Paastokirje 2017: "Armon valtaistuimen eteen"
”Meidän ylipappimmehan jos kukaan kykenee ymmärtämään vajavuuksiamme, sillä häntä on koeteltu kaikessa samalla tavoin kuin meitäkin koetellaan; hän vain ei langennut syntiin. Astukaamme sen tähden rohkeasti armon valtaistuimen eteen, jotta saisimme armoa ja laupeutta, löytäisimme avun silloin kun sitä tarvitsemme” (Hep. 4.15–16).
Paasto on meidän vapaaehtoinen koettelemuksemme armon ja laupeuden tiellä.
Suurta paastoa vietetään Jeesuksen esimerkin mukaan (Matt. 4:1).
Vapahtaja ei erotellut almuja, rukousta ja paastoa (Matt. 6:1–18).” Kun annat almun, älköön vasen kätesi tietäkö mitä oikea tekee”. ”Rukoilkaa näin: ’Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi’”. ”Kun paastoatte, älkää olko synkän näköisiä niin kuin tekopyhät.”
Nämä kolme asiaa, almut, rukous ja paasto, säilyivät erottamattomina myös apostolisisessa kirkossa.
Johannes Krysostomoksen (344–407) aikana kolme hyvettä olivat niitä, joihin kirkkoon liittyviä ennen kastetta 40 päivän suuressa paastossa sitoutettiin.
Hyveet olivat Gregorios Palamaksen (1296–1359) mukaan avaimia ylösnousemukseen: ”Jos paastoat, et osallistu ainoastaan Kristuksen kärsimykseen ja kuolemaan vaan myös ylösnouset ja hallitset ikuisesti Hänen kanssaan”.
Paaston toinen nimi on katumus. Sanan alkuperä (kreik. metanoia) korostaa kääntymistä ja mielenmuutosta.
Paaston henkeen kuuluva elämänmuutos on kristinuskon keskeisimpiä viestejä.
Siitä julisti Johannes Kastaja autiomaassa (Mark. 1:4) ja kääntymistä vaati itse Kristuskin seuraajiltaan (Luuk. 13:3,5).
Almu, rukous ja paasto palvelevat tätä tarkoitusta.
40 päivän paasto on henkisessä mielessä kokonaisvaltainen talviloma. Almujen, rukouksen ja paaston hyvät vaikutukset on testattu yli kahden tuhannen vuoden aikana. Tästä syystä paaston hyveet eivät ole kristityille vaihtoehtoja vaan kaiken edellytys.
Paasto alkaa anteeksiannolla: ”Tunnustakaa siis syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, jotta parantuisitte” (Jaak. 5:16). Tätä varten kirkko on säätänyt paastoon liturgisen järjestyksen, jossa keskiössä ovat syntien tunnustaminen ja niiden sopiminen.
Suuren paaston aikana liha- ja maitoruoat korvataan kasviksilla ja kalalla. Ilmastonmuutoksen aikana kristillisessä paastoperinteessä korostuu eläminen harmoniassa luonnon kanssa. Lihan kasvattaminen ja maitotuotteiden tuottaminen kuormittavat raskaasti luontoa.
Mikä olisi vaikutus, jos kaikki kristityt noudattaisivat paastoa ja lopettaisivat lihan ja maitotuotteiden käytön 40 päiväksi?
Suuren paaston tarkoituksena ei ole saada aikaan kaikkien ihmisten muuttumista kasvissyöjiksi. Paasto on pikemminkin väkivallaton sydänten vallankumous, jonka aikana otamme vastuullisia ja määrätietoisia askeleita kulutuksen vähentämiseen. Jo 400-luvulla Lähi-idässä ja Länsi-Euroopassa suuren paaston aikana nautittiin vain yksi ateria päivässä.
Paasto ei kiellä hyvää ravintoa, päinvastoin! Hyvän paastoruoan tekemisessä vietetty aika voi olla laatuaikaa perheen ja ystävien kanssa.
Jaettua iloa on myös se, että hyvää vähemmällä merkitsee apua niille miljoonille ihmisille, joille paasto on köyhyydestä johtuva pakko.
Tärkein viestimme ympäröivälle maailmalle on kuitenkin se, että suurta paastoa voi esitellä ortodoksisuuden näyteikkunana vain sillä, että noudatamme sitä itse.
Paastokuriin meitä kehottaa myös kesän 2016 Suuren ja Pyhän Synodin päätös: ”Ortodoksisen hengellisen opetuksen mukaan kenenkään ei pidä jättäytyä pois paastoamisen kamppailusta, vaan ryhtyä siihen luottaen Jumalan armahtavaisuuteen omaa keskeneräisyyttä ja arvostelukyvynpuutetta kohtaan. Ilman paaston hengellistä taistelua on mahdotonta päästä sisään ortodoksiseen hengelliseen elämään.”
Paastokuriin kuuluu myös kielen hallinta. Siksi pyydämme jokaisen paastoillan ehtoopalveluksessa varjeltumaan vahingollisesta puheesta, myös kaikenlaisesta vihapuheesta: ”Herra, pane vartija minun suulleni ja suljettu portti huuliini” (Ps. 141:3).
”Paastoten ruumiillisesti paastotkaamme myös henkisesti: Katkaiskaamme kaikki vääryyden kahleet, rikkokaamme voimallisten siteitten paulat, repikäämme kaikki väärät välikirjat, antakaamme nälkäisille leipää ja kodittomat saattakaamme koteihin”(Avuksihuutostikiira 1. paastoviikon keskiviikon ehtoopalveluksessa ja Jes. 58:6–7).
26.2.2017
