitytty usein perheen ja koulutuksen rooliin. Sen sijaan skonnon asemaan ei ole juuri kiinnitetty huomiota, vaikka tutkijat ovatkin todenneet että Suomen ortodoksinen kirkko on tukenut kolttakulttuuria ja että ortodoksisuus on vahva kolttakulttuuria kantava voima.

Norjalaisessa yliopistossa on äskettäin valmistunut pro gradu -tutkiema, jossa käsitellään Suomen ortodoksista kirkkoa kielen domeenina eli käyttöalana Sevettijärvellä ja kirkon mahdollisuuksia toimia kielen elvytyksessä.

Lukas Kosner keräsi tutkielmansa aineiston kenttätyömatkalla Sevettijärvellä vuonna 2015. Aineisto on jaoteltu tutkimuksessa neljään osaan: uskonnollinen kirjallisuus, jumalanpalvelukset ja muut kirkolliset palvelukset, uskonnonopetus ja kommunikaatio kirkon domeenissa (papiston ja seurakuntalaisten välillä, seurakuntalaisten kesken, perheissä, yksityiselämässä ja rukouselämässä).

Koltansaamen kirjakieli on kehitetty vasta 1970-luvulla. Tämä oli ensimmäisiä askeleita koltansaamen ja kolttakulttuurin elvytyksessä. Ortodoksinen kirkko huomasi  pian kolttasaamelaisten nousevan kiinnostuksen oman kielen elvytykseen ja kehittämiseen. Jo vuonna 1983 kirkko julkaisi pienen rukouskirjan Risttoummi moˊlidvaǩeˊrjj. Myöhempinä vuosina kirkko on tukenut myös muun uskonnollisen kirjallisuuden julkaisemista. 

– Nämä tekstit ovat todella arvokkaita ja niiden merkitys ulottuu selvästi kirkollista käyttöyhteyttä laajemmalle. Niillä on ollut paljon sekä kielellistä että opetuksellista merkitystä. Ne ovat myös tukeneet koltansaamen kielen standardisointia: erityisesti pientä rukouskirjaa voi pitää yhtenä kolttakielisen kirjallisuuden peruskivenä, toteaa Kosner. 

Ortodoksisiin jumalanpalveluksiin kolttasaame tuli käyttökieleksi 1980-luvulla, kun pieni rukouskirja oli julkaistu ja Lapin seurakuntaan saatiin kanttoriksi kolttasaamea käyttävä Erkki Lumisalmi. Nykyisin kirkossa toimitetaan koltansaameksi myös pyhän Johannes Krysostomoksen liturgiaa. Myös Johanneksen evankeliumi on käännetty koltaksi.

– Kielen asema on kehittynyt kirkossa merkittävästi 1980-luvun jälkeen, vaikka käytettävissä olleet resurssit eivät ole olleet suuria. Kirkko on työnsä kautta tukenut koltansaamen näkyvyyttä ja lisännyt tietoisuutta kielestä sekä kolttasaamelaisten keskuudessa että yhteiskunnassa laajemmin. Uskonnollisten tekstien käännökset ovat kehittäneet kolttakieltä ja korottaneet kielen asemaa kirjakielenä. Kolttasaamelaiset ovat ylpeitä, kun he kuulevat omaa kieltään kirkossa ja toivovat, että kielen käyttö yleistyy jatkossa entisestään, kertoo Kosner.

Tämä edellyttää mittavia liturgisen kirjallisuuden käännöshankkeita. Kosner korostaa, että niiden lisäksi olisi kiinnitettävä huomiota myös papiston kielitaitoon ja huolehdittava koltansaamen opetuksesta. Näin voidaan jatkaa sitä merkityksellistä työtä, jota Suomen ortodoksinen kirkko on tehnyt kielen elvytyksen hyväksi. 

Kosnerin tutkielman koltankielinen tiivistelmä: 

Vuâsppoʹd maainast še säämas: Ortodookslaž ceerkav ǩiõl domeeʹnen nuõrttsäʹmmlai seʹst Čeʹvetjääuʹrest

Muu tuuʹtǩelm äʹššen lij Lääʹdd ortodookslaž ceerkav ǩiõl domeeʹnen Čeʹvetjääuʹrest. Pro gradu -tuâjstan taʹrǩstõõlam, mõõnʼnalla Lääʹdd ortodookslaž ceerkav Čeʹvetjääuʹrest toimmai ǩiõl domeeʹnen leʹbe ǩiõl ââʹnnemvuʹvdden da mõõnʼnallšem rool ortodookslaž ceerkvest lij leämmaž nuõrttsääʹmǩiõl ǩiõl revitalisaatiost leʹbe jeälltummšest. Nuõrttsääʹm ǩiõl mainste arvvlõõzz mieʹldd nuʹtt 250-300 nuõrttsäʹmmliʹžžed, kook lie Lääʹddjânnmest, Taarrjânnmest da Ruõššjânnmest jälsteei alggmeer.

