Asiakas on oikeassa

Kirkon kasvatusasiain koordinaattori Sirpa Okulov on ottanut Savon Sanomien Ristisanoja -blogissa kantaa nykymuotoisen katsomusopetuksen puolesta. 

Okulovin lisäksi blogiin kirjoittavat pastori Harri Peiponen (ort.), diakoni Paula Paavilainen (lut.), rehtori Petri Järveläinen (lut.), diakoni Hanna Kytölä (lut.) ja muusikko Jaana Turunen (lut.).

Teksti julkaistiin blogissa otsikolla Asiakas on oikeassa:

"Suomalaista koululaitosta arvostetaan maailmalla. Meillä on maailman parhaiten koulutetut opettajat ja tasalaatuinen peruskoulu. Suomessa huolehditaan myös heikoimmista.

Suomalainen katsomusopetuksen malli on mainostamisen arvoinen. Oman uskonnon opetuksen periaate on se että oppilaat opiskelevat oman uskonnollisen ja kulttuurisen viiteryhmänsä kanssa omaa uskontoa ja vieraita uskontoja. Uskonnottomille ja uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomille opetetaan elämänkatsomustietoa.

Katsomusopetuksen ympärillä on käyty hyvin tunnepitoista keskustelua. Osa arvioi tämän päivän katsomuksen opetussuunnitelmia oman kouluaikansa näkökulmasta. Keskusteluun ja kansalaisaloitteeksi on noussut ajatus kaikille yhteisestä oppiaineesta. Tuntuu houkuttelevalle ajatella kaikkien lasten yhteisopetusta ja vilkasta uskonnollista puheensorinaa katsomusaineiden tunnilla.

Todellisuus ei ole näin ruusuinen eikä kansalaisaloitekaan saanut kannatusta. Kuka määrittelee, mitä kaikille yhteinen oppiaine sisältää? Tammikuussa 2016 ortodoksisille oppilaille tehdyssä kyselyssä oppilaat itse arvelivat, ettei yhteisessä oppiaineessa opetettaisi heidän omaa uskontoaan. Sen sanelisi enemmistö omista lähtökodistaan.

Elämänkatsomustiedon puolella puolestaan arvellaan uutta oppiainetta liian uskontopainotteiseksi. Jyväskylässä islaminuskoiset ovat kieltäytyneet osallistumasta kaikille yhteiseen opetukseen.

Uskonnollisesti välinpitämätön pitää tällaista suvaitsemattomuutena ja nurkkakuntaisuutena. Ymmärrän asenteen. Ei minuakaan kaikki asiat innosta, mutta lain puitteissa pitää toimia kiinnosti tai ei.

Yhteistä oppiainetta markkinoitiin sanomalla, että omissa ryhmissään oppilaat gettoutuvat, eivät opiskele muita uskontoja, kärsivät siirtyessään eri ryhmään ja opetusjärjestelyt ovat hankalia. Suomen ortodoksinen kirkko ja Itä-Suomen yliopisto kysyi asiaa asiantuntijoilta ja asiakkailta. Kyselyyn osallistui sekä 9-luokan, että lukion ortodoksisia oppilaita ympäri maata.

Asiakkaat eivät allekirjoittaneet väitteitä. Oppilaat pitivät uskonnonopetusta tärkeänä ja he arvostivat sitä, vaikka oppiainetta ei pidetty koulun tärkeimpänä aineena. Toiseen ryhmään siirtyminen ei ollut ongelmallista. Huonot opetusjärjestelyt koettiin kuitenkin ikävinä.

Siitäkin huolimatta asiakkaat eivät olleet halukkaita vaihtamaan opetusta lukujärjestysteknisesti helpompaan eli kaikille yhteiseen oppiaineeseen. Oppilaista 65 % vastusti ajatusta kaikille yhteisestä oppiaineesta. He vastasivat myös oppivansa ymmärtämään toisia uskontoja ja saavansa tietoa niistä. Toisin kuin julkisuudessa kuvitellaan.

Laki ei kiellä pitämästä yhteisiä tunteja. Joensuussa kokeiltiin yhteisopetusta onnistuneesti. Erona lakialoitteen kaltaiseen yhteiseen opetukseen on se, että silloin läsnä olivat myös kaikkien katsomusten opettajat. Lapset eivät joutuneet oman uskontonsa tai uskonnottomuuden asiantuntijoiksi. Eivät he siihen pystykään eikä monia halua sitä.

Mielestäni kaikille yhteisen oppiaineen keskustelussa on populistisia piirteitä. Kaikkihan ovat asiantuntijoita kouluasioissa kun ovat koulussa olleet. Uusi oppiaine on kuin keisarin uudet vaatteet. Sen nimeen vannotaan vaikka kukaan ei tiedä miten sen sisältö onnistuttaisiin luomaan niin, että se kelpaisi kaikille, myös uskonnottomille.

Elämänkatsomusväki ja kaikki pienryhmäiset uskonnot vastustavat sitä, samoin osa protestantteja. Ruotsin esimerkistä tiedämme valinnan merkitsevän sitä, ettei osa oppilaista osallistuisi lainkaan katsomusopetukseen. Syntyisikö meille Englannin tai Ranskan mallin mukaan uskonnollisten koulujen kirjo?

Kuopion Karjalankadulle voisi syntyä Oikeauskoisten peruskoulu ja Petoselle islamin uskoisten koulu. Englantilaiset varoittelivat meitä kyseisestä järjestelmästä kun syksyllä vierailimme siellä erään ryhmän kanssa. Siellä oli kokemusta oikeasta gettoutumisesta.

Kunnallisessa peruskoulussa ja lukiossa opetuksen sisällöt ovat Opetushallituksen luomien perusteiden mukaisia. Kuka valvoisi yksityisiä uskonnollisia kouluja ja niiden opetusta?

Pidän myös heppoisena heittoa, ”opettakoot vanhemmat”. Monellako on siihen taitoa ja resursseja jos ajatellaan tämän päivän tarpeita?

Tarvitsemme asiallista, kiihkotonta tietoa niin omasta kuin muistakin uskonnoista ja uskonnottomuudesta. Katsomuksia ei voi laittaa syrjään jos ajatellaan päivän politiikkaa.

Kannatan nykyisen järjestelmän kehittämistä. Opetusministeriön on resursoitava myös katsomusopetukseen. Rahaa on löytynyt pakolaisten kotouttamiseen. Katsomusopetus on osa kotoutumisjärjestelmää, myös asiakkaiden eli oppilaiden näkökulmasta katsottuna."

Kuva: Marianne Kantonen

11.2.2016

 

Tulostettava sivu