Tuʹtǩǩeei lie tuõttâm, što ortodookslaž ceerkav lij leämmaž naanâs kulttuur kuõʹddi viõkk da seämma årra ceälkkmõõžžid kuʹllem še muu informaantin tuâjjmääʹtǩstan Čeʹvetjääuʹrest. Lij peʹccel, što tuʹtǩǩeei lie vuâmmšam tåʹlǩ vääʹneld ortodookslaž ceerkav da nuõrttsäʹmmlai kõskkvuõđ. Ortodookslaž ceerkav ij leäkku tuʹtǩǩuum ǩiõl vueiʹnlmest, ij-ga ǩiõl jeälltem vueiʹtlvaž neävvan. Tõn diõtt taʹrǩstõõlam pro gradu-tuâjstan täid kõõččmõõžžid. Teoreetlaž vueʹlǧǧempäiʹǩǩen âânam ameriikklaž sosiolingviist Joshua Fishman õõudeem fiʹttõõzz ǩiõl domeeʹnest leʹbe ǩiõl ââʹnnemvuuʹdest. Noʹrrem aunstõõzz tuâjjmääʹtǩstan Čeʹvetjääuʹrest eeʹjjest 2015. Teâttnoorrâm-mõõnteʹlmmen õʹnnem teeʹm-meâldlaž mainstâttmõõžžid da vuässõõʹttji vuâmmšummšid. Muu aunstõs nårrai lååʹjest teeʹm-meâldlaž mainstâttmõõžžâst da jiõččan vuâmmšem aaʹššin. Jäänmõs muu mainstâʹttem oummin leʹjje ortodokss-säʹmmla.

Što vaʹstteʹčem tuʹtǩǩeemkõõččmõõžžid, leʹbe mõõn nääʹleld ortodookslaž ceerkav Čeʹvetjääuʹrest toimmai ǩiõl domeeʹnen da måkam rool ceerkvest lij leämmaž nuõrttsääʹm ǩiõl jeälltummšest, leäm juâkkam muu aunstõõzz neellj väʹlddvuässa. Väʹlddvueʹzz lie täk: ååsklvaž ǩeerjlažvuõtt, sluuʹžv da jeeʹres ceerkvallaš kääzzkõõzz, åskldõkmättʼtõs da kommunikaatio ceerkav domeeʹnest (pappkååʹdd da sieʹbbrkåʹddniiʹǩǩi kõõsk, õhttu sieʹbbrkåʹddniiʹǩǩi kõõsk, piârrjin, takai jieʹllmest da molldõõttâmjieʹllmest).

Tät pro gradu-tuâjj čuäʹjat, mõõnʼnalla ortodookslaž ceerkav Čeʹvetjääuʹrest lij toimmjam ǩiõl domeeʹnen, mõõk faktoor vaaikte ǩiõl vaʹlljummšâ tän domeeʹnest, mõõnʼnalla tät domeeʹn lij mõõnnâm õõudårra da mõõnʼnalla tõt lij vaaiktam nuõrttsääʹm ǩiõʹlle še tän domeeʹn oolǥbeäʹlnn. Muu tuuʹtǩelm čuäʹjat, što ortodookslaž ceerkav lij tueʹrjjääm nuõrttsääʹm ǩiõl da tõn õuddnummuž da jeälltummuž. Seämma poodd čuäʹjtam, mii meälǥad nuõrttsääʹm ǩiõl õuddnummuž ceerkav domeeʹnest da mâiʹd äšša vuäiʹtči tueʹjjeed pueʹtti ääiʹjest.

Lukas Kosnerin pro gradu -työ God speaks Skolt Sámi as well. Finnish Orthodox Church as a domain of language use among the Skolt Sámi in Sevettijärvi on ladattavissa sivulta http://munin.uit.no/

6.2.2017

Tulostettava sivu